Vs:Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Mitä on epäkaupallinen kopiointi? Vs:Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Julkaisija Vastaukset
HarriKivisto # Posted on 2.6.2009 at 9.32
Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

Quote:Jos ymmärsin tämän oikein, elokuvia saa kopioida henkilökohtaisesti tai ystävien kanssa katsottavaksi heti julkaisemisen jälkeen.

Tällä hetkellä on täysin laillista kopioida elokuvia henkilökohtaisesti tai ystävien kanssa katsottavaksi heti julkaisemisen jälkeen. Siinä mielessä Piraattipuolue ei ole muuttamassa yhtään mitään –

Quote:Miksi miljoonat maksaisivat katsomisesta jos voi katsoa ilmaiseksi? Mistä elokuvantekijä saisi tuoton? Miksi kukaan sijoittaisi 100 miljoonaa elokuvan tekemiseen jos tuottoa ei saa?

– sen sijaan piraattipuolue ajaa epäkaupallisen tiedostonjakamisen laillistamista, mikä tosiaan mahdollistaa hyvin laajalti esimerkiksi elokuvien katsomisen ilman että hankkii materiaalin tekijän suoraan tai epäsuoraan valtuuttamia kanavia pitkin. Itse en osaa vastata siihen, miksi miljoonat maksaisivat jostain minkä voivat saada ilmaiseksi, mutta niin ne vain tekevät. Osasyynä on palvelu. Esimerkiksi Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen on selittänyt CD-levyjen toimituksen palveluna, jota moni ihminen haluaa saada ja maksaa siitä palvelusta; pääasia ei ole se itse tuote vaan se palvelu sen ympärillä (ja siinä itsessäänkin).

Sähköiset markkinat valtaavat alaa mutta niin vain niilläkin huomataan kaiken aikaa uusia ansaintamalleja, jotka kykenevät kilpailemaan piratismin kanssa, ja kykenisivät vaikka waretus olisi täysin laillista. Yksi selitys on se että ihmisille tarjotaan hyvää palvelua, josta nämä haluavat maksaa. Toinen selitys saattaa olla se, että ihmiset eivät aina koe olevansa mekaanisia kuluttajia, vaan joskus taloudellisiin päätöksiin liittyy sellaisia asioita kuten halu tukea tekijää tai halu käyttää ympäristöystävällisiä tai poliittisesti korrekteja tuotteita jne. Eli vastaus on että en tiedä miksi aurinko paistaa, mutta sen verran tiedän että se todellakin paistaa.

Kulttuurin kuluttaminen on muutenkin mielestäni erheellinen konsepti, joka on piinannut koko 1900-lukua. Teknisesti ottaenkaan kulttuuria ei voi ”kuluttaa” koska se ei kulu mihinkään. Tuskin kukaan sijoittaisi elokuviin ellei tuottoa tulisi (siis puhutaan tuottajista eikä käyttäjistä), se on aika selvä juttu.

Toki yksi helppo vastaus on, että useat elokuvat tuottavat takaisin kulunsa niin nopeasti, että piratismi ei ehdi uhkaamaan niiden tuottoa. Monet haluavat nähdä sen elokuvan ensimmäisten joukossa ja toisaalta elokuvateatterit ovat erilainen kokemus kuin se muuten vastaava kotiteatteri, jota ainakaan itse en jaksaisi ryhtyä rakentamaan vaikka olisikin massia siihen. Sama periaate toimii tekniikassakin: vaikka patentit suojaavat tekniikkaa parikymmentä vuotta, niitä on usein helppo kiertää niin, että vastaavat tuotteet tulevat parin vuoden sisällä kilpailijoille. Siksi ansaintamalli on tavallisesti muodostunut niin, että tuotekehittelyn kulut saadaan niiltä ensimmäisiltä ostajilta, jotka maksavat jopa kaksikin kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole tarvetta saada tuotetta niin aikaisin. Sen jälkeen vähitellen maksetaan muita kuluja – lopulta hinta lähestyy puhdasta tuotantoarvoa. Samalla logiikalla elokuviakin voi näyttää niin että pari ekaa päivää ovat jonkin verran kalliimpia, jolloin innokkaimmat katsojat maksavat suuremman osan elokuvan tuotosta. Joka tapauksessa ne pari viikkoa ovat uusille elokuville kriittisiä.

On toki elokuvia jotka ansaitsevat vasta vähitellen. Niidenkin kohdalla, mikäli elektroninen myynti tehdään järkevästi ja asiakkaiden ehdoilla, suurin osa tulee olemaan valmiita maksamaan hyvästä palvelusta kun tietävät tuotteen varmasti toimivan, sen latautuvan nopeasti jne. Fyysinen tuote on monille vielä jonkin aikaa parempi kuin pelkkä ladattava tiedosto, eikä fyysistä tuotetta uhkaa kuin se kaupallinen piratismi siellä rajan takana, mutta se onkin jo niin 90-lukua…

Näistä vastauksista ei tule ymmärtää, että Piraattipuolue jotenkin haluaisi kertoa tekijöille, miten näiden tulisi toimia nyt tai tulevaisuutta. Yksi syy tähän on se, että emme yleisestikään ottaen kannata suunnitelmataloutta, emmekä siksi halua antaa sellaista kuvaa että ajaisimme jollain tavoin poliittisesti tietynlaisia ansaintamalleja. Itse uskon siihen, että vapaat markkinat osaavat kyllä löytää keinoja vastata lainsäädännön ja muun kehityksen tuomiin haasteisiin. Näin ne ovat aina ennenkin tehneet. Toki joskus äänielokuvien tullessa jäi työttömäksi jonkin verran livesoittajia elokuvateattereista, samoin joitain tekijöitä voi kehityksen myötä jäädä työttömiksi. Ei voi kuitenkaan sanoa, että elokuvateattereiden soittajien taidot olisivat jääneet tarpeettomiksi tai että heille ei olisi enää löytynyt mitään töitä. Samoin, vaikka talouden rakenteet muuttuvat, taidot harvemmin jäävät täysin merkityksettömiksi ja kysymys onkin vain siitä että pystytään valjastamaan taitoja uudella tavalla.