Vs: markkinointi ja yritys-/tuoteimago

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Lääkepatentit Vs: markkinointi ja yritys-/tuoteimago

Julkaisija Vastaukset
smarko # Posted on 18.6.2010 at 15.21
Profiilikuva käyttäjästä smarko

OjM kirjoitti:
Quote:Niin, siis mikäli kyseessä on pidemmän päälle terveellinen kapine, eikä mitään douppinkia, ja mikäli tosissaan jotain litkua juomalla voi vaikka juosta 300% pidempään, miksi ihmeessä en siitä tiedä vielä? Kyllä minulle kelpaisi. Riippuen tietenkin siitä, paljonko tätä täytyy juoda pystyäkseen tämmöisiin ihmeisiin? Maratoonaritkin tykkäisivät varmasti.

Ehkäpä minun jo itsenikin kannalta on tarpeen vastata tähän, sillä kaikki hiljaiset lukijat ja kenties vasta myöhemmin saapuvat lukijat saattavat olla taipuvaisia projisoimaan minuun näkemyksen, jossa minä kokisin tietyn tuotteen ja kuvaillun vaikutuksen välillä olevan kausaalisen suhteen, joka pätisi olosuhteista ja muista tekijöistä riippumatta.

”Koska käytän tuotetta x, voin juosta 300% pidempään.”

Ei. Ei noin.

Valitsin prosenttien käyttämisen urheilusuoritusten kohdalla, koska pitkälti samankaltaisena toistuvan suoritteen kohdalla on helpompi arvioida laadullisia vaikutuksia kuin vaihtuvaluonteisempien ajanjaksojen kohdalla. Prosenttien käyttäminen sinänsä oli jossain määrin hypetystäkin, mutta prosenttiarvolla on helpompi kertoa mielessään kuvittelemansa käyrän arvoja kuin esim. sanalla hillitön. Ajattelin kuvausta kirjoittaessani suoritustehossani ilmennyttä mutu-pohjaista muutosta perustuen tiettyyn n. 8 km pitkään lenkkeilyreittiin.

Tämä ei tosin tarkoita sitä, että juoksen aina ns. sata lasissa (mitä se sitten tarkoittaakaan); ”Juoksen, koska voin.” (ei, ei noin)

Nyt muutamia päiviä ruusujuuriuutetta käyttäneeni voin todeta, että se todellakin oli juuri se ainesosa, joka erityisesti edesautti fyysisen jaksavuuden suhteen (milligrammamäärätkin täsmäävät), mutta kuten aiemminkin siihen ei voi eikä saa(!) suhtautua ”maagisesti auttavana” tuotteena, vaan täytyy ymmärtää sen vaativan myös ruokavalioon tietynlaista muutosta, jotta keho olisi kykeneväinen tarjoamaan ruusujuuriuutteen ”tarjoamat palvelut”.

Täten tarkoitan myös sanoa, että ruusujuuriuutteen ollessa vaikuttamassa taustalla, kuluttaa keho tiettyjä ravintoaineita ”jollain kertoimella” (pelkistys), mikä on syytä ottaa huomioon, sillä tämä aine pyrkii jatkamaan vaikutuksensa aikaansaamista ”puoliväkisin”. Mutta opittuaan mitä ravintoaineita tarvitaan lisää ja millä ajoituksella, voi jättää varsinaisen stabiloinnin kehon hoidettavaksi. Keho selviää kyllä ketterästi ruusujuuriuutteen käytöstä, kunhan ravitsemuspuolella ei ole puutteita ja aineenvaihdunta on normaalihko.

Vaikutusajan korrelaatio annoskokoon on erinomainen, joten itselle sopiva milligrammamäärä on varsin helppo haarukoida. Negatiivisten oireiden quick-fixinä voi käyttää lähimmältä R-kioskilta saatavaa suklaata ja kaakaojuomia, mutta tietenkään ne eivät ole kovin optimaalisia.

Tässä kohdin voisi hiukan suunnata huomion kohti tuotteiden (lääkkeet, uutteet, yms.) jotka pääsevät vaikuttamaan aivoihin asti, ohutsuolen seinämän ja veriaivoesteen läpi) vaikutusta tutkiviin tutkimuksiin. Erittäin, erittäin monet niistä keskittyvät vain sen seuraamiseen miten yksittäinen tuote sellaisenaan, ilman ravitsemukseen liittyvää kontrollia, vaikuttaa eri annoskooilla muutaman kuukauden mittaisella ajanjaksolla. Jos tutkittavalla ilmeni vaikkapa päänsärkyä, niin se päätyy tutkimuksen loppupäätelmiin lauseeseen: ”esiintyneiden negatiivisten oireiden osalta lisätutkimukset voivat olla tarpeen”.

Tietenkin tämä tälläiset kokeilut ovat suuressa määrin itsensä kuulostelua ilman varsinaisia instrumentteja, mutta se johtuu pitkälti tuottajatahojen (lääkkeet, luontaistuotteet ja ruoka) haluttomuudesta tarjota kuluttajille ihan kaikkea mahdollista tietoa, mitä tuotteiden kehityksen, valmistuksen ja niihin liittyvien tutkimuksien aikana selviää. Tällä viittaan siihenkin, että jos yhdisteltävää tietoa olisi enemmän, olisi todennäköistä, että syntyisi aivan uudenlaisia verkostoituneita yhteisöjä niitä hyödyntämään, joka jonkin ajan kuluessa heijastuisi laajemmallakin. Tätä voi verrata vaikkapa datakatalogien tarjolla saattamiseen.

Vrt. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan työryhmän väliraportti (10.6.2010):

Quote:Julkisen tiedon saatavuutta edistävä työryhmä on antanut väliraporttina alustavat ehdotuksensa, joilla julkiset tietoaineistot saadaan yhtenäisin käytännöin mahdollisimman laajasti julkisten js yksityisten tahojen käyttöön ja jalostettavaksi.