Vs:Energia

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 31.10.2009 at 20.01
Profiilikuva käyttäjästä whiic

”Totta. Sehän siinä onkin niin hienoa että verkosto on valmiina.”

Tarkoitukseni oli sanoa, että kaasua saa ruuhka-Suomesta ja AINOASTAAN ruuhka-Suomesta. En ymmärrä mitä positiivista siinä huonossa saatavuudessa olisi…

Joo, totta kai sitä harvoista paikoista saisi muualtakin Suomesta, mutta ei niin tiheillä väleillä, että ehdottamallasi kaasu-sähkö-hybridillä ajelu susirajan pohjoispuolella olisi järkevää.

”Aika pitkän listan ongelmia latelit nykyisen s.auton harmiksi. Vaikka vaahdotettu lyijyakku on keksitty jo hyvän aikaa sitten, ei sitä paljoa kaupan hyllyiltä löydy. Ettei olisi patentti hukassa?”

Kun optimismisi akkuteknologian kehittymiseen on tasolla lyijyakku -> lyijyhyytelöakku, niin ei ole ihme, että auton moottoriteknologiassakin haluaisit yhteiskunnan matelevan ja pitäytyvän polttomoottoreissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku
Lyijyakun kapasiteetti on noin 30-40 wattituntia per kilogramma. Huoltovapaa lyijyakku on sama. Vaahdotetulla elektrolyytillä toimiva on tuskin parempi niin kauan kuin kyseessä on lyijyelektrodeilla toimiva akku.

NiCd (vahvasti myrkyllinen, mutta ainakin vuotamaton, nyttemmin eläkkeelle siirretty akkuteknologia) 40-60 wattituntia.
NiMH (edellisen vähemmän myrkyllinen syrjäyttäjä, suurelta osin käytöstä poistunut sekin, poislukien akkuparistot) 30-80 wattituntia kiloa kohden.
Li-ion (kännykän akuista tuttu) 160 wattituntia.
Li-ion-pol 130–200 wattituntia.
Li-rikki 400 wattituntia. Kaavailtu erityisesti hybridi- ja sähköautoille.

Mutta vaahdotettu lyijyakku… salli minun nauraa sinulle. Olisi ollut kova sana 80 vuotta takaperin, ehkä. Aivan kuten CNG-tekniikkakin. En ymmärrä miksi lyijyakku on semmoinen pyhä lehmä, että sitä ei saisi tappaa pois ajoneuvotekniikasta. Se on kaikista vanhin yleistyneistä akkuteknologioista, mutta ironista on, että moni uudempi akkuteknologia on saanut väistyä mm. myrkyllisyyden takia tehden tilaa vielä uudemmalle.

lyijyakku
lyijyakku + NiCd
lyijyakku + NiMH
lyijyakku + Li-ion (+ NiMH)
lyijyakku + Li-ion-pol (+ NiMH)
lyijyakku + ????

Miksi se lyijyakku on ollut mukana kuvioissa 110 vuotta? NiCd tosin kerkesi olla noin 40 vuotta siinä rinnalla joissakin sovelluksissa (ei autoissa). NiMH tuli, ja useimmissa sovelluksissa se syrjäytyi noin 10 vuodessa (ladattavat akkupatterit ovat vielä NiMH, kännykän akut eivät). Litium-ioni, litium-ioni-polymeeri, jne. Koko ajan elinikä akkuteknologialle lyhenee, lyijyakkua ei vaan horjuta mikään vaikka se on teknisiltä ominaisuuksiltaan täysi katastrofi.

Eihän me enää käytetä ruskohiiliparistojakaan, joten mikä tuo lyijyakkufiksaatio on olevinaan? Kuka siitä hyötyy ja kuka vetelee lankoja kulissien takana?

”Öljyn vaihtaminen metaaniin on vain polttimen vaihdon takana ja päästöihin tulee tuntuva muutos. Sama pätee puun energiakäytön hiukkaspäästöihin ja hiilinielun vähentämiseen hakkuilla. Biokaasua, tai jopa tuonti metaania, joka on käyttämättömänä ympäristöuhka…”

Häh? Ymmärsinkö nyt oikein, että näet puun energiakäytön kasvihuoneongelmaksi, toisin kuin maakaasun? Millä tavoin se puun energiakäyttö lisäisi kasvihuoneilmiötä?

Uutta metsää ei voi kasvaa ellei vanhaa hakkaa pois. Puun polttaminen siellä missä tilalle kasvatetaan uusi metsä on CO2-neutraali. Ainoastaan KASVAVA metsä on CO2-nielu. Kasvanut metsä on vain CO2-varasto, jossa biomateriaalia mätänee ja kasvaa samassa tahdissa biomassan kasvamatta. (Se että metsää mätänee samaa tahtia kuin kasvaa pitäisi laittaa hälytyskellosi soimaan, koska mädäntyessä biomassasta juurikin nousee metaania, joka on 20-kertainen kasvihuonekaasu.)

Metsät siis kannattaisi pitää tuotannollisessa käytössä ja puun energiakäyttöä rohkaista sen sijaan, että toimisi sinun naurettavien ehdotusten mukaan ja korvaisi lämpöä varaavat takat kaasupolttimilla. Sen lisäksi, että halko on (toisin kuin maakaasu) CO2-neutraali, takassa on mukavampi paistaa makkaraa kuin kaasuliekillä.

Naurettavinta koko hommassa on se, että sinä ehdotat fossiilisen polttoaineen käytön lisäämistä biopolttoaineen käyttöä vähentämällä käyttäen perusteena juuri kasvihuoneilmiötä. Se on aivan naurettavaa. Enempi tuntuu, että olet vain sen sortin hippi, joka tahtoo pyhitää metsät koskemattomiksi – ikäänkuin Suomi ei jo nykyisellään ole maa jossa on enemmän luonnonpuistoa, kansallispuistoa ja Naturaa kuin juurikaan missään muualla. Syy on se, että Suomi säästi metsiänsä ennen EU:ta… EU:hun liittyessä se mitä oli, pyhitettiin ja kiellettiin hakkaamasta.

Sitä samaa se on ympäristöasioissa muutenkin kirouksena: kaikessa on verrokkivuosi. Esim. Ryssällä se on Neuvostoliiton ajoissa, joten Venäjä voi lisätä teollisuuden päästöjä koska teollisuuden päästöt vähenivät NL:n suojatyöpaikkateollisuuden romahdettua ympäristöaatteeseen liittymättömistä syistä. Nyt Venäjä voi kasvaa, kun muiden maiden tulee supistua.

Metsätaloudessa on kiistatta paljon parannettavaa siinä miten hakattu ent. metsäalue saadaan uudelleenmetsitettyä. Se on aika säälittävä näky, kun metsä on avohakattu ja maa on puolen metrin vahvuisen oksapeitteen alla. Ei sellaisen hakkuuaukean läpi pysty edes kävelemään, perkele, saati sitten, että semmoiseen kasvaisi mitään kasvustoa ennen kuin se mätänee pois. Kärräisivät saatanan oksat mennessään pois metsästä tai polttaisivat ne pois paikanpäällä, jos ovat niin kaukana, että ei kannata kuljettaa pois paikkaan jossa polttamisesta voisi ottaa lämpöenergian talteen. Ja jättäsivät sinne muutaman puun pystyyn. Kelopuita kanssa. Saisi haukat sitten kyyläillä metsämyyriä oksiltansa.

Nykymetsätalouden puutteista huolimatta metsien jättämistä ikuiselle ”kasvulle” (lue: mätänemään) en tue ajatuksena laisinkaan, poislukien tietenkin luonnonsuojelualueet.