Vs:Piraattipuolue vs. vapaa ohjelmisto

Etusivu Foorumit Uutisia maailmalta Piraattipuolue vs. vapaa ohjelmisto Vs:Piraattipuolue vs. vapaa ohjelmisto

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 27.7.2009 at 15.34
Profiilikuva käyttäjästä whiic

OjM: ”Itse asiassa, mitenkähän on jos ohjelmisto vapautuu viidessä vuodessa… Microsoftilla epäilemättä on paljon väkeä töissä ja varmasti joku päättää ottaa sen koodin ja julkaista sen. Tuohan olisi silloin sallittua eikö vain?”

Yrityssalaisuudet on kriminalisoitu eri rikosnimikkeenä. Se ei ole TO- eikä patenttirikos vaan ihan … vuotamista itseään.

Kuitenkin tämän vuotamisen tuotos, eli julkisuuteen päätynyt lähdekoodi, olisi täysin laillinen ja se levittämisestä voisi saada rangaistusta tekijänoikeuden suoja-ajan umpeuduttua, eli ainut kuka siitä joutuu (todennäköisesti) totaaliseen kuseen on vuotaja itse, jolle taatusti tuomitaan miljoonakorvauksia maksettavaksi, sillä onhan potentiaalinen damage kuintenkin aivan eri suuruusluokkaa kuin yksi ware-kopio asennuslevyn DVD ISO:sta.

Yrityssalaisuuden vuotamisesta voidaan tuomita vain, jos olet ollut työsuhteessa tai muutoin vastaavalla tavalla hyväksikäyttänyt kyseisen yrityksen luottamusta. Työsuhteen yhteydessä voidaan laatia erillinen salassapitosopimus, mutta jopa ilman sitä voidaan periä lain mukaisesti korvauksia aiheutuneesta vahingosta (käytännössä aiheutuneen vahingon määrittäminen on niin vaikeaa, että työntekijät joutuvat allekirjoittamaan vaitiolosopimukset kiinteistä korvaussummista).

____

Vaikka suhtautuisin tuohon 5 vuoden sisällä tapahtuvaan GNU-koodin vapautuksen olevan lähinnä harmillista, lienisi ongelmallista ruveta laatimaan poikkeuksia TO-suoja-aikojen lyhentämiseen. Onhan 5 vuoden suoja mahdollisesti lyhyen puoleinen muuallakin, esim. tietyissä suljetun koodin ohjelmissa joita ei ole kopiosuojattu, sitten että käyttöönotto TO:n vanhennuttua olisi hankalaa.

Lähdekoodin tallentamista jonnekin virastoon lienisi hankalaa erityisesti, kun jotkut ohjelmat saavat tuhat erillistä bugikorjausta ja toiminnallisuutta parantavaa patchia tai service packia.

…noh…joo. Onko sitten parempi käyttää kiinteää 5 vai 10 vuotta vaatinee paljon miettimistä. Ei GNU:lle voi erioikeuksia antaa jo ihan resurssienkin takia. Olisihas se toki, jos lähdekoodin vapauttaminen tarjoaisi 5 vuoden copyright-pidennyksen. Ei keskitettyä virastoa tallentamaan lähdekoodia, koska siitä ei ole lainkaan mitään iloa, jos 10 vuoden päästä koodi vapautuisi, vaan koodi alusta asti julkisena, jotta koodia voi käyttää epäkaupalliseen derivatiiviseen forkkaukseen… niin että alkuperäinen projekti säilyttää kuitenkin kaupallisen monopolin pidempään kuin suljetun lähdekoodin ohjelmat. Ja lähdekoodin hostaamisesta vastaisi TO:n haltija.

Tästä tietenkin voisi tulla ongelmaksi se, jos lähdekoodi ei vastaakaan aitoa, mutta vielä suurempi se olisi keskusvirastomaisessa ratkaisussa… jos ohjelmisto nauttisi pidennettyä yksinoikeutta ja 10 vuotta myöhemmin koodin vapautuessa todetaan, että se ei toimi ollenkaan samalla tavalla kuin softan ensimmäinen julkaistu versio.

Toivon, että Stallmanin kritiikkiä ei lakaista maton alle vanhalla toikaisulla siitä, että maailma muuttuu ja liiketoimintamallit muuttuu myös. GNU:n on hankala muuttua… koska se on share-alike niiden lisenssien tyyppien suhteen: kukaan ei voi sitä lieventää eikä tiukentaa derivatiiviseen työhön. Et voi ottaa GNU:sta koodia ja tehdä suljettua (=tiukennus). Et voi ottaa GNU:sta koodia ja tehdä ”vapaata vapaampaa” eli BSD:tä (=lievennys).

Voisikohan avoimen lähdekoodin projekteille sallia pidennettyä kaupallisen toiminnan suoja-aikaa? Ei rajoitettaisi sitä tietenkään GNU:lle, vaan oltaisiin puolueettomia. Sallittaisiin myös yrityksien laatia avoimen lähdekoodin ohjelmistoa, joka sallisi kuitenkin yksinoikeuden kaupalliseen toimintaan (siinä missä GNU ei monopoleja (edes osittaisia) anna). Voisi syntyä uusi lisenssityyppi GNU:n/BSD:n ja perinteisen kaupallisen ohjelmiston väliin, jossa yritys tekisi ohjelman myytäväksensä, julkaisisi koodit, joista kuka hyvänsä voi tehdä itsellensä tai kavereillensa epäkaupallisen käännöksen, ja josta derivatiiviset työt olisivat kaupallisen toiminnan kiellossa 10 vuotta, jonka jälkeen vapautuisi tältäkin osin.

Tarvittaisiin tietenkin rohkeutta ja jokin rohkaisu, jolla yritys saataisiin vapauttamaan koodinsa julkisuuteen. Suoja-ajan venyttäminen voisi olla se juju. Keskusvirastoa lähdekoodin säilyttämiseen ei tarvita, jos lähdekoodi julkaistaan heti (ei ole riskiä, että suoja-ajan päädyttyä yritys pyörtäisi päätöksensä ja jättäisi julkaisematta). Myöskin (epäkaupallisia) kilpailevia tuotteita syntyisi enemmän. Ja siinä missä derivatiivista työtä tekevät epäkaupalliset kilpailijat eivät pääsisi tekemään voittoa työllänsä, alkuperäinen softakehittäjä voisi korvauksetta ottaa kilpailijoiltansa bug-fixit omaan softwareensa siltä osin miltä koodit ovat yhteensopivia (elleivät ole forkanneet kauas).

Eikö se voisi olla win-win-asetelma?