Vs:Perusteluita piratismin dekriminalisoinnille

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Perusteluita piratismin dekriminalisoinnille Vs:Perusteluita piratismin dekriminalisoinnille

Julkaisija Vastaukset
toni_mikael # Posted on 26.3.2010 at 14.36
Profiilikuva käyttäjästä toni_mikael

Ruuhijärvi:
Mitä talo-esimerkkiisi tulee, niin sopimuksilla voidaan rajoittaa kiinteistön käyttöä, mutta sopimus rajoittaa vain ostajaa, ellei toisin mainita.

Tosin esimerkkisi ei toimi immateriaalioikeusasioissa, koska ostaessasi cd-levyn et osta sisältöä, vaan ainostaan rajatut oikeudet sen käyttöön. Ja olen muuten vastannut tähän asiaan jo useasti tämän ketjun sisällä.

Tässä nimettömässä Afrikan maassa voi olla hyvin heikosti internetyhteyksiä tai piraattilevyjen kopiopajoja, tai ehkä ihmisillä on vain vankempi moraali. Mene ja tiedä.

Elämme tilanteessa jossa tekijänoikeuslaki on ja voi hyvin. Nykyiseen piratismiongelmaan haetaan jo tehokasta ratkaisua. On tietenkin sääli että kaikki kärsivät siitä että osa porukasta ei halua toimia oikein.
http://en.wikipedia.org/wiki/Anti-Counterfeiting_Trade_Agreement

On vallan hienoa että myös ostat myös musiikka. Jatka samaan malliin!

Mitä sitten tutkimuksiin tulee niin lueskelin aamupäivällä nipun tutkimuksia tämän tiimoilta. Totta tietenkin on myös se että eräät tahot katsovat että piratismi olisi jopa edullista esim. musiikkiteollisuudelle, mutta kylmä fakta on se että levymyynnin ja digitaalisen sisällön yhteenlaskettu liikevaihto on tullut alaspäin joka vuosi sitten vuoden 1997 huipun.
Elokuvien kohdalla tilanne on vielä ankeampi. Viime vuonna nähtiin noin 30% vähemmän elokuvia kv. elokuvamarketeissa kuin vuotta aikaisemmin ja levittäjioen ennakko-ostot ovat kuihtuneet lähes tyystin.
Millä perusteella elokuva-ala porskuttaa?
Nyt voisi herra Ruuhujärvi vetää vähän henkeä ennenkuin alkaa latelemaan lisää totuuksia elokuva-alan mahtavasti taloustilanteesta.

Lisää voit lukea alta:
http://www.1888pressrelease.com/internet-piracy-most-harmful-to-global-film-industry-rocsea-pr-34126yutn.html
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/09/28/AR2006092801640.html
http://www.springerlink.com/content/b6w23401456tu205/
http://www.iefilmi.com/content/piracy-us-leads-1-billion-loss-indian-films

Vaikka tutkimukset sanoisivat mitä tahansa ydinkysymys on tässä se että teidän mielestänne teoksen tekijänoikeuden haltijalla ei olisi oikeutta hallita teoksensa hyödyntämistä.
Tottakai hänellä on. On terveen järjen vastaista väittää muuta.

Hyötyjä on turha perustella hienoilla altruistisilla ja humanitäärisillä syillä. Samallahan voisitte käydä hakemassa maailman varakkaimpien ihmisten omaisuuden ja jakaa sen teidän mielestänne paremmin.

Mihin tästä taas päästäänkään? Mikä olikaan se yhteiskuntajärjestys jossa harjoitetaan yhteisomistajuutta?
Sitä tämä teidän agendanne on, ei muuta.

mrZombie kirjoitti:
Quote:Kapitalistinen yksityisomistusjärjestelmä on levinnyt niin laajaan käyttöön ympäri maailman, koska se on niin tehokas tapa järjestää niukkojen resurssien jakaminen ja jakautuminen. Koska niukasta resurssista ei määritelmänsä mukaan riitä kaikille, niin sen hallinnoimisesta täytyy päättää jollain keinolla. Yksityisomistus on eräs järjestelmä, sosialismi eli valtion väkivaltamonopolin ylläpitämä keskusjohtoinen suunnitelmatalous on toinen. Niukat resurssit tarkoittavat siis kaikkea sellaista materiaalista, joiden käytöstä ihmisten joutuvat diilaamaan elämässään: maasta, metsästä, mineraaleista yms. sekä niiden johdannaisista, kuten taloista, vaatteista, koneista yms. Kapitalistinen yksityisomistusjärjestelmä perustuu sille, että näistä päätetään antamalla omistusoikeus yksilöille resursseihin, joita he voivat sitten vapaasti vaihtaa keskenään. Tämä on osoittautunut käytännössä hyvin toimivaksi järjestelmäksi.
Aikamoista huttua tämä sinun argumentointisi.

Yksityiomistuksen ajatus ei ole peräisin niukkojen resurssien jakamisesta vaan varhaiskeskiajalta jolloin varhainen teollisuustuotanto alkoi kehittymään käsityöläisperinteestä.

Esim. Max Weberin kapitalismin määritelmässä ei mainita sanallakaan ’niukoista resursseista’, vaan esimerkiksi tasa-arvosta lain edessä, joka takaa yksityisen omistuksen.

Omistusoikeuden piiriin kuuluvat niin aineeton omaisuus, kuin aineellinen omaisuus. Tämä on tärkeä asia ymmärtää.

Quote:Ainoastaan sellaiset sisällöntuottajat kärsivät menetyksiä, jotka eivät kykene päivittämään bisnesmallejaan nettiaikakauteen. Se ei ole mitenkään mahdoton tehtävä, joten he saavat lähinnä vain syyttää itseään. Kapitalismiin kuuluu se, että huonosti markkinoilla pärjäävät yrittäjät kuihtuvat pois ja antavat tilaa sellaisille, jotka ymmärtävät, miten asiakkaiden tarpeita tyydytetään parhaiten. Asiaa ehkä selventää, jos muistetaan, että tekijänoikeuskin on suhteellisen nuori keksintö ihmiskunnan historiassa – eikä sen käyttöönoton ole osoitettu aiheuttaneen minkäänlaista luovien alojen puhkeamista kukoistukseen. Tekijänoikeusteollisuus on vain itkenyt joka kerta, kun teknologia on pompannut eteenpäin, että enää tulevaisuudessa ei ole mahdollista tehdä rahaa immateriaalihyödykkeillä. Joka ikisen kerran tämä on osoitettu vääräksi, kun luovien alojen työntekijät ovat omaksuneet uuden teknologian tuomat hyödyt.

Oletko sitä mieltä että jos varastaminen on liian helppoa siitä tulisi tulla hyväksyttävää?
Sitä paitsi tekijänoikeuslaki syntyi 1400-luvulla kirjapainon keksimisen aikoihin.

Ja totta on se että tekijänoikeuslaki on jäänyt jälkeen eikä kata enään kaikkia tapauksia selkeästi, juuri tämän takia se tarvitsee uudistuksen jossa se turvaa tekijän oikeudet teokseensa ja sen hyödyntämiseen.

Quote:Yrität väittää, että tekijänoikeus muka perustuisi jotenkin sopimusoikeuteen – se ei tosiaankaan ole niin. Vaikka tekijänoikeuksia voidaan siirtää sopimuksilla, niin tekijänoikeuksien perusta on jossain ihan muualla, jota koitin selittää. Vilkaise vaikka Wikipedian Philosophy of copyright -artikkelia, ei siellä edes mainita mitään tuosta sinun perustelustasi.

En minä niin väitä. Puhuin sopimuksista yleisesti. Siitä että meidän pitäisi paremmin tiedostaa sopimusten läsnäolo – ja ennenkaikkea niiden sisältö. Me teemme jatkuvasti sopimuksia, päivittäin – ostaessamme kahvia ja liikkuessamme julkisilla kulkuvälineillä.

Kopionnissa on kysymys siitä, että tekijänoikeuksien haltija on kieltänyt tämän vetoamalla lain suomaan mahdollisuuteen päättää teoksensa käytöstä. Kopiointikielto nauttii näin lain suojaa.

Quote:Tottahan toki minä olen tutustunut niihin – sen ansiosta muun muassa olen hyvin tietoinen siitä, ettei tekijänoikeuksia ja patentteja tarvita hyvinkin suurien rahamäärien ansaitsemiseksi. Mutta sinulle tämä alue on ilmeisesti täysin tuntematon, kun jostain kummallisesta syystä tunnut kuvittelevan tekijänoikeudet välttämättömiksi bisneksen tekemiselle. Voit aloittaa aiheeseen tutustumisen esimerkiksi vastauksestani Niko Laasoselle, joka vähän aikaa sitten kyseli piraateilta samasta. Siellä mainituista linkeistä kannattaa ainakin ehdottomasti katsoa Mike Masnickin video How Trent Reznor and NIN Represent the Future of the Music Business.

Rohkenen vieläkin epäillä ymmärrystäsi audiovisuaalisen sektorin ansaintalogiikasta väittäessä moista.
Vastineesi perustelut ovat naurettavaa luettavaa. Käytät keksimääsi ’niukat resurssit’ perustelua sielläkin perustellessasi ’miksi immateriaalihyödykkeet eivät nauti oikeussuojaa’ – Joita ne nauttivat ja kuuluvatkin nauttia.

Quote:Jätit vastaamatta siihen, että miten tällaisen sopimuksen voisi katsoa pätevän, jos levyn omistaja on heittänyt sen ensin roskikseen luopuen täten oikeudestaan siihen, ja jonkun toisen yksilön löytävän sen levyn. Tämä löytäjähän ei ole silloin tehnyt mitään sopimusta levyn tekijän kanssa, joten loogisesti ajatellen hänhän saisi silloin vaikkapa laittaa sen nettiin kaikkien saataville – sehän olisi täysin hänen omaisuuttaan.

Jos tipautan autoni avaimet kadulle ja löydät ne onko autoni sinun?
Äänitteen käyttöä sitovat rajoitukset sitovat äänitteen käyttäjää, oli se kuka tahansa.