Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

  • Profiilikuva käyttäjälle Topi
    aktiivinen 22 tuntia, 23 minuuttia sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle jessejarvi
    aktiivinen 5 päivää, 15 tuntia sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ahto Apajalahti
    aktiivinen 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle kivasatu
    aktiivinen 2 viikkoa, 2 päivää sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Scoffa
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ari-Martti Hopiavuori
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle lzj1214
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Yaamboo
    aktiivinen 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Raoul Plommer
    aktiivinen 4 kuukautta, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Max
    aktiivinen 6 kuukautta, 2 viikkoa sitten

Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Mitä on epäkaupallinen kopiointi?

Tämä aihe sisältää 54 vastaukset, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä Nuppi Nuppi 8 vuotta, 2 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 55)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä uuspiraatti

    ”Epäkaupallisen kopioinnin ja käytön on oltava vapaata luomishetkestä lähtien. ”

    Mitä teidän ”epäkaupallinen” tarkoittaa?

    1.Voinko jakaa uutta musiikkia/elokuvia verkkosivulla…
    A. Jossa ei ole mitään muuta?
    B. Johon laitan mainoksia?
    C. Jota kasvatan kunnes myyn sen 1.6 miljardilla dollarilla?
    D. Jonka käyttäjiltä perin jäsenyysmaksun?

    2.Saanko asentaa uuden tietokonepelin…
    A. Omalle tietokoneelleni?
    B. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tietokoneelle?
    C. Omistamani Internet-kahvilan tietokoneelle?

    3.Saako uutta 50,000 euron 3D-mallinnusohjelmistoa käyttää…
    A. Voittoa tavoittelematon yhdistys ilmaisten elokuvien tekoon? Entä maksullisten elokuvien tekoon?
    B. Voittoa tavoitteleva yritys ilmaisten elokuvien tekoon? Entä maksullisten elokuvien tekoon?

    4.Onko teidän ajamat lait samat riippumatta siitä onko teoksen tekijä suomalainen vai brasilialainen?

    5.Aiotteko te muuttaa lait Suomessa riippumatta Euroopan Unionin jäseniä koskevista laista?

    6.Mikäli saatte vaatimuksenne läpi, onko teillä ulkopoliittista strategiaa kun Euroopan Unioni / Brasilia haastaa Suomen oikeuteen sopimusten rikkomisesta?

    Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

    (1) Mikäli saat rahaa ja ansaintasi johtuu suoranaisesti jakamastasi materiaalista, jakamisesi ei enää ole epäkaupallista. Eli itse tulkitsisin niin että mikäli verkkosivullasi on fyysisesti saatavilla tekijänoikeuden alaista materiaalia, et saisi saada siitä tuloja, oli kyseessä sitten mainokset tai. lahjoitukset. Nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos maksat toiminnastasi veroja (tai jos sinun pitäisi maksaa…), toimintasi ei voi olla epäkaupallista.

    Sen sijaan, mikäli esimerkiksi käyttäjät voivat jakaa keskenään tiedostoja sinun avullasi (kuten nyt vaikka tracker-sivustolla) asia ei olekaan enää niin yksinkertainen. Tällöin voidaan tulkita että tarjoat palvelua ja saat ansiota tästä palvelusta joka yhdistää käyttäjiä, jolloin on käyttäjien asia, mitä he tämän jälkeen tekevät keskenään. Et näin suoranaisesti ansaitse sillä materiaalilla vaan samalla logiikalla kuin esimerkiksi palveluntarjoaja, mikä tahansa hakupalvelin, tai vielä relevantimmin mikä tahansa yhteysohjelma.

    Siis summaten: toiminta ei ole epäkaupallista enää sillä sekunnilla kun laitat sivulle sen yhden mainoksen ja saat siitä ansiota joka on periaatteessa verotettavaa. Jäsenmaksu kuuluu saman logiikan piiriin. Mainostulot tekevät toiminnasta automaattisesti kaupallista. Sen sijaan toiminta ei ole jakamista (jolloin kaupallisuus/epäkaupallisuus on tässä merkityksetöntä) mikäli et kuitenkaan itse jaa materiaalia, vaan käyttäjät. Toki tämän tulkitseminen on jossain määrin kiistanalaista esimerkiksi juuri träcker-sivustojen kohdalla. Sen sijaan itse antamiesi ehtojen mukaan toiminta muuttuu kaupalliseksi kohdassa b.

