Vs:Politiikkanne ristiriitaisuus.

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Politiikkanne ristiriitaisuus. Vs:Politiikkanne ristiriitaisuus.

Julkaisija Vastaukset
Kaj Sotala # Posted on 21.4.2009 at 21.15
Profiilikuva käyttäjästä Kaj Sotala

Muutaman virkkeen heitoilla on hyvä nettikeskusteluissa aloittaa. Jos olisit toimittaja tekemässä haastattelua, vastaisin heti alkuun laajemmin. Verkossa taas olen huomannut kannattavammaksi kommentoida ensin lyhyesti ongelmallisiksi kokemiaan kohtia ja saada alustavasta vastauksesta parempaa kuvaa siitä, mitkä asiat ovat niitä, jotka toinen osapuoli kokee oleellisiksi. Jos alkaa heti suoraan kirjoittaa pitkiä vastauksia, on vaara siitä, että tulee käyttäneeksi paljon energiaa sellaiseen, mikä on toisen mielestä sivuseikka.

Pahoitteluni jos tämä vaikuttaa nokkavalta tai ylimieliseltä. Joskin todettakoon rehellisyyden nimissä, ettei omakaan sävysi ihan täysin asiallisen neutraali ole.

Quote:
Eternal kirjoitti:
Kun sanoin, että on kahdenlaisia tutkimustuloksia tarkoitin sitä että kaikki tutkimukset eivät tietääkseni tue väitettä että materiaalin välittäminen ilmaiseksi verkon kautta lisäisi automaattisesti kyseisen tuotteen myyntiä. Ymmärtääkseni Suurin osaa viittaa täysin päinvastaiseen. Millä perusteella juuri ne yksi tai kaksi myynnin lisääntymiseen viittaavaa tutkimusta ovat juuri oikeassa ja muut väärässä? Itse en ole tutustunut tarkemmin kumpaakaan kantaa edustaviin tutkimuksiin ja epäilenpä ettet ole sinäkään. Itse esitänkin asian että kumpi tahansa, sinä valitset suoraan toisen.

Olen lukenut huolella muutaman tutkimuksen (1, 2) ja yhteenvedon useammasta. Olisi kieltämättä parempi, jos lukisi vielä useampia kokonaan. Yhteenveto niistä, jotka minulla on tällä hetkellä käsilläni (voin hakea näihin linkit jos kiinnostaa, löytyvät myös Google Scholarilla):

”The Effect of Napster on Recorded Music Sales: Evidence from the Consumer Expenditure Survey” (2004). Arvioi, että Napsterilla on ollut vaikutusta musiikin myyntiin, mutta että 80% myynnin vähentymisestä vuonna 2000 on johtunut muista syistä kuin Napsterista.

”On-line Piracy and Recorded Music Sales” (2004). Arvioi, että tiedostonjakaminen ei kokonaisuutena haittaa musiikin myyntiä, ja silloin kuin myynnin laskua tapahtuu, kohdistuu se pääasiassa isojen nimien musiikkiin ja pienet vastaavasti hyötyvät.

* ”Music Sales in the Age of File Sharing” (2004). Arvioi netinkäytön lisäävän CD-levyjen ostamista.

* ”The Effect of Internet Piracy on CD Sales: Cross-Section Evidence” (2004). Arvioi, että tiedostonjakaminen tuotti selkeän pudotuksen (noin 20% maailmanlaajuisesti) myynnissä vuosina 1998-2002, mutta vuoden 2003 pudotukseen olivat syypäänä muut tekijät.

”Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students” (2004). Arvioi jokaisen albumilatauksen vähentävän myyntiä noin 0,2 albumilla, joskin noteeraa myös, että kuluttajien lataamisesta saama hyöty on paljon suurempi, kuin teollisuuden kärsimä tappio.

”Pitfalls in Measuring the Impact of File-sharing on the Sound Recording Market” (2005). Kritisoi muutamien aiempien tutkimuksien metodologiaa ja pitää niiden tuloksia epäluotettavina. Kokee, että todellista haittaa tiedostonjakamisesta on. (Ne kritisoidut tutkimukset, jotka on mainittu tässä, on merkitty tähdellä.)

”File Sharing: Creative Destruction or Just Destruction?” (2006). Arvioi, että tiedostonjakamisen ja myynnin laskun välillä on selkeä yhteys.

”The Effect of File Sharing on Record Sales: An Empirical Analysis” (2007). Toteaa, että jos latauksilla on vaikutus myyntiin, ei vaikutusta pysty erottamaan tilastollisesti nollasta.

”Piercing the peer-to-peer myths: An examination of the Canadian experience” (2008). Toteaa, että väitteet myyntitappioista ovat liioiteltuja, ja että Kanadan kasettimaksuista kerääntyvät korvaukset kompensoivat mahdolliset tappiot jo enemmän kuin hyvin.

”Ups and downs – Economische en culturele gevolgen van file sharing voor muziek, film en games” (2009). (Kuten nimestä saattaa päätellä, tätä en ole päässyt lukemaan.) Arvioi Hollanin talouden hyötyvän tiedostonjakamisesta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Pitää siis kieltämättä paikkansa, että tutkimusten tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Voi myös olla, että loppukädessä vaikutus myyntiin on negatiivinen. Kuitenkin jo se, että tulokset ovat niin ristiriitaisia kuin ovat, antaa ymmärtää että jos vaikutusta todella on, ei se ole niin suuri että siitä kannattaisi huolestua viihdeteollisuuden tappajana.

Kannattaa myös lukea http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon , jossa tarkastelemme tilastoja eri kulttuurinsaroilta. Mikäli tiedostonjakaminen todella tuottaisi vakavaa haittaa kaupalliselle kulttuurille, tulisi sen olla varsin pahassa jamassa juuri nyt. Kuitenkin valtaosa kulttuurialasta kasvaa varsin hyvin. Mainittakoon sieltä erityisesti kaksi pidemmän aikavälin selvitystä:

Turun Kauppakorkeakoulun mediaryhmän Luovan kentän yritystoiminta-raportti kertoo, että vuonna 2005 kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto Suomessa oli lähes 7 miljardia euroa, merkiten 16 prosentin kasvua vuodesta 2000. Yritysten määrä kasvoi tällä aikavälillä 10 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko yrityskannan kasvuvauhti (muutosta +6%). Näiden yritysten työllistämien henkilöiden määrä lisääntyi 3%.

Ruotsin kulttuurimarkkinoita taas analysoi Johanna Nylanderin raportti Kulturskymning inställd. Se kertoo meille mm. seuraavaa: kirjamyynti kasvoi aikavälillä 1997-2008 37,7 prosenttia. Elokuvissa vähintään kerran puolessa vuodessa käyvien määrä oli vuonna 2006 korkein sitten mittausten aloittamisen 1980-luvulla. Musiikkia myytiin vuonna 2007 19 prosenttia enemmän kuin 2002. Tietokone- ja konsolipelejä myytiin 2006 kaksi miljoonaa enemmän kuin 1998, liikevaihdon kasvaessa samalla huimat 169 prosenttia.

Quote:Etkö myös näe ollenkaan sitä mahdollisuutta, että kaikki kulttuurin leviäminen tapahtuisi netin kautta eikä kukaan musiikintekijä tai ohjelmistojentekijä saisi enää rahaa työstään?
Luotat sokeasti että vapaaehtoisesti kulttuurista maksettaessa musiikintekijät saisivat teidän ajamassa uudessa tilanteessa täsmälleen saman rahan tai enemmän kuin aikaisemmin? Entäpä elokuvantekijät?

Ylläolevan aineiston perusteella en pidä sitä millään lailla realistisena uhkakuvana. Pahimmassa tapauksessa kulttuurialan tuotot saattavat kyllä jossain määrin laskea, mutta eivät siihen pisteeseen että tästä kokonaisuutena koituisi mitään merkittävää haittaa.

Quote:Mielestäni on turha hyökätä patentteja vastaan, kyse on kyllä kehityksestä, mutta vielä enemmän se on siitä että saa palkkaa työstään. Jos keksit tai teet jotain uutta ja patentoit sen niin saat siitä taloudellista hyötyä. Näin simppelisti sanottuna. En ole kyllä suomalaisten yrittäjien tai muidenkaan suusta kuullut napinaa patenteista. Mielestäni täysin toimiva systeemi. Patentit ovat siis mielestäsi ja kirjan kirjoittajan mielestä suuri ongelma?
Niissä on omat ongelmansa, sen myönnän. Tälläisenään kuitenkin täysin toimiva ja innovaation kannustava systeemi.

”Täysin toimiva ja innovaatioon kannustava systeemi” ei pidä paikkaansa – kuten sanottu, kun on tarkasteltu aloja ennen tai jälkeen patenttien käyttöönoton, on todettu että jos patenteilla on mitään vaikutusta, on se enemmänkin negatiivinen.

Kun nyt puhutaan ohjelmistopatenteista erityisesti – näissä tilanne on pitkälti se, että niin paljon asioita on suurien firmojen toimesta patentoitu, että ohjelmistoa on lähes mahdoton tehdä ilman, että rikkoisi haluamattaankin suurta määrää patentteja. Mikäli kukaan yksittäinen tekijä lähtisi käräjöimään isomman firman kanssa, olisi tuloksena vain se, että hänelle lyötäisiin vastakanne. Lopputuloksena softapatenttien käytännössä ainoa rooli on se, että firmojen on pakko ylläpitää isoa kasaa patentteja, jotta voisivat puolustautua muiden mahdollisilta patenttikanteilta. Ainoat hyötyjät ovat lakimiehet.

Lääkepuolella taas patentit aktiivisesti estävät kehitystä. Michael Heller kertoo omassa (toisessa) kirjassaan siitä, miten Alzheimerin tautiin lääkettä kehittänyt firma joutui vastahakoisesti hyllyttämään sen kehityksen. Firma oli varma lääkkeen toiminnasta, potentiaalisista voitoista ja kyvystä vähentää ihmisten kärsimystä. Bioalan patentit olivat kuitenkin niin levällään useilla eri omistajilla, että kävi mahdottomaksi hankkia kaikkien suostumusta lääkkeen valmistamiseen.

Quote:Jos halutaan estää toimintaa, niin esim torrent-sivustojen blokkiminen olisi nopea ja tällä hetkellä erittäin tehokas käyttäjämäärien vähentäjä. Nolla-tilanteeseen on mahdoton päästä. Siksi pitäisi vai sallia taas kaikkia?
Jos taas torrentien tilalle nousisi uusi yleisessä käytössä oleva välitystapa niin seuraavaksi estettäisiin sen toiminta. Yleisenä olemisessa on se ongelma että sen saavat helposti viranomaiset selville. Taas pirstoutuminen monia eri välitystapoja käyttämään rikkoisi materiaalin välitystä netin kautta ja pitäisi todennäköisesti käyttäjämäärät kohtuullisella tasolla. Harvat ovat tekniikkavelhoja.

Onhan tätä jo pitkään yritetty. Joka kerta kun yksi palvelu tapetaan, kolme muuta nousee sen tilalle. Ja tiedostonjakajien määrä on vain kasvanut vuosien varrella.

Quote:Tähän vastaan lainaamalla itseäni
[quote]Itse en näe ongelmaa siinä että poliisi ja operaattorit vain vaikkapa suurimpien kalojen perässä juoksevat, eli suurimpien jakajien (P2P-verkoissa). Kyse ei ole missään nimessä niin räikeästä yksityisyyden loukkauksesta kuin mitä toiminta taas loukkaa tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia ja vie heidän oikeutettua tuloaan.

[/quote]

Siinä kohtaa, kun ”suurimpia jakajia” on miljoonia…?

Oikeusturva on muutenkin hankala siinä kohtaa, kun jokainen kotikäyttäjä jakaa tiedostoja. Washingtonin Yliopiston tutkimus osoitti, että nykytekniikalla lähes kuka tahansa voidaan lavastaa tiedostonjakajaksi. (Mukaanlukien yliopiston lasertulostin, jolle oikeuksienomistajat lähettivät pyynnön lopettaa tiedostojen jakaminen.) Usein ainoat ”todisteet” rikkomuksista ovat lokitiedostoja, joiden väärentäminen olisi melko triviaalia. Sitä ei voi pitää riittävänä perusteena tuomioille.