Vs:Sähköautot vs.

Julkaisija Vastaukset
whiic # Posted on 30.7.2009 at 22.43
Profiilikuva käyttäjästä whiic

jarkkoph: ”Periaatteessa ainoa toimiva biopolttoainemalli on biopolttoaineiden tuottaminen jätteistä(kotitalouksien biojäte, maatalouden ylituotanto, joka muuten pilaantuisi) tai metsäteollisuuden sivutuotteista kuten sahanpurusta ja kannoista tms, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä kokonaan.”

Jeps. Jätteistä, kun saisi joko biopolttoainetta tai jos edes saisi tehtyä niistä suoraan lämpöä kaukolämpöverkkoon edes. Se olisi sitä järkevää jätteenkäsittelyä… jota moni ”vihreä” muuten vastustaa siitä periaatteesta, että jos jätteistä pääsee niin helposti eroon ilman, että niitä kasattaisiin valtaviksi, ihmiset lisäisivät kulutusta ja jäteongelma vaan pahenisi. Luulenpa vaan, että mikään määrä kaatopaikkojen jätevuoria ei saa meitä vähentämään kulutusta niin kauan kuin kaatopaikkoja ei perusteta takapihoillemme. Niin kauan kuin Suomi on harvaan asuttu maa, kaatopaikoille löytyy tilaa landelta, joten jätteen tuottaja ei edes näe minne se kaikki roska päätyy.

Surkea perustelu siis. Kun emme kuitenkaan näe sitä roskaläjää jonka vuoden aikana luomme (sillä roska-auto käy kerran viikossa resetoimassa tilanteen), jätteiden polttaminen energiaksi on puhdas WIN-WIN ratkaisu. Enemmän energiaa (vähemmän fossiilisia polttoaineita), vähemmän jätettä. Vain idiootti voi vastustaa jätteiden energiakäyttöä. Biojäte on helppoa… antaa mädäntyä – kerää metaanin talteen. Tai tekee etanolia, tms. Sekajäte on hankalempaa, mutta se on lähinnä muovia. Sen voisi polttaa. On toki muovilaatuja, joiden polttamisesta syntyy myrkkypäästöjä, mutta suurissa kaukolämmön/sähköntuontolaitoksissa voi olla tarvittavat filtterit, eli vaikka sitä ei voi kotitakassa hävittää, kyllä sille joku hyötykäyttö löytyy. Ja ennen polttamista rouhitaan se murkaksi. Murskasta erotetaan metalliset osat erikseen uusiokäyttöön. Palamatta jäänyt, mm. keraaminen materiaali, voidaan sitten kärrätä nykyistä pienemmille kaatopaikoille, jos ei uskalleta esimerkiksi käyttää sitä esim. tiepinnoitemateriaalina tai pohjustustöihin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että biojätteelle löytyy montaa muutakin halukasta. Esimerkiksi idea pikaruokaloiden keittoöljyjen muuttamisesta biopolttoaineesta on melko hedelmätön ympäristön pelastamisen näkökulmasta, sillä jo tällä hetkellä taitaa kosmetiikkateollisuuden kysyntä ylittää pikaruokaloiden keittoöljytarjonnan. Siitä on hankala lähteä kilpailemaan tarjoamatta enemmän. Ja vaikka voittaisikin tarjouskilpailun, silti ei pääse yli siitä faktasta, että kosmetiikkateollisuus tarvitsee rasvansa… he joutuvat sitten käyttämään neitseellisiä öljyjä, jotka on sitten pois ruokateollisuudelta. Aika paska juttu siis.

Tuo heittämäsi 1-5% haarukkaa lienee siis suhteellisen realistinen. Ja osa energiatuotantoon kelpaavasta jätteestä ei suinkaan ole (taloudellisen kannattavuuden puitteissa) mahdollista muuttaa polttoaineeksi autoille vaan joudutaan polttamaan suoraan energiaksi. Mikä siis ei toki ole lainkaan paha, jos voidaan tällä vähentää mm. kivihiilivoimaloiden käyttöaikoja talvipakkasilla.

”Vety on kunnollinen ratkaisu vasta sitten kun fuusiovoima saadaan käyttöön, jolloin meillä on lähesloppumaton täysin päästötön energialähde.”

Fuusiovoima on ollut aina kyseisestä ajanhetkestä 40 vuoden päässä. Tämä on pitänyt paikkansa jo 50-luvulta lähtien. Sähköautot ovat olleet aina valmiita tekemään todellisen läpimurron 10 vuodessa. Tämäkin lienee pitänyt paikkansa jo 50-luvulta lähtien.

En siis pidättelisi hengitystäni odotellessani.

”Toisaalta en pitäisi mahdottomana jos vetyä tuotettaisiin vaikkapa saharan automaasta kerätyllä aurinkoenergialla.”

Niin, siellä aurinkoenergialla oikeasti tekee jotakin, toisin kuin täällä. Jos täällä luottaisi aurinkoenergiaan, talvella olisi sisätiloissa aika kylmä, kun päivät ovat lyhyitä ja hämäriä. Joskus päivä on pilvinenkin. Sama koskee tuulivoimaa. Saharassa ainakin aurinkovoima on melko luotettava ratkaisu. Sadepäiviä on vuodessa ehkä yksi, ja jos aurinkopaneeleja on tarpeeksi laajalla alueella, kaikkialla ei taatusti sada.

Vedyntuotannossa tuotannon jatkuvuus ei ole kriittiistä, koska vety on itsessään varastoitava aine. Mutta vaikka Saharasta tuotaisiin sähkö Eurooppaan ihan sähkönä (sen sijaan, että vetynä), niin kyllä tuo Saharan ”toimitusvarmuus” silti lienisi riittävä. Täysin toisella tasolla kuin kotimainen viherhippeily-tuulimyllysähkö. Kun vielä saisi huoneenlämpöisenä toimivan superjohteen niin voitaisiin tankata sähköautojen akkuja Saharan auringolla. Tosin onnistuisi se nytkin, hukkuu vaan osa matkalla. Ja tietenkin ongelmia tulisi sähkönsiirtoverkkojen yhteensopimattomuuksissa lähes joka-ikisellä maiden rajalla… vaikka EU:ssa ollaankin. Hukkuisi energiaa paljon muuntajissa…

”Sähköauton verotusongelmat saisi ratkaistua sillä, että…”
…autoilua ei enää pidettäisi yhteiskunnan lypsylehmänä. Ottaen huomioon, että kotitaloudet jo nyt maksavat moninkertaista hintaa sähköstään verrattuna teollisuuteen, tuntuu omituiselta, että tätä haittaveroa täytyisi erikseen korottaa autosähköön. Polttoaineen verotuksen tulisi perustua esim. CO2-kuormaan. Saman tulisi päteä myös kotitalouksien lämmityksessä käytettäviä polttoaineita, kaukolämpöä tai sähkölämmitystä.

Totta kai autoilu aiheuttaa kustannuksia, ja yksityisautoilu aiheuttaa ongelmia. Sähköautot eivät tuottaisi pakokaasuja lokaalisti, mutta ne aiheuttaisivat silti paikoitusongelmia. Luulen, että näiden kustannukset voidaan periä kuntakohtaisesti päätettävillä parkkimaksuilla, ja tietullijärjestelmillä, sillä lienisi aika hyväksyä se tosiasia, että autoilu on useimmille työssäkäynnin (ja siten BKT:n) perusedellytys. Siksi kansallisella tasolla tapahtuva autoilijan raippaaminen pitäisi lopettaa ja tehdä päätöksiä paikallisesti, keskittyä ongelmakohtiin.