Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Ajatus Törmäsen Haulikkoanalyysin pohjalta ruoriin

Etusivu Foorumit Piraattipuolueen toiminta Ajatus Törmäsen Haulikkoanalyysin pohjalta ruoriin

Tämä aihe sisältää 0 vastaukset, 1 kirjoittaja, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä jarmoj jarmoj 6 vuotta, 7 kuukautta sitten.

Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä jarmoj

    jarmoj

    said

    Käyn tässä läpi muutamia ajatuksia tästä Juha Törmäsen tekemästä ’Haulikko’-analyysista, kun siihen on nyt jo useammankin kerran törmännyt Piraateille ei niin lupaavassa valossa. Tai otsaan Spede-”doh”-lyöntioletus on, että se ei ole lupaava puolueen tulevaisuuden kannalta.

    Ehkä ensimmäinen esitetty toteamus eri puolilla näyttäisi olevan, että muut puolueet klusteroituvat selkeämmin, kun Piraatit leviävät ympäriinsä kuin haulikolla ammuttuna. Kaikki liene lainaavat yhtä ja samaa lähdettä ja tuo ’analyysi’ on sitten omaksuttu kuvaavan parhaiten tuota esitystä. Ja mikäs siinä: Ainakin vaikuttaisi varsin luonnolliselta, jos puolue järjestäytyy yhden asian ympärille jättäen muut kysymykset avoimiksi, että hajonta olisi juurikin tuollainen.

    Mutta mietitäänpä hieman lisää.

    Ominaisuutena nykyisissä puolueissa ja puoluejärjestelmässä on yhteisen kannan liian selkeä fokusoituminen ja pyrkimys sitoa edustajat puolueen kantaan hyvin voimakkaasti. Tällainen käyttäytyminen on ollut ymmärrettävästi hyödyllistä aikaisemmin, kun mahdollisuus kommunikoida puolueen sisäisten näkemysten kirjoa on rajoittunut erittäin kapeaan kommunikaatiokanavaan kansalaisille: Puolueilla ei yksinkertaisesti ole ollut varaa jakaa tuota kanavaa kaikkien edustajiensa kesken vaan tuota resurssia on täytynyt säädellä varsin tehokkaasti. Puolueen näkemys on täytynyt fokusoida terävästi, että se selkeästi ja voimakkaasti erottuu muista puolueista eikä jäisi mitään kuvaa, että olisi vaihtoehtoja. Sitä kautta myös valinta on tehty kansalaisille helpommaksi. Jokaiselle puolueelle on siis muodostettu prototyyppivektori ja sitten eri edustajat ilmaistaan suhteessa tuohon prototyyppiin.

    Näkemysten karsiminen puolueen sisällä helpottaa kommunikointia puolueen johdosta ulospäin mutta samalla sillä karsitaan puolueen sisäisiä äänenpainoja. Puolueiden luonnollinen hajonta levittäytyy ympäristöön sen verran, kuin mitä tuo karsinnan aiheuttama jäykkyys antaa periksi. Tuo muodostaa puolueen imurointialan, jolta se vetää puoleensa äänestäjiä. Mitä laajempi kanta sen suurempi populaatio, mistä imuroidaan. Mitä parempi puolueen kommunikaatio kannasta juuri jollekin yksittäiselle äänestäjälle suhteessa johonkin hajontapisteeseen (edustajaan), sen suuremmalla todennäköisyydellä siitä kohtaa ääni imuroidaan. Eli, miten tuo kyseinen edustaja ajaa juuri hänen asiaansa ja että tuo edustaja ja puolue on juurikin silloin äänen ilmaisun näkökulmasta käytännössä yksi ja sama asia (puolueista riippumaton paras valinta).

