Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

  • Profiilikuva käyttäjälle Topi
    aktiivinen 22 tuntia, 27 minuuttia sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle jessejarvi
    aktiivinen 5 päivää, 15 tuntia sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ahto Apajalahti
    aktiivinen 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle kivasatu
    aktiivinen 2 viikkoa, 2 päivää sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Scoffa
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ari-Martti Hopiavuori
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle lzj1214
    aktiivinen 1 kuukausi, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Yaamboo
    aktiivinen 1 kuukausi, 2 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Raoul Plommer
    aktiivinen 4 kuukautta, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Max
    aktiivinen 6 kuukautta, 2 viikkoa sitten

Mitä Piraattipuolue antaa muusikolle?

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Mitä Piraattipuolue antaa muusikolle?

Tämä aihe sisältää 36 vastaukset, 14 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä Gagis Gagis 6 vuotta, 1 kuukausi sitten.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 37)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä virtanen

    virtanen

    said

    Olen musiikin harrastaja. Nautin musiikin tekemisestä ja esille tuomisesta. Olen artistina tuntematon eikä minulla ole vielä erityisiä saavutuksia. Tavoitteenani on pyrkiä saavuttamaan kasvava kuulijakunta ja musiikillista arvostusta, kenties jopa vähän rahaa luomisprosessin rahoituspuolta turvaamaan. Olen ymmärtänyt Piraattipuolueen, mutta myös piraattiliikkeen yleisesti, tähtäävän siihen, että myös taiteen tuottajaosapuolella tulisi olemaan parempi maailma nykyiseen verrattuna. On monia asioita, joihin Piraattipuolue yrittää hakea ratkaisua ja joista se on kirjoittanut, mutta asettelemaani kysymykseen en ole löytänyt vielä suoraa vastausta. Mitä Piraattipuolue antaa minulle verrattuna nykyiseen tilanteeseen? Mikä on Puolueen minulle antama hyöty?

    Profiilikuva käyttäjästä Dragu

    Dragu

    said

    Kysymys on hieman hassusti muotoiltu, mutta yritänpä vastata. (Puolue ei anna asioita, se ajaa/tavoittelee niiden toteutumista.)

    Tekeminen ja esille tuominen ovat pohjimmiltaan hyvin keskeisiä taiteilijan viettejä – ne ovat minussakin melkoisia voimia. Perinteiset levityskoneistot eli levy-yhtiöt, kuvapalvelut, erilaiset kustantajat jne keskittyvät laajalti juuri taloudellisen varmuuden ja hyödyn takia viihteeseen, jonka voidaan olettaa tuottavan tavoittelemisenarvoista voittoa. Ensinnäkään kaikki taide ei ole viihteellistä sanan yleisessä merkityksessä, toiseksi vain osasta taiteesta on kassamagneetiksi riippumatta sen taiteellisesta arvosta. Jos taiteilija joka toimii massakulttuurin ulkopuolella haluaa tuoda työtään esille, joutuu hän turvautumaan vaihtoehtoisiin keinoihin tai ryhtyä itse omaksi kustantajakseen – aikaa ja osaamista vaativa työ, joka radikaalisti vähentää taiteeseen käytettävän ajan ja jaksamisen määrää.

    Erääksi tehokkaaksi tällaiseksi keinoksi on osoittautunut tiedostonjakaminen internetissä – sen verran vanha ilmiö että samanikäiset nuoret eivät kohta enää ole teinejä. Monet artistit jotka eivät ole Britney Spears-tason idoleita hyötyvät paljon tiedostonjakamisesta, tapahtui se sitten näiden suostumuksella vai ei. Elektronista musiikkia kauan harrastaneena voin todeta että monet suosikkiartisteistani, jotka nyt ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja ja myyvät suuria määriä levyjä, aloittivat voitonkulunsa pienen piirin bändiprojektina jonka ensimmäinen levy pääsi leviämään vertaisverkoissa.

    Syynä suureen suosioon tietysti on musiikin korkea taso, mutta näillä kyseisillä artisteilla ei ollut mitään realistisia mahdollisuuksia markkinoida ja tuoda itseään esille perinteisin menetelmin, eivätkä ne ilman netissä tapahtuvaa kopiointia olisi koskaan saavuttaneet nykyistä asemaansa. Tiedostonjakaminen on, nykylainsäädännön mukaan, kuitenkin ilman tekijänoikeudenhaltijan suostumusta rikollista, riippumatta siitä onko kopiointi kaupallista vai ei. Kustantajasuhteessa olevilla artisteilla ei yleensä ole täysiä oikeuksia teoksiinsa, vaan tekijänoikeudet ovat joko täysin siirretty kustantajan nimiin tai artistia sitoo tämän oikeuksia rajoittava sopimus, joten artistilla usein ei ole sanomista siihen, saako teoksia jakaa vai ei tai miten niitä saa käyttää. Piraattipuolueen yksi tavoite on epäkaupallisen kopioinnin dekriminalisointi, mikä hyödyttää sekä vähän pienempiä artisteja mainonnan muodossa, että kuluttajia, jotka näin pääsevät tutustumaan uusiin artisteihin. Popin kansainvälisten supertähtien jo ennaltaan suuri tuloprognoosi voi mahdollisesti laskea hieman, mutta tavoitteena kai onkin taiteilijoiden aseman ja kultuuritarjonnan parantaminen että monipuolistaminen? vai?

