Vs:Kaupallinen suoja-aika: 0 vuotta!

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Kaupallinen suoja-aika: 0 vuotta! Vs:Kaupallinen suoja-aika: 0 vuotta!

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 1.11.2009 at 13.04
Profiilikuva käyttäjästä whiic

”Päinvastoin, vanhat puolueet eivät katso kansantaloudellisia aspekteja. — aina on katsottava vaikutuksia koko yhteiskunnalle.”

Kun ei vaan mentäisi siihen oikeaoppisuuden omimiseen jota ne Wanhat puolueetkin harrastaa. Vrt. työnväen presidentti, koko kansan presidentti, ja sitten heidän tukiorganisaatioidensa nokittelu ja metakeskustelu siitä mitä on lupa väittää olevansa ja kuuluisiko vasemmistolle monopoli väittää ajattelevan työväen etua (kokonaisuus ja pitkän aikavälin tarkastelu).

Mutta ei mennä siihen. Se on sitten jo tulopolitiikkaa ja pitäydytään parin meripeninkulman päässä siitä keskustelusta. Sanon vain, että omiminen ei auta, koska kaikki haluaa omia oikeaoppisuutta. Ja onhan PP:n sisälläkin suuria käsityseroja siitä mikä todella on hyväksi koko yhteiskunnalle.

”Jos olisi lukenut/katsonut linkit, mitkä edellisessä viestissäni annoin, tietäisit, ettei tämä ole laisinkaan totta. Immateriaalituotannolla voi ansaita hyvinkin suuria summia, jos vain tietää, millaiset bisnesmallit toimivat nykyajan taloudessa.”

Koko artikkelisi otsikko ”tulevaisuus on ilmaista” on ristiriidassa tuon ajatuksen kanssa. Artikkelisi käännös voi sisältää virheitä, koska sana ”free” tarkoittaa ”ilmaista”, ”maksutonta” ja ”vapaata”. Ilmainen ja maksuton ovat toki lähempänä toisiaan kuin tuota vapaata, mutta niilläkin kahdella sanalla on selvä ero. Esim. piilomainonta on (kulttuurin kuluttajalle) maksutonta, mutta ei suinkaan ilmaista. Piilomainonta vaikuttaa ostokäyttäytymiseemme ja ostokäyttäytymiseemme liittyy kustannuksia, täten piilomainonnan vaikutus on kukkarostamme pois – ei suinkaan tasasuuruisena veloituksena vaan periaatteella, että höynäytettävät maksavat enemmän.

Aivan toinen asia on se, että jos (ja kun) kerran vaihtoehtoiset business-mallit toimivat, miksi meidän pitää kampittaa perinteinen liiketoimintamalli viemällä keinotekoisesti keinotekoinen ajatus tekijänoikeuksista? Jos ne vaihtoehtoiset mallit ovat NIIIIN mahtavia, ei kampittamista tarvittaisi. On kiistatonta, että löytyy menestyjiä artisteista, jotka ovat pistäneet tuotettansa vapaaseen levitykseen. Mitä me emme tiedä on se miten tuo skaalaantuu. Nythän se on suuri uutinen, kun joku (suurempi) artisti levittää teostansa maksutta netitse ja tämä uutisarvo lisää myyntiä. Jos tusinan tapauksen sijaan olisi tuhat, luuletko, että nämä saisivat itseään esiin nykyistä merkittävästi paremmin? Voi olla – voi olla, että ei. Minä jättäisin liiketoimintamallin arvioimisen heille. Sitä PP:kin tuppaa sanomaan kannanotoissansa välttääkseen ikävät kysymykset siitä mikä korvaava malli toimisi. Koska siihen liittyy aina riski.

No tästä tuskin kannattaa juurikaan keskutella, koska haluat ”koko yhteiskunnan” kannalta parasta ratkaisua. Ironista kyllä ellei sitä kokonaisuutta voi jakaa kuluttajan parhaaseen ja tuottajan parhaaseen. Itse pelkään nimittäin molempien puolesta jos edes kaupalliselta kopioinnilta ei olisi sitä hassua parin vuoden suojaa.

Oikeastaan 5 vuoden kaupallisella suojalla ainut minun näkemäni huono puoli on derivatiiviset työt ja uuden työn välinen hämärä rajamaasto ja plagiointisyytökset, näitä tietenkään vähättelemättä. Tosin, jos olisi 0 vuoden kaupallinen suoja, ajaisitko sinä, MrZombie, myös nyk. tekijänoikeuslainsäädännön tarjoamien ”moraalisten oikeuksien” purkamista (ts. poistaisit esim. velvoitteen kreditoida alkuperäisiä tekijöitä)? Ja jos et poistaisi, kaupallisen suojan purkuhan ei poistaisi plagiointisyytöksiä kaupallisten levyttäjien välillä, koska plagiointisyytöksissä plagiointi usein kielletään.

”Tämä sama probleema on ihan millä tahansa poliittisella idealla, joka eroaa kulloisellakin hetkellä toteutettavasta politiikasta.”

Väärin. Tuo mainittu ongelma on ainoastaan poliittisilla ideoilla, jotka väittävät ”tulevaisuuden näyttävän toteen” idean oikeellisuuden. Pitäytyisin ennemmän argumentoitavissa asioissa kuin uskonasioissa.

”[Käyttörajoitteisen liiketoimintamallit] tulevat kuihtumaan sen takia pois, koska tulevaisuudessa ihmiset siirtyvät käyttämään mieluiten sellaisia ”alustoja”, joiden käyttö on mahdollisimman vapaata. Ihan vain siksi, koska ne toimivat parhaiten.”

Tuo on käytännössä tapahtumassa paraikaa. Vertaisverkkojen helppouden kanssa on hankala kilpailla millään mallilla joka pyrkii takaamaan ennustettavan tulovirran. Lahjoitusperusteinen tulottaminen puolestaan on melko arvaamatonta eikä sovi välttämättä kaikille, erityisesti sen jälkeen kun order-winneristä muuttuu qualifier-tekijä (ks. Terry Hill, jos et tunne termejä). Qualifier-tekijän täyttämisellä ei saa markkinointietua. Nykyisellään käyttörajoituksista vapautettu toimintamalli on order-winner ja tarjoaa merkittävää lisäjulkisuutta ja mainosarvoa eettisesti hyvästä toiminnasta – tulevaisuudessa ei näin ole, sillä jos ja kun piraatit saavat ajatuksiaan yhteiskuntaan sovellettavaksi, siitä tulisi de-facto standardi. Emme voi siis skaalata nyt koettuja markkinoinmenestyksiä oletuksella, että liiketoimintamalli on validi tilanteessa, jossa kaikki toimivat samalla tavalla. Mitä vähintäänkin tarvitaan on, että osa mediateollisuudesta pystyy jatkamaan jääräpäisellä nykytavalla, sillä uusissa malleissa ei ilman heitä ole enää mitään seksikästä.

”Tekijänoikeus on kopiointioikeus, joka nimenomaan perustuu sille, että asiakas ei tee ylimääräisiä kopioita. Tätä samaa mallia on yritetty toteuttaa DRM:n kanssa, mutta ei se vaan toimi.”

Tekijänoikeuslaki sallii yksityisen varmuuskopioinnin poikkeuksena tekijänoikeuteen. Yksityisen kopioinnin kieltäminen ei ole ollut tekijänoikeuslainsäädännön ideologiassa mukana ennen kasettimaksua, käsittääkseni.

DRM on tältä osin omankädenoikeutta varmistaakseen oikeuksia joita laki ei ole heille tähänkään asti sallinut (sillä vaikka kasettimaksu asetti varmuuskopioinnin verolle, se tarjosi korvikkeena oikeutta tehdä ne varmuuskopiot, jotka DRM ottaa pois palauttamatta niitä hyvityksiä).

