Vs:Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Mitä on epäkaupallinen kopiointi? Vs:Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Julkaisija Vastaukset
HarriKivisto # Posted on 2.6.2009 at 3.56
Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

(1) Mikäli saat rahaa ja ansaintasi johtuu suoranaisesti jakamastasi materiaalista, jakamisesi ei enää ole epäkaupallista. Eli itse tulkitsisin niin että mikäli verkkosivullasi on fyysisesti saatavilla tekijänoikeuden alaista materiaalia, et saisi saada siitä tuloja, oli kyseessä sitten mainokset tai. lahjoitukset. Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos maksat toiminnastasi veroja (tai jos sinun pitäisi maksaa…), toimintasi ei voi olla epäkaupallista.

Sen sijaan, mikäli esimerkiksi käyttäjät voivat jakaa keskenään tiedostoja sinun avullasi (kuten nyt vaikka tracker-sivustolla) asia ei olekaan enää niin yksinkertainen. Tällöin voidaan tulkita että tarjoat palvelua ja saat ansiota tästä palvelusta joka yhdistää käyttäjiä, jolloin on käyttäjien asia, mitä he tämän jälkeen tekevät keskenään. Et näin suoranaisesti ansaitse sillä materiaalilla vaan samalla logiikalla kuin esimerkiksi palveluntarjoaja, mikä tahansa hakupalvelin, tai vielä relevantimmin mikä tahansa yhteysohjelma.

Siis summaten: toiminta ei ole epäkaupallista enää sillä sekunnilla kun laitat sivulle sen yhden mainoksen ja saat siitä ansiota joka on periaatteessa verotettavaa. Jäsenmaksu kuuluu saman logiikan piiriin. Mainostulot tekevät toiminnasta automaattisesti kaupallista. Sen sijaan toiminta ei ole jakamista (jolloin kaupallisuus/epäkaupallisuus on tässä merkityksetöntä) mikäli et kuitenkaan itse jaa materiaalia, vaan käyttäjät. Toki tämän tulkitseminen on jossain määrin kiistanalaista esimerkiksi juuri träcker-sivustojen kohdalla. Sen sijaan itse antamiesi ehtojen mukaan toiminta muuttuu kaupalliseksi kohdassa b.

(2) Selvennykseksi: kuten ensimmäisessä kohdassa, puhumme tässäkin materiaalista, jota koskee taloudellinen suoja-aika, jonka PP haluaisi lyhentää 5-10 vuoteen. Mikäli suoja-aika on rauennut, ykköskohdan kaupallisuus ei ole enää ongelma ja kakkoskohdassa ei ole enää rajoituksia. Sen sijaan kun ilmeisesti nyt siis puhutaan suoja-ajan alaisesta materiaalista, kuten näistä tietokonepeleistä, Puolueella ei oman tulkintani mukaan ole vielä selkeää kantaa siihen, voisiko tietokonepelin asentaa voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tietokoneelle, koska. Omasta mielestäni voittoa tavoittelematon yhdistys voi harjoittaa kaupallista toimintaa – tällöin toiminnasta ei tule voittoa perinteisessä mielessä, mutta toiminta voi kuitenkin olla sen laatuista, että siitä maksettaisiin veroa, mikäli voittoa tehtäisiin. Eli toisin sanoen, yhdistys maksaa palkkoja työntekijöille jne. mutta kulut katetaan niin ettei tule sitä voittoa.
Joten kohdan B laillisuus riippuisi siitä, mitä voittoa tavoittelematon yhdistys oikeasti tekee. Mikäli yhdistyksen toiminta saa aikaan tuloja, kohta B ei ole sallittua ilman tekijän lupaa, mikäli suoja-aika ei ole rauennut. Sama asia suoraan kohdassa C. Mikäli omistamasi Internet-kahvila olisi täysin hyväntekeväisyyttä eikä tuottaisi siis mitään tuloja, (millaisesta en toki ole koskaan kuullut, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin) sen ohjelman saisi asentaa kaikkien käyttöön.

(3) Sama logiikka pätee kuin aiemminkin: eli voittoa tavoittelematon yritys ei sinänsä vielä ole riittävän hyvin määritelty, jotta voitaisiin sanoa onko toiminta aidosti epäkaupallista. Vielä sellainenkin selvennys, että voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä voi olla palkattuja työntekijöitä, jotka siis palkkansa muodossa hyötyvät toiminnasta kaupallisesti, vaikkei itse yhdistys hyötyisikään. Kohdassa A ei ole niinkään väliä sillä, ovatko tehtävät elokuvat ilmaisia tai maksullisia, mikäli toiminta muuten on jo kaupallista. Tällöin ohjelman käyttö ei ole epäkaupallista, koska toiminta muuten on kaupallista. On toki vaikea nähdä, miten toiminta voisi olla epäkaupallista, mikäli tehtävät tuotteet ovat selkeästi maksullisia. Kohta B on siten helppo, että voittoa tavoittelevien yritysten toiminta on aina kaupallista. Tässä skenaariossa ei siis olisi merkitystä sillä, olisivatko tehtävät tuotteet maksullisia tai ilmaisia, mikäli toiminta muuten olisi kuitenkin kaupallista.

(4) Periaatteessa ovat. Käytännössä ajamamme muutokset eivät välttämättä saman tien mene läpi kansainvälisellä areenalla samassa muodossa kuin vain Suomessa, mikä tarkoittaisi sitä että sopimusten vuoksi toisen maan tuote voi olla eri asemassa kuin suomalainen tuote. Vaikka Suomessa lainsäädäntö sallisi käytön kun kyseessä on suomalainen tuote, kansainväliset sopimukset voisivat silti rajoittaa samaa käyttöä kun kyseessä on muunmaalainen tuote. Tarkoitus on toki saattaa nämä lait kansainvälisiksi, jos ei niin että muut maat suoraan ne adoptoisivat, niin sitten niin että sopimukset eivät edellyttäisi pitempien ja tiukempien ehtojen käyttöönottoa. Euroopan unioni on tässä oleellisessa asemassa.

(5) Lyhyesti kyllä, ottaen kuitenkin huomioon sen että joissain tapauksissa EU-tasolta saatetaan ainakin yrittää estää kansallisen lainsäädännön muuttamista. Onkin tärkeää toimia voimakkaasti myös EU-tasolla, koska kansallinen lainsäädäntö nyt on kovasti riippuvainen direktiiveistä. Kuitenkin pitää muistaa että vaikka direktiivit voivatkin olla sitovia, niitä voidaan ja onkin uhmattu. Uhkana on sitten EU-tuomioistuin, mutta ”on siellä ennenkin oltu”.

(6) Osa strategiaa on muuttaa kansainvälisiä sopimuksia samanaikaisesti paikallisen lainsäädännön kanssa. Piraattipuolue ei ole vain yhden maan juttu, vaan puolueita on ympäri maailmaa, joskin suurin osa omaa puoluettamme ”nuorempia”. Mitä tulee esimerkiksi juuri Brasiliaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa voisi hyvin vedota siihen, että siellä tekijänoikeuslainsäädäntö on käytännössä hyvinkin paljon höllempää kuin suurimmassa osassa muita maita, joten sieltä on paha sinänsä valittaa. Toisaalta lainsäädännön muuttamisesta saavutettava etu voi olla kovasti suurempi kuin mahdollinen haitta langettavasta tuomiosta. Mielestäni ainoana todellisena uhkana ovat mahdolliset kauppasaarrot jne. mutta nämä neutraloisi EU:n tuki, jota pyritään kaiken aikaa varmistamaan samalla kun työskennellään Suomen lainsäädännön kimpussa. Pitää muistaa ettei PP voi koskaan yksin muuttaa lakeja, vaan tarvitaan (muiden) hallituspuolueiden aktiivinen tuki, jotta lakimuutokset voivat mennä läpi. Jotta lakimuutoksista voidaan siis edes haaveilla, niillä pitää olla puoluekentän enemmistön tuki, joten ei ole kyse siitä että vain PP:n ja kansalaisjärjestöjen pitäisi taistella EU-tasolla. Tällöin EU-lainsäädännön muuttaminen olisi kansallinen etu.
Lakimuutoksissa ollaan siis summaten kovasti riippuvaisia muista EU-maista, joissa piraattipuolueita toimii varteenotettavasti tällä hetkellä Ruotsissa ja Saksassa. Mikäli yhtenäinen EU-strategia saadaan toimimaan, Piraattipuolueiden ryhmä voisi hyvinkin saada aikaan sellaista yhteistyötä ja neuvottelutuloksia, joilla parlamentin konsensus saataisiin tukemaan yksittäisiä maita kun nämä haluavat mahdollistaa vapaan tiedostonjaon sekä suoja-aikojen lyhennyksiä.