    Nyt Piraattipuolueella on pari vaihtoehtoa:

    Ensimmäinen vaihtoehto on mennä samaa tietä, kuin puolueet aikaisemmin ja alkaa muodostamaan yhtenäistä imurointialuetta lisäämällä kannan jäykkyyttä ja sitä kautta parantamaan kommunikaatiota äänestäjille. Tässä on etuna tietysti nuo samat, mitkä jo ajavat nykyisiä puolueita eteenpäin. Huonona puolena on, että sitten siitä seuraa väistämättä samanlaista puolueen sisäisten äänenpainojen karsimista, mikä johtaa piilossa pelaamiseen ja taktikointiin. Tämä aina hämmentää kansalaista ja tuottaa turhautumista koko järjestelmään, koska jäykkyys estää järjestelmän kykyä ilmaista äänestäjän että yksittäisten edustajien tarpeita edustajien kautta puolueen sisällä. Käytetty poliittinen klusterointi siis heikentää järjestelmän ilmaisua kommunikaation tehokkuussyihin vedoten. Tuo tehokkuus aiheuttaa kuitenkin itse järjestelmän ilmaisukyvyn banalisoitumista ja sitä kautta luo sellaista ohjailtavuutta, mitä siellä ei periaatteessa saisi olla sisällä ollenkaan, jos järjestelmä toimisi täydellisesti öljyttynä.

    Toinen vaihtoehto on nähdä kannan hajautuminen mahdollisuutena. Rajoituksia kommunikaatiokanavalle puolueen sisältä edustajilta itseltään kansalaisiin päin ei enää ole olemassa samaan tapaan kuin ennen. Kuitenkin, edelleen, puolueella täytyy kuitenkin ehdottomasti olla jotain jäykkyyttä, millä karsia kannasta jonkin periaatteen mukaisesti, jotta johdolla olisi ylipäätänsä mitään sanottavaa. Kuinka nämä kaksi voisi yhdistää ilman edustajien ilmaisuvapauden tai vastaavasti puolueen ilmaisukyvyn murenemista?

    Ehdottaisin ajatusta puolueen sisäisestä puoluejaosta: heijastinjako. Puolueissa on aina ollut omia sisäisiä jakojaan, jotka elävät ja joihin perehtymällä alkaa näkemään puolueen elämää aivan uudessa valossa. Ehdottaisin tässä kuitenkin selkeämpää ulospäin profiloitunutta puolueen sisäistä puoluejakoa, joka heijastelee koko muun eduskunnan jakoa: Piraatti-Vihreät, Piraatti-Kokoomus, Piraatti-Perussuomalaiset, Piraatti-SDP, Piraatti-Vasemmisto, jne.

    Puoluekuri toimisi edelleen sen suhteen, mitä Piraatiti varsinaisesti puolueena ajavat mutta muissa asioissa heijastinjaon oletuskannan määrittäminen löytyisi suoraan kansalaiselle kyseisistä puolueista itsestään. Muille puolueille selkeytyisi Piraattien kosketuspinta, jonka kautta he koko piraattien ääniä kalastavat. Kynnyskysymys Piraattipuoleen edustajalle – ollakseen piraatti – olisi tietenkin vain, että Piraattipuolueen ajamat asiat tulevat hoidetuksi kunnolla.

    En nyt katso, että tässä pohdinnassa sinänsä olisi Piraattien toiminnasta puolueena mitään periaatteellisesti uutta. Näkisin kuitenkin, että tässä voisi olla jotain mahdollisuutta koettaa jäljittää tulevaa suuntaa keinoin, jotka perustuvat myös jo olemassaoleviin tieteellisiin keinoihin (matematiikka, klusterointi, jne.). Ehkä joku matematiikkaa paremmin tunteva, kenties jopa työkseen jotain tilastollista luokittelua tutkiva, osaisi ilmaista uudenlaisia tapoja ajatella puoluetoiminnan kehittämistä vastaamaan paremmin kansalaisten tarpeita vaikka itse järjestelmää ei oltaisikaan rukkaamassa.

Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin