Vs:Perustulo ja sen rahoittamiseen tarvittavat sää

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Perustulo Vs:Perustulo ja sen rahoittamiseen tarvittavat sää

Julkaisija Vastaukset
Multiprivatisti # Posted on 14.6.2011 at 22.26
Profiilikuva käyttäjästä Multiprivatisti

misc kirjoitti:
Quote:OK, KLIP
Jotta tässä mallissa ei minkään tuloluokan käteenjäävä tulo ainakaan vähenisi, on perustulon siis oltava vähintään 700 euroa. Tämä maksaa noin 36 miljardia euroa vuodessa.

Vuonna 2007 suomalaisten yhteenlasketut tulot olivat noin 107 miljardia euroa (ml. pääomatulot), joista kerättiin veroina ja veroluonteisina maksuina (arviolta) noin 30 miljardia euroa, eli noin 28%. 50% tasaverolla verotuloja olisi siis kertynyt noin 54 miljardia. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 110 miljardia, 29 miljardia (26%) ja 55 miljardia (50%). (luvut: tilastokeskus) Voidaan siis arvioida, että siirtymällä 50% tasaveroon saataisiin kerättyä balttiarallaa 25 miljardia ”uutta rahaa.” Leikkauksia tarvittaisiin siis lisäksi reilut 10 miljardia euroa.

Tosi hyvä alustava laskelma mikä kannattaa arkistoida.

Tässä vaiheessa voisi arvioida mitkä voisivat olla suurimpia hyviä täsmäleikkauksia valtion ja kuntien menoihin mukaanlukien rakenteelliset leikkaukset joissa ei suoraan puututa minkään ihmisryhmän etuuksiin. Oma tältä istumalta tehty listani:

Valtion maksamat yritystuet kuten vientitakuujärjestelmä.

EU:n ja kansallinen maataloustuki. Asteittain porrastettu perustulo ratkaisisi ainakin sen maan kaikkien osien asuttuna pitämisen ongelman ja voisi korvata kehitysaluetuet.

Kuntien valtionavun lakkauttaminen ja köyhien kuntien asukkaiden palvelujen saannin ratkaisu valtion kustantamilla ja yli kuntarajojen pätevillä palveluseteleillä.

Kuntien pakkoliitoksista luopuminen olisi mahdollista jos kuntien valtionavut eivät enää kannustaisi kuntia tuhlaukseen. Samalla mahdollisuus kuntaseparatismiin olemassaolevista kunnista voisi osaltaan lisätä kuntien keskinäistä kilpailua veronmaksajista ja kannustaa turhien menojen leikkauksiin.

Kaikkien aluetukien lakkauttaminen.

Selvästi työllisyyssyistä tehdyistä hankkeista ja investoinneista luopuminen . Kuntien valtionavun lakkauttaminen ja kuntien asukkaiden ”työllistämisvastuun” siirtäminen kunnille auttaisi tässä asiassa.

Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen toisi suuret mutta kooltaan vaikeasti arvioitavat säästöt, koska koulutus ja terveydenhoitopalveluita tuotettaisiin tällöin niiden kysynnän mukaan — ja kilpailuttamalla palvelujen tarjoajia keskenään.

EU:sta eroaminen ja säästö EU:lle menevässä nettomaksuissa.
Samalla EU:n pelastus ja elvytyspakettien rahoituksesta ja takaamisesta luopuminen.
Tässä on todellinen poliittinen Sampo sitä oikein käyttäville.

Huumeet ja prostituutio lailliseksi ja verotulot virtaamaan.

Puolue ja lehdistötukien lakkauttaminen.

Verotusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja tulonhankkimiskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen sitä mukaa kun voidaan siirtyä enemmmän tuotantopanosten verottamiseen liikevoiton verotuksen sijaan: esim. maataloudessa siirtyminen pinta-ala verotukseen.
Yritysten tuotantopanokset ? Käytetyn vieraan pääoman määrä esim.
— Pääoma / liikevoitto veron korvaaminen myös arvonlisäverolla.

Koulutusjärjestelmä on ylisuuri johtuen siitä, että koulutuspolitiikkaa suunnitelevat pitkälle eri ammattikuntien edustajat jotka pyrkivät tekemään ammatteihinsa johtavasta koulutuksesta mahdollisimman vaikeapääsyistä ja kapea alaista ja pitkää — omien palkkavaatimustensa tehostamikseksi. Esim. pyrkimykset tehdä lukiosta käytännössä pakollinen ehto korkeakoulutukseen pääsylle on osa tätä kovin kallista koulutuskilpavarustelua.

Ammattipätevyysvaatimuksista päättäminen tulisi pääsääntöisesti jättää työnantajille etenkin ei teknisillä aloilla.

— Luulen että ns. rakenteelliset säätöt jossa pannaan eri tahot itse säästämään — kuten kuntien valtionapujen leikkauksessa,,ovat periaatteessa tehokkaimpia säästökeinoja.

” Nykyään 1 vanki maksaa yli 3000 kuukaudessa, mikä tarkoittaa, että lähes jokaista vankia kohti on 1 työntekijä, se on äärimmäisen epätehokasta. ” Spede ehdotti aikanaan että maksettaisiin vangeille palkkaa siitä että eivät karkaa, koska se tulisi halvemmaksi kun vankien vahtiminen. Tämä menee ehkä huumoriosastoon.

Jokatapauksessa valtionhalinnossa on paljon säästövaraa. Säästöt tulisi kuitenkin tehdä byrokratian tehtäviä vähentämällä eikä mielivaltaisesti.

— Joidenkin leikkausten nettotulojen lisäysvaikutusta on vaikeaa arvioida ja osassa säästöt olisivat suhteellisen pieniä.

En tunne juuri ollenkan valtion menorakennetta joten en osaa nyt heti esittää muita oleellisa säästökohteita. ( Pitäisi aina muistaa puhua säästöistä — ei leikkauksista. Sästäminen herättää enemmän positiivisia mielikuvia kuin leikkaukset )

Jyrki Kataisen salainen alkuperäinen sensuroimaton leikkauslista, jota hän ei uskalla päästää julkisuuteen ?

Vasemmistoliittoon tehnyt yksityiskohtaisen laskelman 700? euron perustulosta. Jos laskelmassa ei ole mukana liikaa verojen korotuksia, se voi olla mielenkiintoinen vertailukohde.

Homma foorumillakin on keskustelu valtion menojen leikkauksista mutta eväät eivät ainakaan toistaiseksi näytä riitävän.