Vs:Patenttiasiat

Julkaisija Vastaukset
mrZombie # Posted on 27.10.2009 at 2.23
Profiilikuva käyttäjästä mrZombie

Mikko Kunnari kirjoitti:
Quote:”Miksi patenttiasiat mainitaan, jos asian takana ei seisota.”

Itsekin olen osittain ihmetellyt samaa. Tämähän kopioitiin aikoinaan perustuskokouksessa suoraan Ruotsista ilman, että puolueessa varsinaisesti oli tietoa patenteista noin niinkuin yleensä.
Piraattipuolue on ollut Suomessa jo sen verran kauan aikaa, että olisi luullut vähintäänkin hallituksen jäsenten ottaneen selvää, miksi piraatit vastustavat patentteja. Mutta tietenkään ei ole vielä liian myöhäistä aloittaa! Perusteos aiheeseen on Against Intellectual Monopoly, joka minusta ehdottomasti kuuluu jokaisen piraatin lukulistalle. Ajankohtaista kommentaaria tarjoaa myös Techdirt, joka on kokonaisuudessaan erittäin suositeltavaa luettavaa, mutta patenttiaiheiset postaukset saa myös erikseen luettua.

Quote:Sen sijaan erikoisemmista patenteista kuten ohjelmisto-, lääke-, ja geenipatentit on helppo olla yhtä mieltä. Niille ei yksinkertaisesti ole perusteita.
Täsmälleen samat ongelmat tulevat esiin myös kaikilla muillakin patenteilla, näissä mainitsemissasi haitat vain tulevat korostetummin esiin. Ohjelmistoteollisuus kehittyy niin nopeasti, että siellä hyödyllisten innovaatioiden patentointi näkyy välittömästi jatkokehityksen esteenä. Lääkepatentit tappavat ihmisiä. Geenipatentit ovat osoitus siitä, mihin suuntaan patenttijärjestelmä tulee kehittymään, jos sitä ei tapeta kokonaan – se kulkee jatkuvasti yhä yksinkertaisempien asioiden patentointiin, jotka usein voivat olla jo ennestään olemassaolevia, kuten geenit, eivätkä uusia keksintöjä.

Tässä vielä Falkvingen argumentointiharjoitus jostain monen vuoden takaa:

Quote:Viikon argumentointiharjoitus: patentit

Viikon argumentointiharjoitus käsittelee patentteja. Patenttijärjestelmään liittyy valtava määrä erilaisia harhakäsityksiä ja myyttejä, joista opettelemme puhumaan tänään.

Kysymys: ”Jos patentit poistetaan, silloinhan kaiken uuden keksiminen lakkaisi?”

Vastaus: ”Jos katsot kaikkia uusia tuotteita, jotka tulevat markkinoille tänä päivänä, esimerkiksi käynnyköitä, kuhunkin uuteen malliin liittyvät patentit tulevat voimaan vasta kauan sen jälkeen, kun kyseinen malli on jo lakannut käymästä kaupaksi. Uusia keksintöjä ei tehdä tänä päivänä siksi, että ne voitaisiin patentoida, vaan siksi, että uudet keksinnöt ovat ainoa tapa saada tuotetteita kaupaksi. Tämä on hyvin vahva kehitystä ajava voima: jos et kehitä tuotteitasi jatkuvasti, ihmiset lakkaavat ostamasta niitä, ja menet konkurssiin.”

Kysymys: ”Jos olen keksinyt jotain, enkä voi patentoida sitä, eivätkö suuryhtiöt vain yksinkertaisesti nappaa keksintöni minulta?”

Vastaus: ”Tätä kutsutaan ’myytiksi riutuvasta nerosta’, ja se on juuri sitä – pelkkä myytti. Se, että joku nero istuisi yksin kammiossaan ja keksisi jotain vallankumouksellista, jonka hän voisi sitten patentoida ja sitä kautta tulla rikkaaksi, on kieltämättä koskettava tarina, mutta se on vain pelkkä tarina. Asiat tapahtuvat todellisuudessa näin. Jos keksijä on keksinyt jotain uutta, hänelle maksaa vajaan puoli miljoonaa kruunua (n. 50.000 euroa) hakea keksinnölleen patentti pelkkiin Euroopan maihin. Ja jos – JOS – se tulee hyväksytyksi, on keksijän itsensä puolustauduttava mahdollisia patentin rikkojia vastaan ja vedettävä heidät oikeuteen. Siinä tapauksessa, että keksijä päättäisi puolustautua yhtä patentinrikkojaa vastaan ja hänellä sattuisi olemaan käytettävissään 25 miljoonaa kruunua (n. 2.5 miljoonaa euroa), mitä keskimääräinen patenttiriita maksaa, tuolloin suuryritys käy lävitse oman patenttiportfolionsa ja väittää, että keksijä rikkoo viittä tai kymmentä heidän patenteistaan. Sen ei tarvitse olla totta; riittää, että suuryritys väittää näin, jolloin keksijä joutuu puolustautumaan useammassa patenttiriidassa kuin mihin hänellä on varaa. Jos keksijällä on onnea, suuryritys vie häneltä ainoastaan hänen patenttinsa. Näin asia toimii todellisuudessa. Pienet keksijät eivät yksinkertaisesti pysty käyttämään patentteja minkäänlaisena suojana suuryrityksiä vastaan.”

Kysymys: ”Mutta on patenttien ansiota, että ihmiset keksivät ja parantavat asioita!”

Vastaus: ”Näin ei ole. Sen sijaan patentit saavat aikaan sen, että ihmiset eivät voi parantaa toistensa ideoita. Juuri se on patentin nimenomainen tarkoitus. Patenteista voi kyllä olla hyötyä monopolin omistajalle – sillä patentti on monopoli tiettyyn ideaan – mutta se on erittäin haitallinen kaikille muille. Yksityiset monopolit tapaavat yleensäkin olla haitallisia.”

Kysymys: ”Mutta ilman patentteja ei kehitettäisi mitään lääkkeitä!”

Vastaus: ”Tämä on myytti, jota lääketeollisuus mielellään levittää, ja jonka levittämiseen heillä on hyvät syynsä. Yritysten omat vuosikertomukset osoittavat, että ne käyttävät noin 15 % tuloistaan tutkimukseen ja noin 50 % markkinointiin ja voittoihin. Tällainen toiminta on mahdollista monopoliasemasta käsin, ja tämä monopoliasema on patenttien ansiota. Samaan aikaan lääketeollisuus käyttää noin kaksi kolmasosaa tutkimusresursseistaan kilpailijoidensa patenttien kiertämiseen. On olemassa monia muita, parempia ratkaisuja tutkimuksen tekemiseen, ja yksi näistä paremmista vaihtoehdoista on antaa lääketutkimuksen tapahtua avoimena tutkimuksena esimerkiksi yliopistoissa. Patentit johtavat valtavaan rakenteelliseen tehottomuuteen lääketutkimuksessa. Ja mitä tulee kolmannen maailman asukkaisiin, heillä ei kuitenkaan ole varaa patentoituihin lääkkeisiin, joten vaikka myytti olisikin totta, se on heidän kannaltaan yhdentekevää. Lääkepatentit tappavat tuhansia ihmisiä joka päivä.”

Kysymys: ”Mutta keksintöjen rahallinen arvohan putoaisi nollaan, jos kukaan ei saisi patentteja!”

Vastaus: ”Katso muotialaa. Siellä uutta luodaan nopeammin kuin millään muulla alalla, eikä heillä ole apunaan mitään patenttisuojaa. Katso finanssipalvelualaa, siellä vallitsee samanlainen tilanne.”

Kysymys: ”Ok, ehkä patentit toimivat huonosti tänä päivänä, mutta ainakin ne ovat toimineet aikaisemmin!”

Vastaus: ”Eivät ole. Teollinen vallankumous myöhästyi 30 vuotta siksi, että James Wattsilla oli patentti höyrykoneeseen. Amerikkalainen ilmailuteollisuus myöhästyi 20 vuotta patenttikiistan vuoksi ja pääsi käyntiin vasta kun USA:n valtio kansallisti kaikki ilmailuun liittyvät patentit ensimmäisen maailmansodan puhjetessa. Radio myöhästyi viidestä kuuteen vuoteen siksi, että eri yhtiöillä oli patentteja radiolähetysten avaintekniikoihin. Elokuvateollisuus pakeni pois New Yorkista niin kauas kuin fyysisesti mahdollista eli Hollywoodiin USA:n länsirannikolle vain päästäkseen pakoon Thomas Edisonin aggressiivista patenteilla ahdistelua. Esimerkiksi arvostettu Economist -lehti vastusti patenttien perusajatusta raivokkaasti vuonna 1851, jolloin patenttijärjestelmää oltiin luomassa USA:han. Lehden mukaan patenttien myöntäminen ”lietsoo ahneutta; houkuttelee petoksiin; kannustaa ihmisiä kehittämään malleja, joilla he voivat verottaa väestöä; synnyttää kiistoja ja ruokkii riitoja keksijöiden välillä; johtaa loputtomaan määrään oikeudenkäyntejä… Sellaisen lain periaate, josta seuraa kaikkia näitä asioita, ei voi olla oikeudenmukainen.”