Reply To: Keskustelua puolueohjelman muuttamisesta

Etusivu Foorumit Arkisto Kevätkokous 2013 Keskustelua puolueohjelman muuttamisesta Reply To: Keskustelua puolueohjelman muuttamisesta

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 5.7.2013 at 21.12
Profiilikuva käyttäjästä whiic

@Letesgubbe

Itse kannatan ajatusta siitä, että ”Yksilön ajalle hintalappu”. En tiedä miten se pitäisi saattaa puolueen agendaan, mutta kannatan ajatusta.

Tällä hetkellä kaikella yritysten ajalla on hintalappu. Jos esim. lähetät takuupalautuksen, mutta myyjä ei tunnista ilmoitettua vikaa (vaikka ostaja olisi vian kokenut eikä palautus ole vilpillinen), joutunee siitä ostaja maksamaan käsittely ja postitusmaksut. Olkoonkin, että asia liittyy kuluttajansuojaan. Mutta kuluttaja ei voi veloittaa todistelukuluja vastaavasti myyjältä.

Toisena esimerkkinä on mm. asianajokulut: jos ajat omaa asiaasi, et saa palkkaa asianajotyöstäsi. Yritys voi sen sijaan veloittaa todistelukuluista aivan mitä kehtaavat, vaikka asianajaja olisi omasta firmasta, tytärfirmasta tai vähintään toimitusjohtajan hyvä kaveri. Homma toimii sillä periaatteella, että ajalla on jotakin arvoa vain jos se on jonkin toisen aikaa. Yrityksellä on helppo nimetä ”toinen”, koska yritys on oikeushenkilö eikä näin ollen mikään ole ”omaa”. He saavat käytännössä hintalapun ihan kaikelle, jopa omien työntekijöiden palkan kautta osoittaen. Yksilö ei saa hintalappua yhtään millekään, ellei osta vaivannäkijää perheen ulkopuolelta, joka tyypillisesti on vähäisemmissä asioissa täysin järjetöntä epätaloudellisuudessaan.

Kolmantena esimerkkinä on julkisen talouden budjetointi, joissa usein käydään yhden muuttujan optimointeja. Esim. liikenneturvallisuudessa halutaan minimoida liikennekuolemat. Autot tulee turvallisemmiksi – nopeusrajoitukset laskee joka vuosi. Tavoitteena, kun on liikennekuolemien vuotuinen laskeminen liikennemäärän säilyessä ja kasvaessa. Ja laskua täytyy tapahtua rajatta. ”Yksikin kuolema on liikaa.” Mitä järkevää voi seurata yhden muuttujan optimoinnista? Ei mitään.

Ihmishengelle on helppo laskea tilastollinen keskihinta, mutta koko ”säästämisessä” ei ole mitään järkeä ellei jokaisen kansalaisen ajanhukalle anneta jotakin summaa (X eur/tunti). Ei riitä, että arvioimme paljonko nopeusrajoitukset ja ajoneuvotekniset vaatimukset maksavat mm. rekka-, bussi- ja taksiliikenteelle. Vaan se kustannus täytyy laskea jokaisen autoilijan työ- ja asiointimatkoihin kuluvasta ajasta. Ajatus ”se on pois vapaa-ajasta, ei työajasta” on mätä ajatus. Tuntien määrä on vakio, ja jos yhteiskunnassa aika hukkuu tien päällä, tai Kelan toimistossa, tai sairaalan odotushuoneessa, ihmiset eivät jaksa tehdä yhtä pitkää työpäivää. Aikaa ei revitä takaseinästä, valitettavasti.