Sinä voi uskoa DRM:n kuolevan mikäli TO kuolisi. Minä en usko. Minä uskon, että DRM tai siihen rinnastettavat käytön rajoitukset yleistyvät (vaikkakin vain vähän sillä nyt jo ovat kaikkialla) ja voimistuvat luotettavuudessa. Kopiointia he eivät voi varmuudella estää käytännössä mitenkään. DRM:n ujuttaminen Trusted Computing moduleihinkaan ei ole aivan pomminvarma, jos joku valmistaa hackeroitua hardwarea. HDCP samaten, viimekädessä videon nappaa videokameralla ruudulta kuvanlaadun hieman kärsiessä. Käytännössä onnistuu muutenkin.

Mikä ei välttämättä onnistu, on palveluiden hakkeroiminen. CD-key on vanhimpia, mutta yhä tänäkin päivänä tehokkaimpia tapoja rampauttaa ohjelmia. Vääriä CD-keytä löytää, samaa keytä voi käyttää useissa asennuksissa, ohjelman voi puukottaa ottamaan yhteyttä väärennettyy validointiserveriin, jne. mutta jos ohjelma toimii palveluna, kuten World of Warcraft esimerkiksi, niin siinä ei paljoa ole piraatilla konsteja vaatia vapautta tälle alalle.

DRM tulee elämään omankädenoikeudena aina, jossakin muodossa. Sinä voit heittää, että ihmiset siirtyvät helpompikäyttöiseen, vapaampaan ja halvempaan/ilmaiseen, mutta missä nyt on esimerkiksi vakavin opensource-vaihtoehto WoW:ille? Luulisi sellaisen vaihtoehdon olevan olemassa, jos kerran väität, että on mahdollisuus siirtyä samaan tai lähes vastaavaan tuotteeseen vähemmällä DRM:llä.

”Sen sijaan vasemmalta päin on tullut hyvin vähän immateriaalioikeuskritiikkiä.”

Taitaa olla sen takia, että eivät säikytä nälkätaiteilijoita joita osa heidän äänestäjistään on. Ironista toki se, että immeteriaalioikeudet rikastuttavat lähes yksinomaan TO-mafiaa, ja että tekijänoikeusreformi tuskin laskisi esim. taidemaalauksen markkinahintaa tai menekkiä. Mitä tulee (digitaalisiin) valokuviin, yksityinen kopioiminen ei ole ollut valokuvaajille uhka tähänkään asti. Jos piratisoin hänen ottamansa valokuvan maksamatta käyttöjärjestelmäni taustakuvaksi, en ymmärrä miltä planeetalta artisti on, jos hän kuvittelee minun olleen halukas maksamaan 10-1000 eur käyttöoikeudesta. Se että hän mussuttaisi sitä, että valokuva on uniikki, ja että hän suostuu myymään oikeuden korkeintaan esim. 10 ostajalle tai korkeammasta hinnasta yksinoikeudella, ei paljoa vaikuta kiinnostukseen muualta saa halvemmalla ja uniikkius ei kiinnosta.

Toisaalta mitä valokuviin tulee, kaupallinen TO-suoja ei paljoa siellä auta, koska kuva talitintista 6 vuoden päästä on silti samanlainen kuin talitintti tänään tai 50 vuotta takaperin. Yritys saisi aina maksuttoman kuvan vanhasta materiaalista tai public domainiin vapaaehtoisesti luovutetusta uudesta. Siksi ammattimaisten valokuvaajien tulisikin tehdä valokuvansa etukäteen tehdyn sopimuksen mukaan, IMO, tai myydä asiakkaillensa palvelua jossa he avustavat löytämään oikeanlaisen kuvan vanhojen kuvien joukosta, tjsp.

Noh, tuli vaan mieleen tuo valokuva-asia. Joku taiteilija siitä tenttasi foorumilla joskus. Oli hänellä muuten aika epärealistiset käsitykset siitä mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan ja mitä summia (kuten kyse ei ollut edes valokuvien kaupallisesta hyväksikäytöstä).