Vs:Uudelleenkäyttö ja kopiointi – sama asiako?

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Uudelleenkäyttö ja kopiointi – sama asiako? Vs:Uudelleenkäyttö ja kopiointi – sama asiako?

Julkaisija Vastaukset
HarriKivisto # Posted on 5.9.2009 at 18.24
Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

Ei pidä täysin paikkaansa ettei kopioimisen ja uusiokäytön eroa olisi puolueessa lainkaan huomioitu, vaikka aihe ei olekaan ollut näkyvillä. Kyllä siitäkin on ollut keskustelua jo puolueohjelman hahmottelun aikana ja vaikka kaupallisesta ja ei-kaupallisesta kopioinnista puhutaan ja kirjoitetaan enemmän, usein samalla puhutaan myös uusiokäytöstä, joskaan ei rajoittavassa mielessä. Tällä hetkellä ajetaan siis puolueohjelman mukaan sellaista mallia jossa kaikki ei-kaupallinen käyttö (plagiointia lukuun ottamatta) on sallittua teoksen julkaisusta lähtien, kun taas kaikki kaupallinen käyttö on sallittua suoja-ajan jälkeen. Uusiokäyttö on siis mahdollista heti paikalla, mutta kaupallisesti kierrätettyjä teoksia saa käyttää vasta alkuperäisen teoksen suoja-ajan päättymisen jälkeen.

Omat ajatukseni tästä aiheesta ovat omiani ja sellaisinaan ilmeisesti jopa radikaaleja; toivottavasti muitakin ilmaantuu tässä sen verran että saadaan tasapainoa keskusteluun.

Keskitytään ensin taloudellisiin oikeuksiin uusiokäytön suhteen – tässä tarkoitetaan siis niitä oikeuksia, joita rajoittaa suoja-aika. Pidän uusiokäyttöä hyvänä ilmiönä. Itse asiassa käsitän kaiken kulttuurin muodostamisen uusiokäyttönä – kaikessa käytetään valmiita komponentteja. Ainoa oleellinen ero löytyy siitä, että varsinaisessa uusiokäytössä uudessa teoksessa on havaittavissa tiettyjä elementtejä, jotka voidaan suoraan liittää aiempaan teokseen. Ei ole kyse siitä, että tietyssä rautavaaran konsertossa on jossain kohtaa sibeliaaninen sävelkulku tai että led zeppelinin riffi kuulostaa vähän samalta kuin iron butterflyn riffi. Toinen ero voisi olla käytännöllinen, eli että usein uusiokäytössä on kyse varsinaisesta sämpläyksestä, eli aiemmasta teoksesta (tai tarkemmin tietystä tallenteesta) kopioidaan palanen jota käytetään uudessa teoksessa. Kopioitua juttua ei siis vain soiteta aivan samalla tavoin.

Remiksausesta sellainen hauska seikka, että kyse on usein pikemminkin lähioikeuksista eikä yleisistä teosoikeuksista – siis toisin sanoen kun sämplätään niin se ääninäyte otetaan tietystä nauhoituksesta, tallenteesta. Kuitenkin tallenteeseenkin voivat päteä täydet tekijänoikeudet (70 vuotta tekijän kuolemasta) mikäli se tallenne on teos itsessään eikä vain versio teoksesta. Piraattipuolueen tekijänoikeusmallissa lähioikeuden suoja-aikaa ei ole selvästi erotettu yleisen tekijänoikeuden suoja-ajasta, mutta usein on ajateltu lähioikeuden piiriin kuuluville teoksille riittävän se lyhyempi aika 5-10 vuoden haitarista.

En ole vielä törmännyt pitävään perusteluun sille, miksi teoksen tekijällä tulisi olla oikeus rajoittaa tai suoranaisesti estää toista tekijää tekemästä alkuperäisestä teoksesta uutta versiota ja vaikka muokatakin sen sanomaa kunhan näiden kahden teoksen (ja tekijän) ero säilyy ilmeisenä. Esimerkki: haluat levittää tiettyä poliittista sanomaa teoksellasi (miksei vaikka sanan laajimmassakaan merkityksessä) ja toinen tekijä muokkaa vähän teostasi ja levittää vastakkaista poliittista sanomaa; voidaan ajatella että tässä toinen tekijä saa etua, koska tämän ei tarvitse nähdä yhtä paljon vaivaa, mutta toisaalta eikö tässä ole jossain määrin jo parodiankin idea? Emmehän me parodiaa pidä tuomittavana kulttuurin muotona, vai pidämmekö?

Moraalisilla oikeuksilla on yleensä tarkoitettu sellaisia asioita kuin isyysoikeus (tekijän oikeus tulla tunnistetuksi teoksen tekijänä), respektioikeus (tekijän oikeus rajoittaa teoksen mahdollisesti loukkaavaa uudelleenkäyttöä, eli muuntelua), klassikkosuoja (periaatteessa liittyy respektioikeuteen, mutta ei ole riippuvainen tekijästä), katumisoikeus (joissain erityistapauksissa voidaan mitätöidä tehtyjä sopimuksia tekijän hyväksi), sekä luoksepääsyoikeus, jota ei minun mielestäni tarvitsisi olla lainkaan olemassa. Moraaliset oikeudet ovat sinänsä harhaanjohtava termi, että ne eivät liity moraalin enempää kuin mitkään muutakaan tekijänoikeudet, eikä kyseessä myöskään ole jokin hämärä moraalinen velvoite, vaan nämä oikeudet ovat samalla tavalla laissa velvoittavia kuin taloudellisetkin oikeudet.

Olen myös sitä mieltä että usein moraalisten oikeuksien käyttäminen on jopa moraalitonta, kun tuloksena on sananvapauden rajoittaminen tai kun perikunta onnistuu rajoittavilla toimillaan käytännössä piilottamaan teoksen yleisöltä.

Isyysoikeus on erittäin tärkeä nyt ja tulevaisuudessa. Alkuperäinen artisti on mainittava kun teosta suoranaisesti remiksataan. Hyvien tapojen mukaista olisi ilmoittaa alkuperäiset tekijät sämpläyksessä ja säveliä lainatessa mutta tämän tarkka valvonta ei ole minusta tarkoituksenmukaista.

Respektioikeuteen Piraattipuolue ei ole kajoamassa sinänsä, mikä käsittääkseni vastaa suureen osaan kirjoitustasi. Itse en pidä respektioikeudesta juurikaan. Idea voi olla jossain määrin oikeutettavissa, mutta vaarana on sananvapauden rajoittaminen. Ymmärrän toki, että on vältettävä tilanteita joissa alkuperäisen viestin sekoittuminen voi vaikuttaa tekijän maineeseen kielteisellä tavalla. Minusta tämä ei kuitenkaan ole suurena vaarana, kunhan uudet teokset nimetään ja esitetään niin, ettei vaarana ole sekoittuminen alkuperäiseen, ja että ne jotka mielessään liittävät uusioteoksen alkuperäiseen ymmärtävät että alkuperäisen tekijällä ei ole (välttämättä) mitään tekemistä uuden kanssa. Periaatteessa tässä teosoikeuksien haltijaa suojellaan jossain määrin samoin periaattein kuin tavaramerkin haltijaa.