Re: Puolueohjelma

Julkaisija Vastaukset
demokraatti # Posted on 20.3.2008 at 7.54
Profiilikuva käyttäjästä demokraatti

Quote:Vapaa kilpailu on yleisesti ottaen ollut antanut parhaat edellytykset kehitykselle. … Toki maailman ei tarvitse kilpailla minkään maan ulkopuolisen tahon kanssa, mutta ei tämä tarkoita sitä, ettei globaaleja tavoitteita tarvitsisi olla olemassa. Nämä riippuvat arvomaailmasta.

Ihmisillä on erilaisia arvomaailmoja ja globaaleja tavoitteita, mutta kysymys on siitä, mikä on erilaisten tavoitteiden suhde kilpailuun. Jos tavoitteena on esimerkiksi tiedonkulun esteiden poistaminen, miten siitä kilpaillaan? Ketkä kilpailevat, miten menestyminen mitataan ja mikä on voittajien palkinto, josta häviäjät jäävät osattomiksi? Miten kilpaillaan luonnon kuormittamattomuudesta tai terrorismin ja sotien vähentämisestä? Eihän tällaisissa lajeissa jaeta palkintoja. Ja jos ei ole palkintoja, ei ole oikeasti kilpailuakaan. Sen sijaan, jos tavoitteena on esimerkiksi maailman taloudellisen tuotannon kasvattaminen, siitä voidaan helposti kilpailla ja saada palkintoja ja näinhän tapahtuukin. Voittajia ovat ne, jotka pystyvät eniten ja tehokkaimmin käyttämään maailman resursseja omaisuutensa kasvattamiseksi. Tämän kilpailun haittapuolena on kuitenkin se, että osallistuminen edellä mainittuihin kilpailemattomiin lajeihin heikkenee. Syy on se, että mitä kovempaa on kilpailu taloudellisista palkinnoista, sitä tärkeämpää kullekin kilpailijalle on säädellä ja rajoittaa tiedonkulkua omaksi edukseen ja käyttää rajoittamatta luonnonvaroja ja ihmisresursseja omaisuuksiensa kasvattamiseen.

Quote:[quote]Siksi esimerkiksi vihreästä liikkeestä ei kannata ottaa oppia. Se on jo itse kompromissi, jolla ei ole koskaan ollutkaan mitään sellaista yhtenäistä tavoitetta, joka olennaisesti eroaisi muiden puolueiden tavoitteista. Kuka nyt luonnonsuojelua periaatteessa vastustaisi.[/quote]

Quote:Tarvitseeko tästä edes sanoa mitään muuta kuin että konsepti takaisin editoriin.
Ja kuka nyt sananvapautta periaatteessa vastustaisi.

Tästä en oikein ymmärrä, mitä konseptia tarkoitetaan. Mutta tarkennan kantaani. Jos halutaan kehittää luonnonsuojelua tai sananvapautta, se on määriteltävä ja perusteltava tavalla, jota vanhat poliittiset ideologiat vastustavat; jonkin kompromissin kannattamisella kehityksen suunta ei käänny – ei ole kääntynyt vihreidenkään toimesta. Luulisin, että kysymystä tiedon vapaudesta kannattaa lähestyä vähän toisesta näkökulmasta, ihmisten vapaudesta saada tietoja, ei siis vapaudesta esittää tietoja. Otetaan perustaksi kaksi oikealta tuntuvaa – ja käsittääkseni myös piraattien kannattamaa vapautta. Jokaisella on oltava vapaus hyödyntää saamaansa tietoa ja tuottaa uutta tietoa, pitää tietojaan salassa tai jakaa niitä kenelle haluaa tai myydä niitä. Jokaisella on myös oltava vapaus kaiken sellaisen tiedon hyödyntämiseen, jota joku sen tietävä (tai kopion haltija) on halukas hänelle antamaan tai myymään. Nämä vapaudet eivät siis anna kenellekään oikeutta määrätä siitä, miten joku toinen käyttää jostain saamaansa tietoa (eli sen kopiota). Tällöin saadaan selvä vastakkainasettelu. Nykyisinhän yhteiskunta antaa laillisen tukensa mm. sellaisille sopimuksille, joilla tietoja myydään yksinoikeudella (patentit ja tekijänoikeudet) eli kieltämällä muilta niiden taloudellisen hyödyntämisen ja kopioimisen.

Tällaista kolmatta ideologiaa voidaan nimittää talouden demokratiaksi, koska sen periaate on sama kuin poliittisessa demokratiassa: jokaisen oikeus tietoon ja yleinen ja yhtäläinen valinnan vapaus.

Quote:Tämä ei mielestäni juuri eroa idealistisesta liberalismista. Tai jos ero on olemassa, en löytänyt sitä.

Tässä tullaankin mielenkiintoiseen ja harvemmin käsiteltyyn asiaan, liberalismin ja demokratian suhteeseen. Liberalismin yhtenä peruspilarina pidetään sopimusvapautta. Ideaalina on, että ihmiset voivat tehdä keskenään mieleisiään sopimuksia minkään ylemmän tahon niihin puuttumatta. Tästä joudutaan ainakin kolmeen ongelmaan. Kuka takaa, että sopimuksista pidetään kiinni? Jos asia jää vain osapuolten väliseksi, vahvempi osapuoli voi ilman sanktiota rikkoa sopimusta. Ettei näin kävisi, tarvitaan jokin ylempi ja vahvempi taho sanktioimaan rikkomukset. Toiseksi, ovatko sellaisetkin sopimukset sallittuja, joissa osapuolet päättävät muiden kuin itsensä asioista, esimerkiksi sopivat vahingoittavansa, kiristävänsä tai syrjivänsä kolmatta osapuolta? Selvästikin tällaiset sopimukset rajoittavat kolmannen osapuolen vapautta elää maailmassa. Ettei näin kävisi, ylempi taho kieltää sellaiset alemman tahon sopimukset, joilla sovitaan toisten vahingoittamisesta tms. Kolmanneksi, mikä takaa, ettei ylempi taho itse tee sopimuksia jonkin alemman tahon sopijapuolen kanssa muiden alistamisesta ja syrjimisestä? Ei mikään. Vapaata yhteiskuntaa ei voida rakentaa sopimusvapauden pohjalta. Näin päädytään aina jonkin sortin harvainvaltaan. Ratkaisuna on yhteinen sopimus, jolla heikennetään kaikkien, mukaan lukien ylemmän tahon vapautta tehdä syrjiviä sopimuksia. Tällainen on sopimus demokratiasta. Sen ideana on, että ylemmällä taholla (valtiovallalla) ei ole vapautta suosia tai syrjiä ketään. Noudatetaan yhdenmukaisuutta lain edessä, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja jokaisen pääsyä hallintoa koskeviin tietoihin. Demokraattinen vapaus on valinnan vapautta heikompien puolelta.

Markkinoihin eli ostamiseen ja myymiseen sovellettuna demokratian periaate tarkoittaa silloin sitä, ettei vahvemmalla osapuolella eli tuotteen haltijalla eli myyjällä ole vapautta suosia tai syrjiä ketään ostajaa. Vapaus on vapautta yleiseen ja yhtäläiseen osto-oikeuteen ja kaikkiin siitä johtuviin asioihin, mm. markkinoita koskevan tiedon vapauteen ja yksinoikeuksien kaupan kieltämiseen.

Quote:Kaikesta huolimatta ideologiassasi on mitä ilmeisimmin runsaasti potentiaalia, ei epäilystäkään. En vaan millään näe tarkoituksenmukaiseksi lähteä kehittämään sitä tai viemään sitä eteenpäin juuri piraattipuolueen kehyksissä.

Kiitos tunnustuksesta. En tosin ajatellutkaan, että esittämääni yhteiskunnallista oppia voisi opettaa tai edistää piratismin nimikkeen alla, vaan sitä, että piratismi on osa laajempaa ideologiaa, talouteen sovellettua demokratiaa, jonka potentiaalinen kannattajakunta on aivan eri suuruusluokkaa kuin piratismin. Tältä pohjalta uuden yhteiskunnallisen liikkeen pitäisi lähteä liikkeelle, jos se haluaa muuttaa maailmaa.