    (2) Selvennykseksi: kuten ensimmäisessä kohdassa, puhumme tässäkin materiaalista, jota koskee taloudellinen suoja-aika, jonka PP haluaisi lyhentää 5-10 vuoteen. Mikäli suoja-aika on rauennut, ykköskohdan kaupallisuus ei ole enää ongelma ja kakkoskohdassa ei ole enää rajoituksia. Sen sijaan kun ilmeisesti nyt siis puhutaan suoja-ajan alaisesta materiaalista, kuten näistä tietokonepeleistä, Puolueella ei oman tulkintani mukaan ole vielä selkeää kantaa siihen, voisiko tietokonepelin asentaa voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tietokoneelle, koska. Omasta mielestäni voittoa tavoittelematon yhdistys voi harjoittaa kaupallista toimintaa – tällöin toiminnasta ei tule voittoa perinteisessä mielessä, mutta toiminta voi kuitenkin olla sen laatuista, että siitä maksettaisiin veroa, mikäli voittoa tehtäisiin. Eli toisin sanoen, yhdistys maksaa palkkoja työntekijöille jne. mutta kulut katetaan niin ettei tule sitä voittoa.
    Joten kohdan B laillisuus riippuisi siitä, mitä voittoa tavoittelematon yhdistys oikeasti tekee. Mikäli yhdistyksen toiminta saa aikaan tuloja, kohta B ei ole sallittua ilman tekijän lupaa, mikäli suoja-aika ei ole rauennut. Sama asia suoraan kohdassa C. Mikäli omistamasi Internet-kahvila olisi täysin hyväntekeväisyyttä eikä tuottaisi siis mitään tuloja, (millaisesta en toki ole koskaan kuullut, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin) sen ohjelman saisi asentaa kaikkien käyttöön.

    (3) Sama logiikka pätee kuin aiemminkin: eli voittoa tavoittelematon yritys ei sinänsä vielä ole riittävän hyvin määritelty, jotta voitaisiin sanoa onko toiminta aidosti epäkaupallista. Vielä sellainenkin selvennys, että voittoa tavoittelemattomassa yhdistyksessä voi olla palkattuja työntekijöitä, jotka siis palkkansa muodossa hyötyvät toiminnasta kaupallisesti, vaikkei itse yhdistys hyötyisikään. Kohdassa A ei ole niinkään väliä sillä, ovatko tehtävät elokuvat ilmaisia tai maksullisia, mikäli toiminta muuten on jo kaupallista. Tällöin ohjelman käyttö ei ole epäkaupallista, koska toiminta muuten on kaupallista. On toki vaikea nähdä, miten toiminta voisi olla epäkaupallista, mikäli tehtävät tuotteet ovat selkeästi maksullisia. Kohta B on siten helppo, että voittoa tavoittelevien yritysten toiminta on aina kaupallista. Tässä skenaariossa ei siis olisi merkitystä sillä, olisivatko tehtävät tuotteet maksullisia tai ilmaisia, mikäli toiminta muuten olisi kuitenkin kaupallista.

    (4) Periaatteessa ovat. Käytännössä ajamamme muutokset eivät välttämättä saman tien mene läpi kansainvälisellä areenalla samassa muodossa kuin vain Suomessa, mikä tarkoittaisi sitä että sopimusten vuoksi toisen maan tuote voi olla eri asemassa kuin suomalainen tuote. Vaikka Suomessa lainsäädäntö sallisi käytön kun kyseessä on suomalainen tuote, kansainväliset sopimukset voisivat silti rajoittaa samaa käyttöä kun kyseessä on muunmaalainen tuote. Tarkoitus on toki saattaa nämä lait kansainvälisiksi, jos ei niin että muut maat suoraan ne adoptoisivat, niin sitten niin että sopimukset eivät edellyttäisi pitempien ja tiukempien ehtojen käyttöönottoa. Euroopan unioni on tässä oleellisessa asemassa.

    (5) Lyhyesti kyllä, ottaen kuitenkin huomioon sen että joissain tapauksissa EU-tasolta saatetaan ainakin yrittää estää kansallisen lainsäädännön muuttamista. Onkin tärkeää toimia voimakkaasti myös EU-tasolla, koska kansallinen lainsäädäntö nyt on kovasti riippuvainen direktiiveistä. Kuitenkin pitää muistaa että vaikka direktiivit voivatkin olla sitovia, niitä voidaan ja onkin uhmattu. Uhkana on sitten EU-tuomioistuin, mutta ”on siellä ennenkin oltu”.

    (6) Osa strategiaa on muuttaa kansainvälisiä sopimuksia samanaikaisesti paikallisen lainsäädännön kanssa. Piraattipuolue ei ole vain yhden maan juttu, vaan puolueita on ympäri maailmaa, joskin suurin osa omaa puoluettamme ”nuorempia”. Mitä tulee esimerkiksi juuri Brasiliaan, kansainvälisessä tuomioistuimessa voisi hyvin vedota siihen, että siellä tekijänoikeuslainsäädäntö on käytännössä hyvinkin paljon höllempää kuin suurimmassa osassa muita maita, joten sieltä on paha sinänsä valittaa. Toisaalta lainsäädännön muuttamisesta saavutettava etu voi olla kovasti suurempi kuin mahdollinen haitta langettavasta tuomiosta. Mielestäni ainoana todellisena uhkana ovat mahdolliset kauppasaarrot jne. mutta nämä neutraloisi EU:n tuki, jota pyritään kaiken aikaa varmistamaan samalla kun työskennellään Suomen lainsäädännön kimpussa. Pitää muistaa ettei PP voi koskaan yksin muuttaa lakeja, vaan tarvitaan (muiden) hallituspuolueiden aktiivinen tuki, jotta lakimuutokset voivat mennä läpi. Jotta lakimuutoksista voidaan siis edes haaveilla, niillä pitää olla puoluekentän enemmistön tuki, joten ei ole kyse siitä että vain PP:n ja kansalaisjärjestöjen pitäisi taistella EU-tasolla. Tällöin EU-lainsäädännön muuttaminen olisi kansallinen etu.
    Lakimuutoksissa ollaan siis summaten kovasti riippuvaisia muista EU-maista, joissa piraattipuolueita toimii varteenotettavasti tällä hetkellä Ruotsissa ja Saksassa. Mikäli yhtenäinen EU-strategia saadaan toimimaan, Piraattipuolueiden ryhmä voisi hyvinkin saada aikaan sellaista yhteistyötä ja neuvottelutuloksia, joilla parlamentin konsensus saataisiin tukemaan yksittäisiä maita kun nämä haluavat mahdollistaa vapaan tiedostonjaon sekä suoja-aikojen lyhennyksiä.

    Profiilikuva käyttäjästä soraneuvos

    soraneuvos

    said

    Mikä on saatavilla ilman estoja vaikka ne voitaisiin asettaa on julkista ja näihin ei päde enää yksityisomistus ja isyyssäännöt tai tekijäoikeus.
    Näin minä sen ajattelen ja koska jonkin lausuman mukaan on suojaamatta jättäminen yhtä lailla väärin kuin toisen osapuolen suojaamatta jätetyn käyttäminen niin turhaa valittaa jos paskat on housuissa.
    Vaan tämä tiedonsiirto ja käyttömahdollisuus toiminnat on itselleni niin uutta etten kyllä voi aivan varma olla mistään muusta kuin että toimin niin kuin oletan muidenkin toimivan minua kohtaan.:woohoo:

    Profiilikuva käyttäjästä uuspiraatti

    Puolueohjelmastanne: ”Kenenkään luovan taiteilijan ei tarvitse ansaita rahaa luomuksellaan seitsemänkymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. Myöskään yksikään elokuvastudio tai levy-yhtiö ei perusta sijoituspäätöksiään toiveelle voitosta satojen vuosien kuluttua tulevaisuudessa. Koska aineettomien hyödykkeiden elinaika on nykyaikana häkellyttävän lyhyt, on kaupallisen kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuoja lyhennettävä 5-10 vuoteen hyödykkeen julkaisusta. Epäkaupallisen kopioinnin ja käytön on oltava vapaata luomishetkestä lähtien.”

    Jos ymmärsin tämän oikein, elokuvia saa kopioida henkilökohtaisesti tai ystävien kanssa katsottavaksi heti julkaisemisen jälkeen.

    Ymmärsinkö oikein?

    Miksi miljoonat maksaisivat katsomisesta jos voi katsoa ilmaiseksi? Mistä elokuvantekijä saisi tuoton? Miksi kukaan sijoittaisi 100 miljoonaa elokuvan tekemiseen jos tuottoa ei saa?

    Profiilikuva käyttäjästä soraneuvos

    soraneuvos

    said

    Kas jos minä oikein olen ymmärtänyt niin nykyaikaisiin elokuva ym myytäviin tai vuokrattaviin tuotteisiin saa suojan jolla kopiointi voidaan estää.
    Jos ei tätä tee niin on aivan turha valittaa jälkeenpäin miksi kävi näin.
    Ne mitä tulee TV – RADIO – tai muilta lähteiltä niin että niitä voidaan hyödyntää oli maksu kanava tai ensin itse ostettu ja käyttö estämätön on myös vapaata materiaalia.

    Koska on mahdollista estää eikä estä niin mikään ei sitten estä.

    Mainostaminen ja sponsorit on päivän sana joilla rahoitetaan ja järjenkäyttö ettei ahnehdita liian isoa palaa.

    mä mitään tiedä:woohoo:

    Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

    Quote:Jos ymmärsin tämän oikein, elokuvia saa kopioida henkilökohtaisesti tai ystävien kanssa katsottavaksi heti julkaisemisen jälkeen.

    Tällä hetkellä on täysin laillista kopioida elokuvia henkilökohtaisesti tai ystävien kanssa katsottavaksi heti julkaisemisen jälkeen. Siinä mielessä Piraattipuolue ei ole muuttamassa yhtään mitään –

    Quote:Miksi miljoonat maksaisivat katsomisesta jos voi katsoa ilmaiseksi? Mistä elokuvantekijä saisi tuoton? Miksi kukaan sijoittaisi 100 miljoonaa elokuvan tekemiseen jos tuottoa ei saa?

    – sen sijaan piraattipuolue ajaa epäkaupallisen tiedostonjakamisen laillistamista, mikä tosiaan mahdollistaa hyvin laajalti esimerkiksi elokuvien katsomisen ilman että hankkii materiaalin tekijän suoraan tai epäsuoraan valtuuttamia kanavia pitkin. Itse en osaa vastata siihen, miksi miljoonat maksaisivat jostain minkä voivat saada ilmaiseksi, mutta niin ne vain tekevät. Osasyynä on palvelu. Esimerkiksi Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen on selittänyt CD-levyjen toimituksen palveluna, jota moni ihminen haluaa saada ja maksaa siitä palvelusta; pääasia ei ole se itse tuote vaan se palvelu sen ympärillä (ja siinä itsessäänkin).

    Sähköiset markkinat valtaavat alaa mutta niin vain niilläkin huomataan kaiken aikaa uusia ansaintamalleja, jotka kykenevät kilpailemaan piratismin kanssa, ja kykenisivät vaikka waretus olisi täysin laillista. Yksi selitys on se että ihmisille tarjotaan hyvää palvelua, josta nämä haluavat maksaa. Toinen selitys saattaa olla se, että ihmiset eivät aina koe olevansa mekaanisia kuluttajia, vaan joskus taloudellisiin päätöksiin liittyy sellaisia asioita kuten halu tukea tekijää tai halu käyttää ympäristöystävällisiä tai poliittisesti korrekteja tuotteita jne. Eli vastaus on että en tiedä miksi aurinko paistaa, mutta sen verran tiedän että se todellakin paistaa.

    Kulttuurin kuluttaminen on muutenkin mielestäni erheellinen konsepti, joka on piinannut koko 1900-lukua. Teknisesti ottaenkaan kulttuuria ei voi ”kuluttaa” koska se ei kulu mihinkään. Tuskin kukaan sijoittaisi elokuviin ellei tuottoa tulisi (siis puhutaan tuottajista eikä käyttäjistä), se on aika selvä juttu.

    Toki yksi helppo vastaus on, että useat elokuvat tuottavat takaisin kulunsa niin nopeasti, että piratismi ei ehdi uhkaamaan niiden tuottoa. Monet haluavat nähdä sen elokuvan ensimmäisten joukossa ja toisaalta elokuvateatterit ovat erilainen kokemus kuin se muuten vastaava kotiteatteri, jota ainakaan itse en jaksaisi ryhtyä rakentamaan vaikka olisikin massia siihen. Sama periaate toimii tekniikassakin: vaikka patentit suojaavat tekniikkaa parikymmentä vuotta, niitä on usein helppo kiertää niin, että vastaavat tuotteet tulevat parin vuoden sisällä kilpailijoille. Siksi ansaintamalli on tavallisesti muodostunut niin, että tuotekehittelyn kulut saadaan niiltä ensimmäisiltä ostajilta, jotka maksavat jopa kaksikin kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole tarvetta saada tuotetta niin aikaisin. Sen jälkeen vähitellen maksetaan muita kuluja – lopulta hinta lähestyy puhdasta tuotantoarvoa. Samalla logiikalla elokuviakin voi näyttää niin että pari ekaa päivää ovat jonkin verran kalliimpia, jolloin innokkaimmat katsojat maksavat suuremman osan elokuvan tuotosta. Joka tapauksessa ne pari viikkoa ovat uusille elokuville kriittisiä.

    On toki elokuvia jotka ansaitsevat vasta vähitellen. Niidenkin kohdalla, mikäli elektroninen myynti tehdään järkevästi ja asiakkaiden ehdoilla, suurin osa tulee olemaan valmiita maksamaan hyvästä palvelusta kun tietävät tuotteen varmasti toimivan, sen latautuvan nopeasti jne. Fyysinen tuote on monille vielä jonkin aikaa parempi kuin pelkkä ladattava tiedosto, eikä fyysistä tuotetta uhkaa kuin se kaupallinen piratismi siellä rajan takana, mutta se onkin jo niin 90-lukua…

    Näistä vastauksista ei tule ymmärtää, että Piraattipuolue jotenkin haluaisi kertoa tekijöille, miten näiden tulisi toimia nyt tai tulevaisuutta. Yksi syy tähän on se, että emme yleisestikään ottaen kannata suunnitelmataloutta, emmekä siksi halua antaa sellaista kuvaa että ajaisimme jollain tavoin poliittisesti tietynlaisia ansaintamalleja. Itse uskon siihen, että vapaat markkinat osaavat kyllä löytää keinoja vastata lainsäädännön ja muun kehityksen tuomiin haasteisiin. Näin ne ovat aina ennenkin tehneet. Toki joskus äänielokuvien tullessa jäi työttömäksi jonkin verran livesoittajia elokuvateattereista, samoin joitain tekijöitä voi kehityksen myötä jäädä työttömiksi. Ei voi kuitenkaan sanoa, että elokuvateattereiden soittajien taidot olisivat jääneet tarpeettomiksi tai että heille ei olisi enää löytynyt mitään töitä. Samoin, vaikka talouden rakenteet muuttuvat, taidot harvemmin jäävät täysin merkityksettömiksi ja kysymys onkin vain siitä että pystytään valjastamaan taitoja uudella tavalla.

    Profiilikuva käyttäjästä uuspiraatti

    Quote:Kas jos minä oikein olen ymmärtänyt niin nykyaikaisiin elokuva ym myytäviin tai vuokrattaviin tuotteisiin saa suojan jolla kopiointi voidaan estää.
    Jos ei tätä tee niin on aivan turha valittaa jälkeenpäin miksi kävi näin.
    Ne mitä tulee TV – RADIO – tai muilta lähteiltä niin että niitä voidaan hyödyntää oli maksu kanava tai ensin itse ostettu ja käyttö estämätön on myös vapaata materiaalia.

    Koska on mahdollista estää eikä estä niin mikään ei sitten estä.

    Rautakaupan on mahdollista vaikka hitsata tuotteet hyllyyn kiinni, mutta tästä mahdollisuudesta huolimatta niiden ottaminen ilman lupaa on laitonta. Jos tuotteiden ”epäkaupallinen” käyttö olisi sallittua ”luomishetkestä lähtien” lähtien (esimerkiksi voisit lainata porakonetta remontin ajaksi maksamatta mitään), kaupan ei kannattaisi pistää hyllylle mitään tuotteita eikä tehtaan kannattaisi valmistaa tuotteita.

    Kaikki tekniset yritykset suojata elokuvia ovat heikkoja ja viime kädessä murrettavissa vaikka videokameralla.

    Miksi piraattien on saatava uusimmat elokuvat ”luomishetkestä lähtien”? Miksi suoja-ajan lyhennys 5-10 vuoden vuoteen ei riitä?

    Quote:Mainostaminen ja sponsorit on päivän sana joilla rahoitetaan ja järjenkäyttö ettei ahnehdita liian isoa palaa.

    Ei ole realistista keskeyttää elokuvaa mainosspotilla minuutin välein. Miksi tuhota toimiva suhde tuottajien ja maksavien katsojien välillä? Star Trekkien sijasta piraatit joutuisivat tyytymään Star Wreckkeihin. Ikävä puoli on se, että niin joutuisivat tyytymään myös ne jotka ovat valmiita maksamaan elokuvista.

    Miksi suoja-ajan lyhennys 5-10 vuoden vuoteen ei riitä?

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Meillähän ei aiheesta ole vielä mitään lakitekstiä olemassa tai kiveen hakattuja tarkkoja pykäliä. Tälläinen kysymysten esittäminen on toistaiseksi paras tapa lähestyä asiaa, joten kiitokset näistä kysymyksistä. Voisimme julkaista näihin joskus ihan virallisetkin vastaukset ja keksiä sekä ottaa vastaan myös lisää kysymyksiä. En jaksa lukea kaikkea, mitä Kivistö on kirjoittanut ja joitain näkemyseroja meillä saattaa olla. Pyrin vastaamaan mahdollisimman lyhyesti.

    Ensinnäkin itse käyttäisin sanaa yksityinen kopiointi. Olen jo pitkään marissut sanaa ”epäkaupallinen” vastaan, koska se ei ihan kerro koko totuutta.

    1.Voinko jakaa uutta musiikkia/elokuvia verkkosivulla…

    A. Jossa ei ole mitään muuta?
    – Voit, jos sivustosi ei tuota tilillesi mitään plus-merkkistä. Ei edes välikäsien kautta kikkailemalla. Aika harvalla olisi varaa sijoittaa kaistaan ilman tuloja ja tarjota ilmaiseksi elokuvia jaeltavaksi. Musiikkiakaan ei missään laajassa mittakaavassa voisi käytännössä jaella.

    B. Johon laitan mainoksia?
    – Et voi.

    C. Jota kasvatan kunnes myyn sen 1.6 miljardilla dollarilla?
    – Voit, koska itse sivusto ei edelleenkään tuota mitään. Sivusto ilman tuloja ei kasva noin arvokkaaksi, varsinkaan kun kenellä tahansa olisi mahdollisuus tehdä itse samanlainen.

    D. Jonka käyttäjiltä perin jäsenyysmaksun?
    – Et voi.

    2.Saanko asentaa uuden tietokonepelin…

    A. Omalle tietokoneelleni?
    – Tarkoitat netistä ladatun pelin? Kyllä.

    B. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen tietokoneelle?
    – Tässä on varmaan eroa omalla mielipiteelläni verrattuna moniin muihin jäseniin. Mielestäni et voi, koska kyse ei ole yksityisestä kopioinnista ( eli ”kotikopioinnista” ). Tämä on yksi syy, miksi en halua puhuttavan ”epäkaupallisesta kopioinnista”.

    C. Omistamani Internet-kahvilan tietokoneelle?
    – Et voi.

    3.Saako uutta 50,000 euron 3D-mallinnusohjelmistoa käyttää…

    A. Voittoa tavoittelematon yhdistys ilmaisten elokuvien tekoon? Entä maksullisten elokuvien tekoon?
    – Ei saa kumpaankaan. En katso suurella porukalla leffan tekemiseen tarkoitetun ohjelmiston kopioimista yksityiseen käyttöön kopioinniksi. Jos teet leffan kotona itseksesi, etkä saa siitä rahaa missään muodossa, niin voit.

    B. Voittoa tavoitteleva yritys ilmaisten elokuvien tekoon? Entä maksullisten elokuvien tekoon?
    – Ei saa.

    4.Onko teidän ajamat lait samat riippumatta siitä onko teoksen tekijä suomalainen vai brasilialainen?
    – Ovat tottakai. Jos kulttuurituotantoa halutaan tukea erikseen, joko ”pakosta” tai muuten vain, tukekoot jokainen kansa itse omiaan tahtonsa mukaan.

    5.Aiotteko te muuttaa lait Suomessa riippumatta Euroopan Unionin jäseniä koskevista laista?
    – Tällä hetkellä käsittääkseni yksityisen kopioinnin laillistaminen koskemaan myös nettiä on mahdollista. Esim. Espanjassa se on laillista nytkin. Vaikea näin ennakkoon sanoa miten toimittaisiin, jos EU:sta säädettäisiin siihen jotain. Toisaalta kansainvälinen piraattiliike leviää aika lailla kaikkiin maihin ja toivottavasti piraattipuolueet myös saavat tulevaisuudessa oman ryhmänsä EU:iin.

    6.Mikäli saatte vaatimuksenne läpi, onko teillä ulkopoliittista strategiaa kun Euroopan Unioni / Brasilia haastaa Suomen oikeuteen sopimusten rikkomisesta?
    – Emme voisi tehdä lakia, joka on vastoin lakia. Jos siihen joudutaan, niin lakeja pitää muuttaa koko EU:n tasolla. Jos yksityinen kopiointi on mahdollista laillistaa Suomessa, niin ei kukaan voisi haastaa suomalaisia oikeuteen. Talouspakotteitakaan ei ole Suomea vastaan mahdollista käyttää.

    EDIT: Tuli tehtyä postaus niin väljään ulkoasuun, että pistin juttua kasaan.

    Profiilikuva käyttäjästä uuspiraatti

    Quote:Toki yksi helppo vastaus on, että useat elokuvat tuottavat takaisin kulunsa niin nopeasti, että piratismi ei ehdi uhkaamaan niiden tuottoa. Monet haluavat nähdä sen elokuvan ensimmäisten joukossa ja toisaalta elokuvateatterit ovat erilainen kokemus kuin se muuten vastaava kotiteatteri, jota ainakaan itse en jaksaisi ryhtyä rakentamaan vaikka olisikin massia siihen. Sama periaate toimii tekniikassakin: vaikka patentit suojaavat tekniikkaa parikymmentä vuotta, niitä on usein helppo kiertää niin, että vastaavat tuotteet tulevat parin vuoden sisällä kilpailijoille. Siksi ansaintamalli on tavallisesti muodostunut niin, että tuotekehittelyn kulut saadaan niiltä ensimmäisiltä ostajilta, jotka maksavat jopa kaksikin kertaa enemmän kuin ne, joilla ei ole tarvetta saada tuotetta niin aikaisin. Sen jälkeen vähitellen maksetaan muita kuluja – lopulta hinta lähestyy puhdasta tuotantoarvoa. Samalla logiikalla elokuviakin voi näyttää niin että pari ekaa päivää ovat jonkin verran kalliimpia, jolloin innokkaimmat katsojat maksavat suuremman osan elokuvan tuotosta. Joka tapauksessa ne pari viikkoa ovat uusille elokuville kriittisiä.

    Teknisiä tuotteita ei saa kopioida. Voit tehdä samanlaisia tuotteita, mutta et samoja.

    Kestää enintään kaksi tuntia kopioida 85 miljoonaa dollaria maksanut ”Pink Panther 2” ja tuloksena on 100% sama tuote. Ranskalaisista salapoliiseista kertovia elokuvia kuka tahansa saa tehdä aivan niin monta kuin haluaa.

    Jos sama tuote on saatavilla kaksi tuntia alkuperäisen julkaisemisen jälkeen ilmaiseksi ”epäkaupalliseen” käyttöön, väittävätkö piraatit tosissanne että kymmenet miljoonat maksaisivat tuotteesta? Jos olisi joku parempi tapa tienata, sitä käytettäisiin jo. Ainoa mahdollisuus että elokuviin sijoitettaisiin (huomattavasti) vähemmän tai laatua heikennettäisiin esimerkiksi mainoksilla.

    Miten muutos toisi elokuvista pitävälle hintalaatusuhteeltaan parempia tuotteita?

    Vai perusteletteko ”epäkaupallisen” käytön jollain muulla syyllä?

    Profiilikuva käyttäjästä Teppo

    Teppo

    said

    uuspiraatti kirjoitti:
    Quote:
    Jos sama tuote on saatavilla kaksi tuntia alkuperäisen julkaisemisen jälkeen ilmaiseksi ”epäkaupalliseen” käyttöön, väittävätkö piraatit tosissanne että kymmenet miljoonat maksaisivat tuotteesta?

    Puhumattakaan siitä, että sama tuote voi olla julkisessa jaossa ennen oikeuksien haltijan virallista julkaisua.

    Olen myöskin esittänyt pariin otteeseen selkeän kysymyksen, muttei piraatit nyt vain kykene vastaamaan.

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Quote:Jos sama tuote on saatavilla kaksi tuntia alkuperäisen julkaisemisen jälkeen ilmaiseksi ”epäkaupalliseen” käyttöön, väittävätkö piraatit tosissanne että kymmenet miljoonat maksaisivat tuotteesta?

    Joo kyllä väitetään. Ihan esimerkkinä voidaan mainita leffateatterit, TV-kanavat, Blu-ray levyt (joiden lataamiseen tosiaan menee vähän enemmän ku pari tuntia, tosin tässäkin hinta pitää olla kohdallaan) ja sitten ne Spotifyn kaltaiset palvelut, joita ei toistaiseksi ole vielä olemassa. Kannattaa muistaa myös se, että leffojen markkinat kohdistuvat satoihin miljooniin ihmisiin (”lähi”tulevaisuudessa jo jopa miljardiin), eikä katsojia tarvita yleensä leffoille kymmeniä miljoonia, jotta ne olisivat kannattavia.

    Quote:Jos olisi joku parempi tapa tienata, sitä käytettäisiin jo.

    Ei kyse ole mistään viihdeteollisuuden voittojen maksimoinnista vaan lainsäädännölliseti sellaisen yhteiskunnan rakentamisesta, jossa haluamme elää. Nykyisin yksityisen kopioinnin valvonnan tarpeet uhkaavat kansalaisoikeuksia ja ovat jo musertaneet niitä selkeästi. Vaatimukset lisämurskaamisesta eivät ole kadonneet minnekään, vaan vauhti senkuin yltyy.

    Quote:Ainoa mahdollisuus että elokuviin sijoitettaisiin (huomattavasti) vähemmän tai laatua heikennettäisiin esimerkiksi mainoksilla.

    Jep. Kalleimmat leffat kilpailevatkin keskenään sillä, että kuinka paljon rahaa niiden tekemiseen on törsätty, koska onhan 100 miljoonaa maksavan leffan oltava 100 kertaa parempi, kuin miljoonan maksanut. Lisäksi monien näyttelijöiden palkat ovat (monien muiden kulujen ohella) karanneet lapasesta jo ajat sitten.

    Quote:Miten muutos toisi elokuvista pitävälle hintalaatusuhteeltaan parempia tuotteita?

    Muutos pakottaa turhien kulujen karsimisen ja vauhdittaa Spotifyn kaltaisten palvelujen lisääntymistä myös leffoissa ja TV-sarjoissa.

    Profiilikuva käyttäjästä Teppo

    Teppo

    said

    Mikko Kunnari kirjoitti:
    Quote:
    Jep. Kalleimmat leffat kilpailevatkin keskenään sillä, että kuinka paljon rahaa niiden tekemiseen on törsätty, koska onhan 100 miljoonaa maksavan leffan oltava 100 kertaa parempi, kuin miljoonan maksanut.

    Väärin. Se, että jokin elokuva maksaa x-summan, niin se tarkoittaa kylmästi sitä, että joku tai jotkin asia(t) on vain maksanut toteuttaa niin paljon. Ei voi silti olettaa, että leffa olisi parempi, tai katsoja on typerä. Tämä naivius on se kompastuskivi tässä puolueessa.

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Niin se onkin tulevaisuudessa mietittävä tarkemmin, että mistä asioista jäädään voitolle ja mistä ei. Ihan niinkuin muussakin bisneksessä. Sijoituksen suuruus ei takaa mitään erityisoikeutta onnistua tienaamisessa.

    Pelitalo Valven pomo jonkin aikaa sitten kehoitti leffojen tekijöitä (etenkin animaatioissa) julkaisemaan menestyneistä leffoistaan uusia versioita. Niitä on halpaa tehdä. Esim. missä on Toy Story 1 2.0 päivitetyillä grafiikoilla ja äänillä?

    Tai sitten tehdään mieluummin sarjoja, joissa samoja kulisseja käyttäen voidaan kuvata tuntikin materiaalia. Esim. mieti kuinka kauan Prison Breakissa ne on pyöriny siinä samassa varastossa miettimässä asioita tai samassa vankilassa koittamassa päästä pois. Tai 24:ssä CTU:ssa samoissa pienissä tiloissa pyöritty 6 tuotantokautta. Vielä huimempi esimerkki on Kauniit ja rohkeat, missä on varmaan 5000 jaksoa pyöritty kolmessa olohuoneessa. Tai Salkkarit.

    Leffat voi kyllä olla hyviä, vaikka ne ei maksaisi 100 miljoonaa. Sitä paitsi myyhän ne leffat voitokkaasti nytkin. Eivät vertaisverkot ole jokin ilmiö, mikä tulee sitten jos ne laillistetaan. Se on ihan jokapäiväistä elämää jo nyt. Etenkin Suomessa ja Ruotsissa.

    Mitä sitten tulee tuotteen levittämiseen ennen julkaisupäivää, niin sen Piraattipuolue katsoo rikolliseksi. Tosin vastuussa eivät voi olla muut kuin alkuperäinen vuotaja, koska eihän nettisivuilla voi lataajat joka tuotoksen kohdalla varmistaa, onko se julkaistu vai ei. Alkuperäinen vuotaja on tosin kovan suosion saaneissa vuodoissa tappioihin perustuen hyvinkin suuressa korvausvastuussa. Varmasti myös pelisääntöjen selkiytyminen itsessään estäisi tällaisia vuotoja, koska nyt lähettäminen ei ole sen rikollisempaa ennen julkaisupäivää, kuin sen jälkeen.

    Profiilikuva käyttäjästä Nuihc88

    Nuihc88

    said

    Quote:Teppo kirjoitti:
    Väärin. Se, että jokin elokuva maksaa x-summan, niin se tarkoittaa kylmästi sitä, että joku tai jotkin asia(t) on vain maksanut toteuttaa niin paljon.
    Väärin, se tarkoittaa kylmästi sitä että joistakin asioista on päätetty maksaa niin paljon. Se mitä ostetaan ja mitä oikeasti tarvitaan ovat käytännössä kaksi täysin eri asiaa.
    On sitä joskus maksettu 640 dollaria vessanpöntön kansistakin (Lähde:John Sullivan Operations Manager, FSF). Vastaavaa rahankäyttöä näkyy selkeästi mm. tiettyjen näyttelijöiden kohdalla.

    Quote:Teppo kirjoitti:[quote]Mikko Kunnari kirjoitti:
    Jep. Kalleimmat leffat kilpailevatkin keskenään sillä, että kuinka paljon rahaa niiden tekemiseen on törsätty, koska onhan 100 miljoonaa maksavan leffan oltava 100 kertaa parempi, kuin miljoonan maksanut.
    Ei voi silti olettaa, että leffa olisi parempi, tai katsoja on typerä. Tämä naivius on se kompastuskivi tässä puolueessa.[/quote]…selvää sarkasmia, vai eikö muka?…

    Elokuvien mainoksista voisin vielä mainita nähneeni youtubesta joitakin kuukausia sitten sellaisen esitelmän, jossa ehdotettiin mallia missä HD-videon nurkkiin laitetaan yritysten logoja/pieniä mainoksia, vähän samalla tavalla kuin TV-lähetyksissä näkyy nykyisin kanavien vesileimat. Tuskin kovin montaa pienet logot haittaisivat, kunhan palvelu olisi hyvää (HD-laatu, standardien mukainen pakkaus, torrentit RSS-syötteenä). Itseasiassa saisivat vielä laittaa kredittien loppuun 30 sekunnin mainoksenkin ja kovin montaa tuskin haittaisi. Siinä olisi sitä kunnon kilpailua piratismin kanssa.

    Loppuun kuitenkin totean, ettei se tosiaan ole Piraattipuolueen tehtävä varmistaa että jokainen elokuva ja sarja maailmassa tulee saamaan rahoitusta aina ja ikuisesti. Se on teollisuuden tehtävä sopeutua yhteiskuntaan, eikä yhteiskunnan tehtävä sopeutua teollisuuteen.

    Profiilikuva käyttäjästä alalla

    alalla

    said

    Mikko Kunnari kirjoitti:
    Quote:[…]Vielä huimempi esimerkki on Kauniit ja rohkeat, missä on varmaan 5000 jaksoa pyöritty kolmessa olohuoneessa.[…]

    Jäi sulta yks nolla tuolta pois. 50 000 jaksoa on varmaan lähempänä totuutta! :laugh:

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 55)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin