Vs:Patenttiasiaehdotus syyskokoukseen

Etusivu Foorumit Arkisto Syyskokous 2010 Patenttiasiaehdotus syyskokoukseen Vs:Patenttiasiaehdotus syyskokoukseen

Julkaisija Vastaukset
slux # Posted on 31.10.2010 at 10.29
Profiilikuva käyttäjästä slux

HMS kirjoitti:
Quote:
Tässä ehdotuksessa puututaan myös patentin kattavuuteen. Patentin suoma yksinoikeus on rajattu patenttihakemuksen ongelmakuvauksen erittelemiin ongelmiin. Patentin hakija saa keksinnöllisyysvaatimuksen täyttyessä yksinoikeuden vain tietyn ongelman tiettyyn ratkaisuun – ei tiettyyn (epämääräiseen liian kattavaan) patenttivaatimukseen, kuten nykyisessä järjestelmässä. Tämä ratkaisee kattavuusongelman.

Epätäsmälliseen kieleen auttaa myös ongelmakuvaus, jonka tulee kuvata täsmällisesti ongelma, jonka patentin keksintö ratkaisee. Tämä auttaa patenttien hyödyntämisessä tietolähteenä. Sen sijaan, että joutuu etsimään mitä patenttivaatimuksia on tehty, voi etsiä onko tiettyyn ongelmaan jo olemassa ratkaisu.

Eikö ongelmakuvauksen muotoilun täsmällisenä pitämiseen päde täysin sama ongelma kuin itse ratkaisuunkin: kirjoittajan kannattaa muotoilla se mahdollisimman epätäsmällisesti ja on vain patenttiviranomaisten käsissä, että läpi ei pääse liian epätäsmällisiä kuvauksia. Eikös nykyisen järjestelmänkin asetettu tavoite ole etteivät patentit olisi liian kattavia, mutta käytäntö on (ainakin esimerkiksi USA:ssa) muodostunut toiseksi?

HMS kirjoitti:
Quote:
Käsittelyajat nopeutuvat, kun pitkällä tähtäimellä patenttihakemusten määrä vähenee ja laatu nousee aloilla, joilla on kova kilpailu. Jos kilpaillulle alalle on myönnetty erittäin vähän patentteja, yritysten halukkuus yrittää patentoida laskee patenttihakemuksista aiheutuvien kustannusten ollessa hukkaan heitettyä rahaa.

Pitkien käsittelyaikojen ongelman kiteyttää hyvin USPTO:n johtaja David Kappos:
”The backlog is indeed our biggest problem,” Kappos concedes. ”It represents innovations trapped in this agency that otherwise could be creating jobs.” (http://www.cbsnews.com/stories/2010/08/08/eveningnews/main6755116.shtml)

Ilmeisesti tämä siis voi toimiessaan pienentää yhtä nykyjärjestelmästä aiheutuvaa haittaa. Toisaalta voi kysyä mikä on kokonaiskustannus siitä, että yritykset panostavat osittain päällekkäisestikin resurssejaan ratkaisuehdotusten tuottamiseen sen sijaan, että asiantuntija pyrkii ratkaisujen keksinnöllisyyttä arvioimaan. Lisäksi oikeiden ratkaisuehdotusten palkitseminen hakemusmaksulla aiheuttaa paineita hakemusmaksujen hinnoitteluun ja palkintamekanismi muistuttaa ratkaisujen ehdottajien kannalta arpajaisia.

HMS kirjoitti:
Quote:Ehdotuksen kappale 1.3 kuvaa patenttijärjestelmän hyötyjä ja antaa taloudelliset, yhteiskunnalliset ja tiedonsaannin kannalta oleelliset perustelut.

Tässä kohdassa ei ole sanaakaan järjestelmän haitoista – vain yleinen lausahdus siitä miten ehtona olemassaololle on, että se tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Patenttijärjestelmän olemassaolon uskottavalle perustelulle on välttämätöntä punnita noita väitettyjä hyötyjä myös haittoja vastaan.

Vaikkapa tässä artikkelissa on esitetty joitain haittoja: http://mises.org/daily/1763

slux kirjoitti:
Quote:
Jos todisteilla tarkoitat kovia matemaattisia faktoja, ei sellaisia saada mistään muusta kuin nykyisestä järjestelmästä, ja niitäkin voi tulkita. Jos jonkin patenttijärjestelmän toteutusmallin ylivertaisuuden muihin pystyisi todistamaan, niin olisi epäilemättä tehty jo aikoja sitten.

Esimerkiksi sen kustannuksia ja tuottoa yrityksille voi arvioida tilastojen perusteella (kuten tuossa aiemmin mainitsemassani teoksessa pyritään tekemään). Historiasta löytyy ajanjaksoja jolloin patentteja ei ole käytetty tietyillä aloilla jostain syystä (viimeisin näistä lienee USA:n ohjelmistoteollisuuden kehityksen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä). Lisäksi jos hyötyjä ei millään tavalla pystytä näyttämään olemassaoleviksi niin järjestelmän olemassaololla ei ole oikeutusta. Ensinnäkin lainsäädäntöä ei pitäisi olla olemassa ”huvin vuoksi” ilman mitään tietoa vaikutuksista ja toiseksi patenttijärjestelmä rajoittaa enemmistön vapauksia antamalla yhdelle taholle yksinoikeuden määrätä idean käytöstä.

HMS kirjoitti:
Quote:Eri vaihtoehtoja ajateltaessa on yritettävä loogisesti päätellä miten eri intressiryhmät toimivat eri olosuhteiden vallitessa ja miten tämä vaikuttaa kokonaisuuteen. Olisikin mielenkiintoista lukea patenttijärjestelmän vastustajien näkemyksiä kappaleessa 1.3 esitettyihin skenaarioihin.

Tässä joitain ajatuksia mitä nuo väitteet minussa herättivät.

Patenttiehdotus:
Quote:Ilman keksintöjen suojaa voisi helposti kopioitavien keksintöjen suhteen kilpailla pelkästään markkinoinnilla, tuotantokustannuksilla ja organisaation tehokkuudella. Käytännössä tämä tekeisi pienempien yritysten toimimisen hankalaksi kun iso establoitunut yritys voisi kopioida keksinnön ja markkinoinnilla helposti jyrätä uudet yritykset ja heidän tuotteensa. Tämä ei kannusta vapaaseen kilpailuun.

Patenttilainsäädäntökään ei jo määritelmänsä mukaan kannusta vapaaseen kilpailuun, koska se on yksinoikeus idean kaupalliseen hyödyntämiseen. Pienten yritysten erityinen suojaaminen suurilta vapaan kilpailun vastaisesti voisi olla perusteltua vain jos sillä on erityinen vaikutus syntyvien keksintöjen määrään.

Patenttiehdotus:
Quote:Voidaan kuvitella tilanne, jossa tietyn tuotantomenetelmän kehityskustannukset ovat olleet
yritykselle merkittävät. Voidaan myös kuvitella, että tuotantomenetelmien kehityksen yhteydessä on syntynyt merkittäviä uusia keksintöjä, jotka julkiseen tietoon tullessaan
antaisivat yrityksen kilpailijoille paremmat edellytykset kilpailla keksinnöt tehneen
yrityksen kanssa. Tästä syystä yrityksen intresseissä on pitää uudet keksinnöt
mahdollisimman salaisina. Jos salassapito onnistuu, eivät keksinnöt välttämättä koskaan
tule yleiseen tietoon. Jos keksinnöt eivät koskaan tule julkiseen tietoon, on olemassa
riski, että ihmiskunnan tekninen kehitys hidastuu.

Tämän riskin suuruus on puolestaan asia erikseen. Millä perusteella uskotte, että mitenkään merkittävä osa keksinnöistä tai ylipäänsä yhtään mikään keksintö olisi sellainen ettei sitä itsenäisesti joku toinenkin keksisi tai keksintöä hyödyntävää tuotetta tutkimalla voitaisi selvittää? Tällaista huolta lievittämään on myös kuviteltavissa vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa keksijälle ei anneta patenttijärjestelmän tapaan monopolia ja vaaditaan vain salassa pidetyn keksinnön kuvauksen toimittaminen viranomaisille, joten se ei mielestäni edes voi toimia perusteluna patenteille.

Patenttiehdotus:
Quote:Vaihtoehto patenteille tässä yhteydessä olisi teknologian lisensoinnin yhteydessä tehtävät
kahdenväliset salassapitosopimukset, joilla keksinnön tehnyt yritys turvaan oman
kilpailuetunsa säilymisen. Salassapitosopimuksissa voitaisiin myös sopia muista rajoituksista, kuten lisensoidun teknologian jatkokehittämisen kiellosta.
Patenttijärjestelmää voidaankin pitää varsin selkeänä verrattuna kahdenvälisiin
sopimuksiin, joissa kaikissa olisi eri ehtoja tiedon käytön oikeuksista. Pahimmassa
tapauksessa tieto ei olisi lukittu patentin suomaksi määräajaksi, vaan
sopimusoikeudellisesti ikuisesti. Tätä kehitystä edesauttaisi teknologian kehittäneen
yrityksen halukkuus lisensoida teknologiaansa kohtuuhintaan, vieden muilta yrityksiltä
taloudellisen interssin saman teknologian kehittämiseen erillisesti.

Patenttijärjestelmä itsessään ohjaa yrityksiä välttämään patentoitujen keksintöjen jatkokehitystä ja suosimaan kehityksessä ratkaisuja joita ne voivat itse patentoida.

Perustelu näyttää olettavan, että yritykset pitäisivät nimenomaan jatkokehitysmahdollisuutta eikä jo tehtyä keksintöä sinänsä erityisen arvokkaana. Tästä syystä ne eivät luopuisi saavuttamastaan kilpailuedusta kuin huomattavan tiukilla salassapitovaatimuksilla, mutta kuitenkin tekisivät sen halvalla jotta voisivat edelleen kehittää lisää halvalla myytäviä parannuksia keksintöönsä. Muilla yrityksillä olisi kuitenkin jatkuvasti vapaus valita olla lisensöimättä keksintöä, jos ne näkisivät jatkokehityksen tärkeäksi oikeudeksi eivätkä pystyisi keksijältä oikeutta tähän neuvottelemaan. Jos jatkokehitysoikeus on vain alkuperäisellä keksijällä niin sopimukseen sitoutumattomuus näyttää sitä houkuttelevammalta mitä hitaammin alkuperäinen kehittäjä sitä tekee eli aiheuttaa tälle painetta jatkokehitykseen. Ainakaan minusta oletus, että kaikki yritykset sitoutuisivat ikuiseen salassapitoon eikä kukaan pyrkisi kehittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja tai selvittämään sopimuksetta olemassaolevaa ei vaikuta itsestäänselvältä. Siltä ei vaikuta edes oletus ensimmäisen keksijän sopimusvaatimusten muodostumisesta juuri tuollaisiksi.