Vs:Kai Sotala Ykkösen Aamu-TV:ssä

Etusivu Foorumit Uutisia maailmalta Kai Sotala Ykkösen Aamu-TV:ssä Vs:Kai Sotala Ykkösen Aamu-TV:ssä

Julkaisija Vastaukset
Ahto Apajalahti # Posted on 30.12.2009 at 20.17
Profiilikuva käyttäjästä Ahto Apajalahti

Välkky kirjoitti:
Quote:Voisitko viitata lainkohtaan, jossa mainitaan, ettei hyvitysten tarkoitus ole olla sidoksissa mitenkään todelliseen vahinkoon?

Tekijänoikeuslain 57 §:ssä todetaan:

”Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on lisäksi voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.”

Tämä tarkoittaa siis sitä, että pykälän 1 momentissa tarkoitettuun hyvitykseen ei sovelleta vahingonkorvauslakia. Pykälän 1 momentti on siis se, jossa puhutaan ”kohtuullisesta hyvityksestä”.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:ssä todetaan:

”Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.”

Eli ”velvollinen korvaamaan vahingon” vs. ”suorittamaan kohtuullisen hyvityksen”. En ole huomannut, että kohtuullista hyvitystä määriteltäisiin missään tämän tarkemmin.

Quote:Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.

En tarkkaan tiedä mitä tällä tarkoitetaan. Kuitenkin ainakin Finreactor-oikeudenkäyntiä koskevassa käräjäoikeuden päätöksessä puhutaan koko ajan pelkästä hyvityksestä ja tuomittujen maksettavaksi määrätyt summat koostuvat kokonaan hyvityksestä, eli käsittäisin sen niin, että on sovellettu 57 §:n 1 momenttia, johon ei siis sovelleta vahingonkorvauslakia. Asianomistajien hyvitysvaatimuksissakin viitataan vain 57 §:n 1 momenttiin, eli se näyttää olevan näiden vertaisverkkojuttujen kannalta olennainen lainkohta.

Lainaus tuomion perusteluista:

”Asianomistajien hyvitysvaatimusten hyväksyminen sellaisenaan johtaisi kaikkien vastaajien maksukykyyn nähden kohtuuttomaan lopputulokseen. Hyvityksen tulee säännöksen sanamuodonkin mukaan olla kohtuullinen, joskin kohtuullisuutta on arvioitava myös oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuneen asianomistajatahon näkökulmasta.”

Perusteluissa ei viitata vahingonkorvauslakiin vaan ainoastaan tähän hyvityksen ”kohtuullisuuteen”. Perusteluissa viitataan kyllä teosten vähittäismyyntihintoihin, mutta ymmärtäisin tämän johtuvan lähinnä siitä, että asianomistajat ovat vaatineet teosten vähittäismyyntihintoihin perustuvia hyvityksiä, ja oikeus on sitten lätkäissyt hyvityksen summaksi 10 % vaaditusta. Vähittäismyyntihinnasta lasketussa hyvitysvaatimuksessa ei ole kyllä mitään järkeä, eiväthän tekijä ja levy-/elokuva-/peliyhtiö saa teoksen vähittäismyyntihinnasta läheskään 100 %:a. Tuntuu vain siltä, että on keksitty joku luku jolla jotenkuten on yritetty legitimoida hyvitysvaatimuksia.

Noh, osa asianomistajista kyllä viittaa myös tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momenttiin ja toteaa, että tässä tapauksessa korvaus pitäisi suorittaa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n mukaan, jossa puolestaan todetaan: ”Milloin kysymys on vahingon määrästä eikä siitä ole saatavissa näyttöä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, on oikeudella valta arvioida vahinko kohtuuden mukaan.” Ilmeisesti on mahdollista tuomita monenlaisia erilaisia korvauksia/hyvityksiä, joista osaan sovelletaan vahingonkorvauslakia, osaan ei.

Quote:Joitakin päätöksien kohtia lukeneena voisin kysyä, että eivätkö myös tekijänoikeusrikkomusten hyvitystuomiot perustu erilaisiin laskelmiin, joilla on pyritty arvioimaan mahdollisia taloudellisia tappioita?

Ei ainakaan Finreactor-jutussa. Ei tuomion perusteluissa missään väitetä, että aiheutunut ”vahinko” olisi jossain suhteessa yksittäisen teoskappaleen vähittäismyyntihintaan, vaikka korvaukset onkin niistä suhteutettu. Itsekin olen maallikko, joten en tiedä kovin tarkkaan miten tämä menee. Vahingonkorvauksen ja hyvityksen ero on laissa kuitenkn tämä: ”velvollinen korvaamaan vahingon” vs. ”suorittamaan kohtuullisen hyvityksen”. Kai siihen joku syy on, että hyvityksiä ei koske vahingonkorvauslaki. Jos hyvityksen ja vahingonkorvauksen perustelut olisivat samat, eihän hyvitystä tarvitsisi olla erikseen, vaan voitaisiin pelkästään viitata vahingonkorvauslakiin.

Ehkäpä olin ensimmäisessä viestissäni liian kärkevä. On totta, että esimerkikski henkisten ja fyysisten kärsimysten määrittäminen tietyksi rahasummaksi ei oikein voi perustua mihinkään ”konkreettiseen”. Vahingonkorvauslaissa on kuitenkin tarkkoja säännöksiä siitä, mitä korvataan ja millä perusteella. Tekijänoikeuslaissa vain mainitaan ”kohtuullinen hyvitys”, eikä määritellä sitä sen tarkemmin. Mielestäni on edelleen myös epätavallista, että rikoksesta, joka katsotaan niin lieväksi, että siitä seuraa vain vähäinen sakkorangaistus, tuomitaan kuitenkin kymmenien tuhansien eurojen hyvityksiä.

(Vertaisverkkojuttujen osalta puhutaan joko mainitsemassasi 56 a §:ssä kuvaillusta tekijänoikeusrikkomuksesta, tai rikoslain 49 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta tekijänoikeusrikoksesta.)