Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Hallitusneuvottelu-spekulointia

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Hallitusneuvottelu-spekulointia

Tämä aihe sisältää 0 vastaukset, 1 kirjoittaja, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä whiic whiic 7 vuotta, 8 kuukautta sitten.

Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä whiic

    whiic

    said

    Spekulatiivista aivoleikkiä vaalienjälkeisestä ajasta…

    Pietari Tuominen: ”Vai onko nyt niin, että PP aikoo eduskuntaan mahdollisesti päästessään toimia RKP:n tavoin ja sanoa hallitusneuvotteluissa: ”meille käy kaikki kunhan vain meidän linjaamme noudatetaan tässä yhdessä asiassa”? Tämän jälkeen puolue laittaisi edustajansa äänestämään aina hallituksen linjaa. Tehokas tapa päästä vallankahvaan kiinni ja saada yksi tai kaksi omaa asiaa läpi, mutta kaikissa muissa asioissa joudutaankin sitten tekemään mitä muut haluavat. Kaipaisin tähän asiaan selvennystä.”

    Puuhkaja: ”Itse kyllä pitäisin tätä hyvänä menettelytapana ja nimenomaan näin esimerkiksi Ruotsin piraattipuolue aikoo toimia. Jos saadaan piraattipuolueen nykyisellä agendalla olevien asioiden osalta huomattavaa muutosta aikaiseksi menemällä hallitukseen niin silloin sitten hyväksytään hallituksen politiikka muilta osin. Näinhän parlamentarismi toimii. Toinen vaihtoehto on jäädä oppositioon. Kyllä sieltäkin voi asioita saada muutettua varsinkin jos muut puolueet omaksuvat myös piraattipuolueen ajamia kantoja.”

    Ruotsissa se on itsestäänselvyys, mutta Suomessa RKP lienee ylivoimaisesti vihatuin puolue yli vasemmisto-oikeisto-akselin. Sekin on itsestäänselvyys.

    Onhan ironista, että PP ei toteuta puoluekuria missään ydinagendan ulkopuolisessa asiassa, mutta olisi valmis toteuttamaan hallituskumppanien hallituskuria täydellisen ehdoitta. Näinollen edustajamme olisivat yhtälailla kädet sidottuina, mutta ei suinkaan asioille, joista on päätetty puolueen sisällä. Ironista, mutta käytännössä välttämättömyys, jos haluaisi hallitukseen päästä.

    Hallitusneuvotteluihin luonnollisesti täytyy mennä RKP-mäisellä taktiikalla vaikka se ei juuri mieltä lämmitä. Sinne ei esim. voi ottaa kenenkään edustajan mielipiteitä kansalaispalkasta. Ja jos joutuu oppositioon (kuten on joka tapauksessa todennäköistä) silloinhan RKP-mäiselle mielistelylle ei ole enää mitään tarvetta. Silloin voi pistää välikysymyksiä tulopolitiikastakin ja olla niin kenkkumainen hallitukselle kuin mahdollista, yksilöllisenä edustajana, myös puolueohjelman ulkopuolisista asioista. Se näkyy sitten median antamassa huomiossakin.

    Realistisemmin ajatellen, hallitukseen ei taida olla toivetta, mikä tarkoittaa sitä, että äänestäjä voi suoraan päättää millaista oppositionpolitiikkaa haluaa, ja jokaisella piraattiedustajalla on mahdollisuus tuoda esiin myös PP:n agendan ulkopuolisia omia ajatuksia. Eikä vain sitä tyhjää ”äänestän epäluottamusta aina kun jossakin tapahtuu koulusurma”-opportunismia vaan jotakin rakentavampaa uudistusmielisyyttä. Oppositiosta voi tyhjänpäiväisen räksytyksen lisäksi tehdä asiallisia avauksia (vaikka tyypillisesti sellaisia ei juuri nähdä), joilla vaikuttaa kansalaiskeskusteluun ja toisten puolueiden asenteisiin.

    __

    Anyway, hallitusneuvotteluihin täytyy lähteä pelkällä ydinagendalla, jos vähänkään haluaa sisään. Tämä tietenkin on melko hankalaa, sillä RKP saa kymmenkunta paikkaa vuodesta toiseen ja heillä on yksi kynnyskysymys. Piraatit eivät ole RKP:n tavoin yhden asian puolue vaan harvain asiain puolue ja ehtoja sen mukaisesti enemmän – eikä me mennä edustajien määrässä ohi RKP:sta, tai ainakin se tuntuu äärimmäisen epätodennäköiseltä. Edustajien määrällähän (hallitus- ja puoluekurin kautta) meillä pienilläkin on mahdollisuus mukaan, jotta vaalit ”voittanut” hallituksen muodostajapuolue saa enemmistöhallituksen kasaan ottamatta mukaan kaikkia muita suuria.

    Mutta mitkä olisi kynnyskysymykset hallitusneuvotteluun, jos näyttäisi vähänkään siltä, että mahdollisuuksia olisi? Mistä voi antaa periksi ja kuinka paljon (sen lisäksi, että ainaisi kaiken periksi agendan ulkopuolelta)? Lienee itsestään selvää, että jos sinne marssii ja sanoo, että Lex Karpela, Lex Nokia ja Lex Pedobear pitää heittää sellaisenaan romukoppaan ja siitä ei voi neuvotella, niin silloinhan PP ei todellakaan pääse tilanteeseen, jossa voisi neuvotella…

    Ja jos etukäteen käy selväksi, että mahdollisuuksia ei ole, pitäisikö neuvotteluehdot asettaa tarkoituksella vähintään yhtä radikaaliksi kuin puolueohjelma itse, jotta saa potkaistua vähän vauhtia oppositioon?

Esillä 1 viesti (kaikkiaan 1)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin