Vs:Piraattiliberaalinen vaalimanifesti

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Piraattiliberaalinen vaalimanifesti Vs:Piraattiliberaalinen vaalimanifesti

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 18.12.2010 at 18.54
Profiilikuva käyttäjästä whiic

Panu: ”Perustulon idea on, että se korvaa myös opintotuen. 300 euroa ei muutenkaan riitä elämiseen mitenkään.”

Opintotuki ei ole vastikkeeton tuki, toisin kuin työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki ja asumislisä. Opintotuki on täysin perusteltavissa esim. opiskelun aiheuttamien YLIMÄÄRÄISTEN menoerien takia, esim. kurssikirjat, ylioppilaskuntien jäsenmaksut (lailla säädetty pakollinen jäsenyys). Toki liberalisti vastustaa pakotettua YO-kunnan jäsenyyttä eli tämä pakkojäsenyys pitäisi poistaa. Yhteiskunnan tulisi myös tarjota riittävä terveydenhuolto, jotta opiskelijan ei olisi tarvetta hankkia erillistä sairasvakuutusta (joka sisältyy pakolliseen TTY:n YO-kunnan jäsenmaksuun, eli sairasvakuutus on täten pakollinen).

Mutta vaikka pakkojäsenyys YO-kuntaan ja sairasvakuutuksiin poistettaisiin, kurssikirjoja ei voi aina välttää.

Opintosuorituksien mukaan maksettava opintotuki on perustulon päälle perusteltavissa oleva tulonlisä.

Se, että Flemming ehdottaa 300 euron korotusta eläkeläisille ja työkyvyttömille kuitenkin viestii siitä, että Flemming itsekin tajuaa, että 400 euron perustulolla ei vaan pysty elämään. Miksi siis ei 700 euron perustuloa, joka ei korotu lainkaan eläkkeelle (ellei ole eläkevakuutusta, jonka ottaminen tulee tietenkin olla vapaaehtoista)?

Panu: ”Kannatan myös paljon muita rahankäyttökohteita.

Flemming: ”Kuten?”

Valtiokustanteista prostituutiota. Ei siis pelkkää dekriminalisaatiota vaan valtion suorittamaa varallisuuden subventaatiota lisäksi. Panussa on aika paljon sosialistia, joka on ristiriidassa sen liberalistin kanssa, joka hänen sisällänsä asuu. Mutta tämä ei ole mitenkään erikoista. Kyllähän liberalismi sotii demokratiankin kanssa, koska demokratian mukaan kansalla on oikeus äänestää totalitarismin puolesta.

Flemming: ”Manifestin mukaan perustulon lisäksi opiskelija saisi opintotuen, mikä olisi 300 euroa perustulon päälle.”

Niin, eli opiskelijalle 700 koska 300 eurolla ei tule toimeen. Työtön ei-opiskelija, joka ei ole työkyvyttömäksi todettu, saisi kuitenkin 400. 400:lla elää hyvin, mutta 300:lla ei elä… kö?

Perustulolla työn vastaanottamisen kannattamattomuus poistuu (ei sosiaaliloukkua), joten lienee turha yrittää pitää työtöntä nälässä motivaation nostamiseksi. Pääasia on, että perustulo ei ole tuhannen euron tietämillä, eikä sisällä tarveharkintasisi osuuksia ja asumislisiä, koska tällöin elintaso on jo luksusta. 400 eurolla ei kuitenkaan elä edes Helsingin ulkopuolella. (Helsingissä asumista taas ei pidä työttömille subventoida esim. aluekohtaisilla olosuhdelisillä, kuten eräät perustulon vesittäjät ehdottelevat. Nämä lisät siirtyvät suoraan asuntomarkkinoiden taskuun kasvavien vuokrien myötä. Ja liberaali valtio ei saa rahoittaa asuntomarkkinoita ilman äärimmäisen painavia syitä, ja työttömien oikeus asua Helsingissä ei kuulu näihin.)

Panu: ”Perustuslain tulkinta on politiikkaa. Siten tuomioistuin, jota ei valita demokraattisesti, harjoittaisi poliittista valtaa.”

Tuolla logiikalla Tuija Brax voisi toimia Korkeimman oikeuden tuomarina.

Nykyisellään lain perustuslaillisuus todetaan epäsuorasti ennakkotapauksien kautta, eli KKO tulkitsee onko yksityiskohtainen laki ristiriidassa perustuslain kanssa ja tarpeen tullen jättää tuomitsematta ihmiset yksityiskohtaisemman lain perusteella, jos se on perustuslain kanssa ristiriidassa. Nykyisellään KKO (ei-poliittinen taho) tekee siis tulkintoja perustuslaillisuudesta epäsuorasti käyttäen ihmistä pelinappulana, poliittisen valtataistelun uhrina. KKO ei kuitenkaan kumoa ristiriitaisia pykäliä pois lakitekstistä, mutta KKO luo lain tulkintakäytännön, joka pitätöi ristiriitaisia lain osia. (Täten lakiin jää mitätöityä tekstiä, jolla ei ole merkitystä, mutta joka on siellä yhä, ja hankaloittaa maallikon tulkintaa siitä mikä on laillista. Maallikkojen pitäisi lukea KKO:n tekemät päätökset asiasta.)

Mielestäni erillinen perustuslaillinen tuomioistuin, joka voisi estää lain tarjoamisen eduskunnalle ei-perustuslaillisena, kun se on perustuslain kanssa ristiriidassa, ehkäisisi UUSIEN ristiriitojen syntymistä. Se, että voisiko perustuslaillinen tuomioistuin kumota nykyisiä ristiriidassa olevia lakeja onkin jo kimurantimpi, koska se, kumoutuuko ristiriidan sisältämä sana, momentti vai koko pykälä, menisi jo lähemmäs poliittista päätöstä.

Perustuslaillinen tuomioistuin (jolla tarkoitan siis käytännössä perustuslakivaliokunnan miehittämistä juristeilla poliitikkojen sijasta), joka puuttuisi perustuslain vastaisuuteen ainoastaan lain valmisteluvaiheessa, tätä poliittista ylivaltaa ei pitäisi olla, koska tuomioistuin sanoisi esityksen olevan perustuslain vastainen perusteella X, eikä perustuslakituomioistuin päättäisi missä laajuudessa se on korjattava (kunhan se korjauksen jälkeen tuodaan uudestaan tuomioistuimelle arvioitavaksi).