    Piraattipuolueen tavoitteisiin lukeutuva tekijänoikeuden suoja-ajan lyhentäminenkin on myös yksi taiteen tekemiseen vaikuttava seikka. Vanhasta on aina tehty uutta, eikä tämän estämiselle ole perusteita jos teokset eivät enää ole kaupallisesti merkityksellisiä – tekijänoikeuden tarkoitus kun onkin olla kaupallinen aikarajoitteinen yksityismonopoli, ei mikään kulttuurin omistusoikeus. Suoja-ajan lyhentäminen esimerkiksi kymmeneen vuoteen takaisi vieläkin kaupallisen käytön realistisen voiton korjaamisen mutta vältyttäisiin nykypäivän epätarkoituksenmukaiselta käyttöoikeusviidakolta. Vanhaa materiaalia hyödynnetään jo nyt paljon kaupallisessa tuotannossa, mutta suoja-ajan lyhentäminen kasvattaisi hyödynnettävän materiaalin määrää. Lakimuutoksella saataisiin myös ns. sample-trollaus kuriin (vrt. patenttitrollit).

    Internet on mullistanut myös levitystekniikan, jolloin yksittäisetkin artistit voivat menestyä taloudellisesti ilman perinteisiä levitysyrityksiä jotka vievät teosten myyntituloista valtaosan. Kuitenkin kehitystä on nyt jarruttamassa tekijänoikeusteollisuus, eli oikeudenhaltijayritykset ja näiden edunvalvontajärjestöt, jotka elävät ikäänkuin tuotannon loiseläiminä jotka kaikin voimin yrittävät estää isäntäeläintä ravistamasta niitä pois iholtaan. Vertauskuva on toimiva, koska artistit eivät internetin tuoman teknisen mullistuksen myötä enää tarvitse näitä yrityksiä ainakaan tavalla jolla näiden nykyinen kohtuuton valta-asema olisi mitenkään perusteltavissa. Kustantajan tulee olla artistin yhteistyökumppani, ei tämän herra. Piraattipuolue ajaa tässä mielessä suoraan artistien ja kuluttajien asiaa ja pyrkii lopettamaan artistin ja kuluttajan vastakkainasettelut, jotka tekijänoikeusteollisuus onnistuneesti on luonut viedäkseen huomion muualle.

    Tässä nyt pari esimerkkiä siitä, miten piraattiliike on taiteilijalle relevantti, mutta useampiakin on.

    Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

    Suurista tekijänoikeusinstansseista riippumaton kulttuuri ei käytännössä leviä pienten vähemmistöjen piiristä suurelle yleisölle lainkaan. Tiedostonjakamisen laillistaminen dekriminalisoi edelleen vertaisverkkoja ja aiheuttaa sen, että lopulta enemmistötkin uskaltavat kokeilla niiden kulttuurintarjontaa. Toisaalta suoja-aikojen lyhentäminen antaa artisteille vapaammat kädet kulttuurin uusiokäytössä ja ainakin vähentää mielivaltaisilta tuntuvien oikeustoimien riskiä – siis sitä kun joku yllättäen voikin osoittaa osan uudesta kulttuurista olevan kopioitu tekijänoikeuksien suojaamasta materiaalista.

    Koska muusikot ovat kansalaisia siinä missä muutkin, heillekin ovat oletettavasti tärkeitä tietyt kansalaisoikeudet, joita piraattipuolue pyrkii puolustamaan muuttuvassa maailmassa. Näitä ovat esimerkiksi sananvapaus ja yksityisyydensuoja. Voisihan sitä vielä lisätä vielä nuo kuluttajan oikeudet sähköisessä kaupankäynnissä.

    Profiilikuva käyttäjästä virtanen

    virtanen

    said

    [quote=Dragu]Kustantajasuhteessa olevilla artisteilla ei yleensä ole täysiä oikeuksia teoksiinsa, vaan tekijänoikeudet ovat joko täysin siirretty kustantajan nimiin tai artistia sitoo tämän oikeuksia rajoittava sopimus, joten artistilla usein ei ole sanomista siihen, saako teoksia jakaa vai ei tai miten niitä saa käyttää. Piraattipuolueen yksi tavoite on epäkaupallisen kopioinnin dekriminalisointi, mikä hyödyttää sekä vähän pienempiä artisteja mainonnan muodossa, että kuluttajia, jotka näin pääsevät tutustumaan uusiin artisteihin.[/quote]

    Olet tehnyt räikeän yleistyksen artisteista. En näe järkevänä epäkaupallisen kopioinnin sallimista vain siksi, että osalla artisteista teoksien oikeudet on luovutettu kustantajalle. Osalla artisteista on tämä tilanne, mutta osalla ei. Annat ymmärtää, että artisti on pakotettu tuohon rajoittavaan sopimukseen. Eihän asia näin ole, sopimuksella on aina kaksi osapuolta. Artisti, toisena tahona, on hyväksynyt sopimuksen rajoitukset tiedostaen. Miksi siis tilannetta pitäisi pyrkiä väkisin muuttamaan, jos se on alunperin hyväksytty vallitsevan kaltaisena? Tarkoitan, että lakiahan toki soisi muutettavan jos se muuttuu parempaan suuntaan, se olisi hyvä peruste. En todellakaan käyttäisi muutoksen perusteena esittämääsi tilannetta, joka on vain yksi mahdollinen, ja vapaaehtoinen.

    Yleistyksesi vuoksi voivat kokea haittaa ne artistit, jotka eivät miellä epäkaupallista kopiointia hyötynä. Ehkä se auttaa mainnonan muodossa joitakin. Mutta ei voida yleistää, että se auttaa tai olisi parempi vaihtoehto kaikille. Miksi malli pitäisi pakottaa niille, jotka eivät halua toimia mallin mukaisesti? Vaikka uusi malli olisikin teoriassa hyödyllisempi kyseisille artisteille, miksi heiltä pitäisi riistä valinnan vapaus – vapaus valita, millä tavoin mainonnan suorittaa tai ei suorita. Epäkaupallisen kopioinnin salliminen olisi päätöksen tekemistä heidän puolestaan, heidän kustannuksellaan.

    Tarkennuksena alkuperäiseen kysymykseeni: Haen Piraattipuolueen tavoitteista selkeitä asioita, jotka muusikko voisi kokea hyötynä, eikä haittana verrattuna nykyiseen vallitsevaan järjestelmään. En näe miksi epäkaupallisen kopioinnin vapauttaminen pitäisi mieltää hyötynä.

    PS. Sori ku kesti yli kuukausi dekoodata tuo mainospuhe.

    Profiilikuva käyttäjästä Dragu

    Dragu

    said

    Quote:En näe järkevänä epäkaupallisen kopioinnin sallimista vain siksi, että osalla artisteista teoksien oikeudet on luovutettu kustantajalle. Osalla artisteista on tämä tilanne, mutta osalla ei. Annat ymmärtää, että artisti on pakotettu tuohon rajoittavaan sopimukseen. Eihän asia näin ole, sopimuksella on aina kaksi osapuolta. Artisti, toisena tahona, on hyväksynyt sopimuksen rajoitukset tiedostaen. Miksi siis tilannetta pitäisi pyrkiä väkisin muuttamaan, jos se on alunperin hyväksytty vallitsevan kaltaisena? Tarkoitan, että lakiahan toki soisi muutettavan jos se muuttuu parempaan suuntaan, se olisi hyvä peruste. En todellakaan käyttäisi muutoksen perusteena esittämääsi tilannetta, joka on vain yksi mahdollinen, ja vapaaehtoinen.

    Kyseessä oli kova yleistys, mutta samalla kannanottoni oli aivan liian lyhyt kuvatakseen läheskään kaikkia puolueen tavoitteiden implikaatioita. Samalla tähtäsin yksinkertaistetun vastaukseni juuri musiikintuottamiseen, vaikkakin tekijänoikeusjärjestelmän muutostarve tulee pääosin toista reittiä; nimittäin nykyajan asettelusta jossa mediateollisuuden taloudelliset immateriaalioikeudelliset interessit ovat kovassa törmäämiskurssissa kansalaisoikeuksien ja demokratian toteutumisen kanssa, ilman, että mitenkään rehellinen mediatuotanto olisi uhan alla. Joku voi pitää tätä kenties alarmistisena näkökulmana, mutta viimevuosien politiikka sekä Suomessa että EU-tasolla osoittaa tämän enemmän kuin todeksi – tilanne on hälyttävä, ja poliitikot joko eivät ymmärrä tilannetta tai niillä on oma lehmä ojassa. Mainittakoon m.m. EU-tason prosessit jatkaa vanhentuvia tekijänoikeuksia järjettömän pitkiksi – hyödyttäen käytännössä tasan vain oikeudenomistajayhtiöitä, antaa oikeudenomistajayhtiöille valta katkaista ihmisten Internet-liittymiä ilman osoitusta rikoksesta, pakottaa Internet-liittymäntarjoajat epäkaupallisen jakamisen ja ken-tietää-minkä-kaiken-muun sensuurikoneistoiksi sakkojen uhalla… lista jatkuu. USA:ssa tilanne on erilainen, mutta erittäin hälyttävä sekin. Tässä on kyse päätöksestä kahden välillä, jonka jokainen joutuu tekemään päättäessään piraattiliikkeen tukemisesta; luovuttaako demokratia loiseläimenkaltaisen liiketoiminnan interessien tukemiseksi vai suojella oikeusvaltiota ja kansanvaltaa.

    Immateriaalioikeudet eivät ole mikään itsestäänselvyys, vaan yhteiskunnan tekemä kompromissi jonka perusteluna on (myyvään) luovaan työhön kannustaminen. Ensinnäkään monen immateriaalioikeusjärjestelmän perustelut eivät enää tänään päde, koska yhteiskunta ja talous ovat muuttuneet samalla kuin järjestelmien väärinkäytöstä on tullut teollisuus jo itsessään. Tekijänoikeusjärjestelmän perusteluna on taata tekijälle aikarajoitteinen kaupallinen yksinoikeus(monopoli) tuotteisiinsa. Jos nämä (taloudellisesti painoarvoiset) tekijänoikeudet eivät suurimmassa osassa tapauksessa ole tekijällä, vaan niitä ovat kekseliäät oikeudenomistajayhtiöt rohmunneet itselleen oikeussalkuksi joilla rahastaa tekijöiden työllä ja samplauksella, ei ole mitään perustelua ylläpitää järjestelmää sellaisenaan. Se, millä tavalla he ovat näitä rohmunneet on täysin toisarvoista – jos julkaisukoneisto ylläpitää epäsuoraa kartellia, jossa ainoa tapa päästä kuulluksi massatuotannossa on myydä sielunsa, on meillä selvästi ongelma. Voimme lähteä elitiseksikin sielunmyymisen suhteen, mutta se ei auta tässä asiassa ketään. Tekijänoikeuden tulee olla tekijän oikeus, ei julkaisijan. On täysin piraattiliikkeen interessi ottaa huomioon tekijän näkökulma, muttei se tarkoita sitä että hyväksyttäisiin kohtuuttomia rajoituksia joille ei löydy perustelua nyky-yhteiskunnassa tai jotka aiheuttavat yhteiskunnalle (tai taiteelle, tai taitelijoille) suoranaista vahinkoa.

    Quote:Miksi malli pitäisi pakottaa niille, jotka eivät halua toimia mallin mukaisesti? Vaikka uusi malli olisikin teoriassa hyödyllisempi kyseisille artisteille, miksi heiltä pitäisi riistä valinnan vapaus – vapaus valita, millä tavoin mainonnan suorittaa tai ei suorita. Epäkaupallisen kopioinnin salliminen olisi päätöksen tekemistä heidän puolestaan, heidän kustannuksellaan.
    Tässä joutuu jokainen tekemään päätöksen kahden skenaarion välillä, paljon suuremmalla skaalalla, päättäessään tukeeko piraattiliikettä vai ei; Joko annetaan nykyisen uhkaavan kehityksen jatkua ja annetaan korruptien poliitikkojen ja m.m. mediateollisuuden lakkauttaa kaikki se, mihin länsimaat ovat voineet ylpeytensä perustaa, tai sitten yritetään tehdä jotain asialle ja keskustellaan avoimesti siitä miten edetään. Passiivisuus antaa suoraan äänet vastapuolelle – jos jätät äänestämättä, äänestät keskustaa, kuten joku näsevästi kommentoi Lapin poliittisia vaaleja.

    Piraattiliike tarjoaa mahdollisuuden lopettaa tekijöiden ja kuluttajien vastakkainasettelu. Vastapuoli elää juuri sillä vastakkainasettelulla.

    Profiilikuva käyttäjästä Independent_Artist

    Näin musiikintekijän näkökannasta on pakko sanoa että kun en ole vielä Teoston jäsen niin musiikkini leviää sen vuoksi hyvin laajalle vaikken siitä saa minkäänlaista korvausta ja tämä ei ole mitenkään huono asia koska kyse on ilmaisesta promosta. Mutta liittypä Teoston asiakkaaksi niin sen jälkeen joudut aivan jokaikisen internetsivun putsaamaan missä on sinun luomaasi musiikkia koska ”TEOSTO” esittää sen jälkeen valvovansa ”teidän” etujanne mm. estämällä vapaan kilpailun täysin. Eli et saa sen jälkeen olla oman itsesi herra vaan joudut rengiksi ja TEOSTOSTA tulee isäntä.

    Eli välittömästi kun liityt ”TEOSTON” asiakkaaksi niin jopa oma vihellyksesi äänitettynä on ”TEOSTON” materiaalia ja se kuuluu lain mukaan ilmoittaa sinne.

    Tämä tekijänoikeusmafioiden toiminta perustuu todellisuudessa neljän maailman suurimman tekijänoikeusjärjestön rahankeruutoimintaan. Eli Suomen ”TEOSTO” on määrätty joka vuosi lähettämään näille jokaiselle neljälle maailman suurimmalle tekijänoikeusmafialle montakymmentä miljoonaa euroa aivan tyhjästä. Kun ”TEOSTO” julkisesti esittää että näillä jokaisella miljoonalla mitä kerätään joka vuosi ”AJETAAN” tekijöiden etuja.

    Esim. jo pelkistä tyhjien CD että DVD-levyjen sekä tallentavien kovalevyjen hyvitysmaksuista ”TEOSTO” kerää joka vuosi reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa ja onkohan niiden konttorissa oikein selvännäkijä joka katsoo kristallipallosta että kenenkä säveltäjän musiikkia näille tallenteille oikein tullaan polttamaan kun ”TEOSTO” ilmoittaa että myös hyvitysmaksut menevät ”TEKIJÖILLE”.

    Yksi merkittävä kysymys onkin että jos kerta TEOSTO:n mielestä heidän systeeminsä on ruudinkestävä järjestö ja jokainen penni kulkeutuu alkuperäisille tekijöille niin kuinka on mahdollista että suurin osa heidänkin hyvin lahjakkaista asiakkaistaan joutuvat elämään luovan työnsä vuoksi lähes kädestä suuhun ?

    Eli joutuvat jatkuvasti jopa tulemaan toimeen työmarkkinatuella kun ei ole tippunut apurahoja erinäisiltä taidetta tukevilta järjestöiltä ?

    Kun sen sijaan jokainen heidän asiakkaansa on sidottu täysin viihdeteollisuuden raakaan kilpailuun mukaan joka tekee heistä täysin riippuvaisia levy-yhtiöistä sekä kustannusyhtiöistä joista jälkimmäinen katsoo oikeudekseen luoda tekijän kanssa sopimuksia joissa kustantaja nappaa 1/3 osan teoksen tekijänoikeuskorvauksista. Eli kvartaalikapitalismi jyrää vahvasti ja entistäkin enemmän muusikoita on työttömänä.

    Kaupallinen musiikki onkin sitten aivan eri osastoa ja jos sinne onnistut myymään sielusi niin nälkään ei tarvitse kuolla ja varsinkin suurien levy-yhtiöiden suojateilla menee lujaa. On Porchet ja Jaguarit alla sekä löytyy ylimääräistä rahaa luksusasuntoihin kun samalla paljon lahjakkaammat musiikintekijät joutuvat tyytymään hernekeittoon ja näkkileipään.

    Tämä ala on siis varsinainen epätasa-arvon viidakko ja siellä on vielä joku päivä pakko alkaa jonkunlainen muutos joka todennäköisesti alkaa CD-levyn kuolemalla ja sitä seuraa levyteollisuuden konkurssi joka taas tulee lisäämään livemusiikin kysyntää, mutta samalla tietenkin viihdeteollisuuden mafia on valmis korottamaan konserttilippujen hintoja ja vetämällä siellä kokonaiskakusta vieläkin suuremmat siivut itselleen. Olisitko itse valmis maksamaan Madonnan keikasta 150 EUR/lippu… Kun tämä on varmaan jo neljän vuoden päästä arkipäivää.

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Edellisestä Independent_Artistin viestistä:

    ”Yksi merkittävä kysymys onkin että jos kerta TEOSTO:n mielestä heidän systeeminsä on ruudinkestävä järjestö ja jokainen penni kulkeutuu alkuperäisille tekijöille niin kuinka on mahdollista että suurin osa heidänkin hyvin lahjakkaista asiakkaistaan joutuvat elämään luovan työnsä vuoksi lähes kädestä suuhun?”

    Rahojen jakelu perustuu myytyjen levyjen määrään. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Todennäköisesti eniten myytyä musiikkia myös kopioidaan eniten, joten korvaus kopioinnista menee keskimäärin sille, joka sen on ansainnut. Omasta mielestäni joku katto kuitenkin kannattaisi olla, jotta pieni- ja keskituloisille artisteille jäisi enemmän jaettavaa, sillä varsinkin pienet artistit todellisuudessa rahoja tarvitsee. Tekijänoikeusjärjestelmä on kuitenkin luotu kannustamaan luomaan kulttuuria ja omasta mielestäni Teoston pitäisi kunnioittaa tätä. Tietenkin joku minimiraja pitää olla, että rahaa voi saada. Muutenhan minäkin liittyisin teostoon vaikka en mitään teekään.

    ”Kun sen sijaan jokainen heidän asiakkaansa on sidottu täysin viihdeteollisuuden raakaan kilpailuun mukaan joka tekee heistä täysin riippuvaisia levy-yhtiöistä sekä kustannusyhtiöistä joista jälkimmäinen katsoo oikeudekseen luoda tekijän kanssa sopimuksia joissa kustantaja nappaa 1/3 osan teoksen tekijänoikeuskorvauksista. Eli kvartaalikapitalismi jyrää vahvasti ja entistäkin enemmän muusikoita on työttömänä.”

    Tekijät menevät levy-yhtiöiden oravanpyörään, josta ei juuri ulospääsyä ole, koska muita vaihtoehtoja saada rahoitusta kivikkoiseen alkuun ei ole. Tarvittaisiin tukimuoto luovan työn tekijöille samaan malliin kuin yrittäjillekin. Lisäksi Neljän Suuren (Warner, Emi, Universal, Sony) kontrolli markkinoista, radioista, alan lehdistä, järjestöistä ja niin edelleen on niin suuri, että paljon muuta toitotusta ei ihmisten korviin pääse. Näitä vastaan itsensä markkinointi on lievästi sanottuna hankalaa. Myös ihan pienemmät levy-yhtiöt ovat tässä suhteessa aika liemessä, kuten Poptori Oy:n toimitusjohtaja blogissamme aikoinaan viestitti.

    ”Kaupallinen musiikki onkin sitten aivan eri osastoa ja jos sinne onnistut myymään sielusi niin nälkään ei tarvitse kuolla ja varsinkin suurien levy-yhtiöiden suojateilla menee lujaa. On Porchet ja Jaguarit alla sekä löytyy ylimääräistä rahaa luksusasuntoihin kun samalla paljon lahjakkaammat musiikintekijät joutuvat tyytymään hernekeittoon ja näkkileipään.”

    Jep. Monen aloittelevan artistin kanssa kun on jutellut esim. muusikoiden.net foorumeilla, niin emme kuulemma ymmärrä heitä. Emme ymmärrä miten paljon voivaa on jossain kopissa vääntää demolevyä niin kauan kunnes se kelpaa levy-yhtiölle. Tähän muusikot sitten ajautuvat lottovoiton perässä, joka onnistuessaan tulee käteen. Olisiko kuitenkin terveempää kaupitella sitä musiikkiaan kuluttajalle, eikä levy-yhtiölle? Onneksi suurien levy-yhtiöidenkin rahat ja toiminta vähenee ja yhä harvempi on lottovoittaja, jolloin toivottavasti alkaa vaihtoehtoisetkin tavat kiinnostaa. Ongelma on myös se, että artisteilla on turhan monesti muut aineet mielessä (huomaa vitsi, äläkä ala rähjäämään;), kuin kaupalliset aineet koulussa, jolloin bisnesosaamista ei juuri ole.

    Profiilikuva käyttäjästä Independent_Artist

    Kyllähän tähän musiikkialaan mahtuu vaikka minkälaista onnenonkijaa jotka tavoittelevat levytyssopimusta kuin jotain lottovoittoa.

    Bänditkin ovat itseasiassa omanlaisia uskontoja joita ei ole kenelläkään oikeutta kyseenalaistaa vaikka musiikki elää ja paljon paskaakin tulee joka tuutista ulos.

    Musiikkiteollisuuden nyrkkisäännöissä on aina ne faktat joihin olisi jokaisen aloittelevan bändin ja muusikon syytä perehtyä ennen kuin alkaa vehtaamaan niiden levy-yhtiöiden liikemiesten kanssa ja se perustuu artistin/bändin vedätykselle.

    Olen itse kuullut näitä tarinoita kuinka levy-yhtiön toimitusjohtaja on lähes aivopessyt orkesterin pojat lupauksillaan kuinka heidän levynsä tulee myymään paljon ja tippuu sitten rahaa ja mainetta. Mutta sitten kun albumi julkaistiin niin myynti jäi alle tavoitteen, minkä jälkeen levy-yhtiön hikiset liikemiehet vetävät maton itse artistin/bändin jalkojen alta pois jonka jälkeen uuden levytys-sopimuksen saaminen on sitten jo 100 kertaa hankalampaa kun muut yhtiöt tietävät jo valmiiksi flopiksi.

    Sen vuoksi tämä musiikkiala onkin kaikessa epätasa-arvoisessa kaupallisuudessaan hyvin raakaa peliä jota varsinkin lahjakkaammat ja herkemmät taiteilijat eivät kestä. Joten ei ole ihme miksi kovimmatkin muusikot vetää usein viinaa kaksin käsin kun kertakaikkiaan ei päänuppi kestä.

    Muusikkojen välinen kilpailu taas on oma lajinsa ja sielläkin tuntuu olevan vanha kunnon kapitalismin oppikirja edelleen käytössä, että jokainen kolleega on toiselle susi ja voi syödä sulta hommat. Kun kuitenkin kaikki me muusikot ollaan samassa veneessä niin en ymmärrä sellaista jatkuvaa sorsimista ja ylenkatsomista/kilpailua. Pelkoahan se vain on, joten ei ole ihme että usein kun törmäät puolituttuun kolleegaan kadulla niin eivät ole näkevinäänkään, kun heidän egonsa mielestä he ovat teidän yläpuolella.

    Profiilikuva käyttäjästä HMS

    HMS

    said

    Oma vastatakseni alkuperäiseen kysymykseen:

    Saman kuin kaikille muillekin.

    Myös muusikot saavat oikeuden kopioida musiikkia ym. materiaalia vapaasti omaan käyttöönsä. Kaikki kultuurituotanto perustuu jo olemassaolevaan kulttuuriin. Kun pystyt perinpohjaisesti tutustumaan muitten tuotantoon pystyt myös imemään enemmän vaikutteita ja sitä kautta rikastuttamaan omaa tuotantoasi.

    Profiilikuva käyttäjästä kummostain

    kummostain

    said

    Olen itsekkin artisti joka ei halua tienata musiikilt rahaa (olin tätä mieltä jo kauan ennenku kuulin tästä puolueesta). Mielestäni kuluttajalle taiteen pitäisi olla mah. ilmaista ja artistin saada tulot muualta. Puolueen ajama perustulo kuulostaa mielestäni hyvältä idealta.

    Mikko Kunnari kirjoitti:
    Quote:Kyllä musiikin tekijän on nykyään aika vaikea keksiä mitään muita vaihtoehtoja, kuin levysopimus vastapuolen ehdoilla. Mistään muualta ei ole paljon mahdollista starttirahaa saada. Ilmaista musiikkia tekevät ovat hyvin pitkälti niitä, jotka eivät edes halua tienata musiikillaan mitään. Mutta koko ajan bisnes menee tälläkin saralla enemmän ja enemmän nettiin, jossa kuluttaja on se, jolla on vaihtoehtoja. Digitaalisen musiikin myynnin lisääntyminen on ollut hidasta, koska levymafialla on fiksuja kavereita miettimässä näitä juttuja ja miettiminen vie aikaa. Nyt ideat on jo keksitty ja voidaan alkaa myymään.

    Kuten jo sanoin; pidän ilmaisen musiikin (ja muun taiteen) ideasta. Olen samaa mieltä tästä ”mafia”-jarrukapulasta jota lafkat pitää pinnojen välissä.

    Quote:Ideahan on sama kuin ennenkin, eli totaalinen kontrolli musiikkimarkkinoista koko maailmassa Neljän Suuren yhteistuumin. Tällä varmistetaan, ettei artisteilla ole jatkossakaan muita vaihtoehtoja, kuin levyfirmojen kavereitten nettisivut, jolloin levyfirma tekee itsensä taas teennäisesti tärkeäksi välikädeksi pelkillä peperilapuilla, joissa on sopivia nimiä alla. Tehokkaita palveluita lähes nollakustannuksin ja tarkkaan valikoitu kuka saa myydä ja mitä, jotta tälläiset suuret yksittäiset puljut saadaan pystyyn eikä turhaa kilpailua pääse syntymään. Se niistä vaihtoehdoista taas.

    Samaa mieltä. Aloittelevalle artistille on opetettu että tämä on ainoa tie edetä.

    Quote:Yhtä asiaa tosin levymafia ei ole vielä ratkaissut ja siksi se pitää kiinni CD-levyistä kynsin hampain niin pitkään kuin voi. Eli millä pirulla voisi netissä myydä yhden hyvän biisin siivellä 10 huonoa biisiä ikään kuin samalla levyllä hintaan 2e/kipale?

    Liian pitkään on tehty levyjä kaavalla 1-3 toimivaa sinkkua ja loppu levy täytebiisei. Tämä on mielestäni niin väärin. Mikäli taiteilijat saisivat tulonsa muualta, eikä olisi näitä lafkoja, taiteilija panostaisi musiikkiin koska nauttisi sen tekemisestä. Ei tulisi näitä tuotettuja sinkkuja täytteineen vaan jokainen biisi olisi luova ja uusi. Rahanahneet helppoa musiikkia tekevät karsiutuisivat koska eivät saisi tuloja ja aidosti osaavat artistit (turhan moni lahjakas artisti ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota koska ei ole päässyt tai halunnut suureen koneistoon) jatkaisivat luovan musiikin (ja muun taiteen) luomista.

    En yksinkertaisesti pidä ideasta rahastaa jollain niin kauniilla asialla kuin taide. Tuntuu yhtä hölmöltä kuin ottaa sisäänpääsymaksu siitä että pääsee käymään puistossa.

    Quote:Toinen vaihtoehto on se, että rikotaan näiden paperilappujen arvo. Sitten tulee uusia toimijoita alalle kuin haulikolla ammuttuna ja kilpailu alkaa kukoistaa ja levyfirmatkin löytävät paikkansa palvelujen tuottajana muusikoille, eikä päin vastoin (kuten nykyään) mikä on hyvin luonnoton ja kieron kuuloinen toimintamalli jo muutenkin.

    Tämä kuvio ei minun utopiaani aivan sovi mutta paremmalta tämäkin kuulostaa kuin nykymeininki.

    Eräs piraattipuolueen muusikko sanoi että artisti ottaisi tulonsa livemusiikilla ja nauhoitettu musiikki toimisi ns mainoksena. Se olisi kuluttajalle ilmaista ja jos kuluttaja tästä tykkää, hän voi tukea artistia joko lahjoituksena tai tulemalla keikalle.

    Hyvä idea sekin, mutta itse pyrin keikkani järjestämään aina ilmaiseksi.

    Profiilikuva käyttäjästä Diesel

    Diesel

    said

    Tepon alkuperäiseen aiheelliseen kysymykseen ei ole löytynyt tässä ketjussa ainuttakaan sisällöltään merkittävää vastausta. Toiset puhuvat Teostosta kuin lesta perkeleestä ja toiset julistavat ”ilmaisen taiteen” ihanuutta kuin jehovan todistaja paratiisia.

    Todellisuus (tiedän, koska olen päivittäin asian kanssa tekemisissä) on kuitenkin jo tänä päivänä sellainen, että muusikolla on mahdollisuus valita mitä reittiä ja millaisilla keinoilla musiikkiaan julkaisee. Jokainen voi laittaa oman biisinsä omille nettisivuilleen ihmisten kuunneltavaksi, ja myös pyytää tiedostosta halutessaan hinnan. Tällaista liiketoimintaa ei tässä maassa kukaan rajoita. Muusikko voi myös itsenäisesti, ilman minkäänlaisen levy-yhtiön rahoitusta ja tukea, saada levynsä kansainvälisten nettikauppojen hyllylle varsin kohtuulliseen hintaan (lue: muutama kymppi / albumi). On siis täysin perusteetonta väittää, että nykyjärjestelmässä muusikolla ei ole valinnan varaa: todellisuudessa piraattipuolue on vähentämässä muusikon valinnanvapautta pakottamalla hänen tuottamansa hyödykkeen ilmaiseen jakeluun. Samalla rikottaisiin YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kohtaa, jossa yksilölle asetetaan oikeus määritellä oman työnsä arvo. Mutta tällaista oikeuttahan ei tietenkään taiteilijoilla ja muusikoilla saisi olla – entä jos tämä oikeus otettaisiin pois myös sinulta, arvon piraatti?

    Olisiko piraattipuoleen kannattajat itse halukkaita luopumaan nykyisestä toimeentulostaan ja siirtymään ”perustulon” piiriin? Entä, kuinka moni muilla aloilla toimeentulonsa tekevistä ihmisistä väittää tekevänsä töitä firmassa joka on olemassa ”työntekijöitä eikä voitontuottamista varten”? Onko kukaan piraattipuolueen edustajista esittänyt, mistä rahat tällaiseen ”perustuloon” otetaan, ja ketkä kaikki sellaisen saajiksi oikeutetaan? Olisiko piraattipuolueen työssäkäyvä kannattaja valmis siihen, että hänen työnsä arvon mukaisesti maksavat asiakkaat/työnantaja saisivat oikeuden maksaa palkkaa ”jos haluaa tukea työntekijää”, ja muutoin työtehtävät hoidettaisiin tietenkin mielellään ilman korvausta?

    Olen parin vuoden ajan aidosti yrittänyt löytää piratismista edes jotain järkeä. Edelleen ainut looginen ja ymmärrettävä perustelu piratismin kannattamiseen on yksilön itsekäs halu saada ilmaiseksi. Tämä halu puetaan korulauseisiin, utopistisiin haavekuviin ja samalla pyritään piirtämään vastapuolesta mahdollisimman ruma kuva (piraatit kun tietenkin ovat pienen ihmisen asialla monikansallisia jättikorporaatioita vastaan), mutta asian ydin pysyy muuttumattomana. ”Minä haluan saada ladata ilmaiseksi. Minä haluan! Minä! Haluan!”

    Profiilikuva käyttäjästä JuhoR

    JuhoR

    said

    Omasta mielestäni joku taisi ilmaista tässä keskustelussa ettei Piraattipuolue pyri karsimaan eri musiikin jakamisen keinoja, vaan pyrkii tekemään musiikin epäkaupallisesta jakamisesta laillista. Tämä siis tarkoittaa että jos muusikko laittaa levitykseen kappaleen, voi joku tavan tallaaja levittää sitä kavereilleen joutumatta siitä vastuuseen. Tämä ei tarkoita sitä että levy-yhtiöt tuhottaisiin täysin ja toiminta kiellettäisiin: tietysti kaikkien muutostenkin jälkeen varmasti olisi levy-yhtiöitä, ne vain joutuisivat sopeutumaan. Sitäpaitsi pitäähän ottaa huomioon että me täällä Suomessa voimme vaikuttaa ainoastaan Suomeen. Emme voi päättää asioita muiden maiden puolesta toistaiseksi, joten suuremmat kansainväliset levy-yhtiöt eivät paljonkaan hetkahtaisi pienen Suomen lakimuutoksista, hiukan niiden toiminta täällä hankaloituisi, muualla maailmassa tilanne ei muuttuisi paljonkaan (paitsi jos Piraattiliikkeen suosio nousisi räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa). Työn arvon voi jokainen määrittää, mutta sen mitä tekijänoikeudet kattavat on silti korkeamman tahon säädettävissä. Yhteiskunnan kehityksen kannalta on parempi jos tekijänoikeuksia järkevöitetään jotta olemassaolevaa tietoa voidaan hyödyntää. YK:n ihmisoikeuksien julistus on laadittu 1948, jolloin maailma oli erilainen paikka. Vaikka suurimmalta osin sen sisältö on vieläkin täysin pätevä täytyy uudistuvassa maailmassa ottaa huomioon uusia asioita. Käsittääkseni piraatit eivät vastusta ihmisoikeuksia, aivan päinvastoin!

    Perustulosta pitäisi varmaankin keskustella muualla, mutta koska toit sen esiin pitää minun asiasta puhua! Itseasiassa perustulohan on todellakin perustulo. Se on jokaisen kansalaisen kuukausittain saama rahamäärä joka luo turvaa, eikä pakota ketään luopumaan nykyisestä toimeentulostaan. Jos kansalaispalkka tulisi käyttöön turvaisi se muusikoiden ja muiden taiteentekijöidenkin toimeentuloa, sillä he saisivat kuukausittain tietyn määrän rahaa huolimatta siitä kuinka paljon saavat musiikkiaan myydyksi. Luonnollisesti kaikki mikä myydään on lisätuloa. Perustulo korvaisi aikaisempaa sosiaalijärjestelmää, jolloin osa varoista tulisi luonnollisesti aikaisemman sosiaaliturvan piiristä ja loppu lisätulojen verotuksesta.

    Viimeiseen kannanottoosi minun täytyy sanoa sen verran, ettei puolue ole käsittääkseni kuin ottanut kantaa siihen miten muita ihmisiä on tuomittu tekijänoikeusrikkomuksista ja millaisia toimia piratismia vastaan on tehty. Nuo toimet ovat se kaikista suurin ongelma, sillä ne ovat usein vähintäänkin kyseenalaisia ja saattavat rajoittaa ihmisten yksityisyyttä ja sananvapautta, jotka nekin mainitaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.

    Tätä keskustelua luettaessa näen Piraattipuolueella olevan edessään (ja myös takanaan, mutta sitä ei vieläkään onnistuttu kaatamaan) haaste: meidän pitää kehittää malli joka sopii jokaiselle suomalaiselle. Ajatuksemme tekijänoikeuksien peukaloimisesta yhä kaikista pyrkimyksistä huolimatta tuo suurelle osalle suomalaisista mieleen sen, että yritämme viedä leivän muusikoiden suusta ja tuhota heidän uransa ja samalla suomalaisen kulttuurin. Tälläinen mielikuva ei todellakaan ole edullinen puolueelle. Suomalaisille on tärkeää että suomalainen kulttuuri säilyy elinvoimaisena, eli esimerkiksi suomalainen muusikko saa elantonsa. Minun mielestäni Piraattipuolueen pitää lisätä tavoitteisiinsa nimenomaan suomalaisen taiteen tukemisen, meidän ei piirissämme tarvitse miettiä vakavasti maailmanlaajuista musiikkibisnestä, vaan keskitytään suomalaiseen taiteeseen: kuinka saamme sen turvattua kun pääsemme toteuttamaan muita tavoitteitamme? Se on tämän hetkinen suuri haaste: jonkinlaisen mallin kehittäminen auttaa meitä saamaan ihmisiä puolellemme tulevissa vaaleissa ja puhdistaa sen mielikuvan jonka ihmiset ovat päässään kehitelleet meistä. Jos taas parannettavaa ei ole, vaan suomalaiset muusikot voivat hyvin, ei ongelmaa ole ja se pitää tehdä selväksi kaikkialla. Jos emme kykene turvaamaan suomalaisia taiteilijoita on mielestäni meidän pakko keventää tavoitteitamme tekijänoikeuksien alueella ja keskittyä muihin, omasta mielestäni tärkeämpiin, tavoitteisiimme. Ainakin itselleni tekijänoikeusasiat ovat tärkeysasteeltaan pientä esimerkiksi demokratian avoimuuteen, sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan verrattuna.

    Itselleni tulee mieleen yksi vielä hiomaton ajatus jota aikaisemmin keskustelussa mukana ollut Teppo pitäisi varmaankin kommunismina, sillä se voisi heikentää levy-yhtiöiden otetta ja niiden tuloja. Täytyy myöntää että en pidä kaupallisesta musiikkibisneksestä: en juuri välitä levy-yhtiöiden menestyksestä, vaan pidän tärkeämpänä artistien oikeuksia. Tässä mallissa taiteilija voisi toimia normaalia palkkaa ansaitsevana työntekijänä (esim. kiinteä kuukausipalkka johon vaikuttaisi esim. kokemus jne.) valtion hallinnoimassa organisaatiossa, joka ei olisi voittoa tavoitteleva yritys, vaan enemmänkin kulttuuria ylläpitävä järjestö jonka rahoitus tulisi esimerkiksi levytuotoista (koska voittoa ei välttämättä ole tarkoitus tulla voisi levyjä myydä halvemmalla = kuluttajan kynnys levyn ostoon pienempi), keikoista, materiaalin myynnistä kaupalliseen käyttöön, mahdollisesti sponsoreilta ja valtion avustuksista. Taiteilijoiden asioita hoitaisi siis uusi järjestö joka pyrkisi ylläpitämään nimenomaan suomalaista kulttuuria. Kyseinen järjestö voisi olla myös osa Yleisradiota tai toimia yhteistyössä sen kanssa hyödyntäen Ylen olemassaolevia resursseja, tällöin tosin voitaisiin joutua muuttamaan Ylen muuta toimintaa. Tälläisessä organisaatiossa työskentelevien muusikoiden ja muiden taiteilijoiden tuloihin eivät tekijänoikeuksien peukaloimiset vaikuttaisi niin paljon, aloittelevat taitavat muusikot saisivat mahdollisuuksia edetä urallaan ja syntyisi uusia vaihtoehtoja muusikoille. Luonnollisesti tässäkin tapauksessa muusikko voisi nimeä saatuaan siirtyä toiseen (esimerkiksi kansainväliseen) yritykseen tai perustaa oman yrityksensä eivätkä mitkään portit olisi lukittuina, uran luominen voisi helpottua!

    Anteeksi että sivuutin aihetta välillä hyvinkin rankasti, tämä keskustelu vain herätti minussa ajatuksia. Olisin tietysti voinut luoda uuden viestiketjun aiheesta, mutta mitäs tuosta.

    Huomattakoon että tämä viesti on vain minun omia mielipiteitäni.

    Profiilikuva käyttäjästä Alejandro

    Alejandro

    said

    Quote:Itselleni tulee mieleen yksi vielä hiomaton ajatus jota aikaisemmin keskustelussa mukana ollut Teppo pitäisi varmaankin kommunismina, sillä se voisi heikentää levy-yhtiöiden otetta ja niiden tuloja. Täytyy myöntää että en pidä kaupallisesta musiikkibisneksestä: en juuri välitä levy-yhtiöiden menestyksestä, vaan pidän tärkeämpänä artistien oikeuksia.

    Kannattaa huomata, että ”artistilla” on ihan täydet kansalaisoikeudet tänäkin päivänä; kukaan ei ole pakottanut artistia levy-yhtiön rengiksi. Artisti on luultavasti itse halunnut siihen asemaan.

    Hiukan ongelmallista kansallisen musiikinedistämisviraston kanssa on, että sinne syntyy aika nopeasti ns. portinvartijan virkoja, eli muutamat henkilöt päättävät, mikä on hyvää ja oikeaa musiikkia – omien mieltymystensä mukaisesti. Tämä ei ole utopistinen ajatus, vaan täyttä todellisuutta mm. elokuvapuolella, missä 1-2 tuotantoneuvojaa päättää käytännössä sen, minkälaisia elokuvia tässä maassa tehdään – omien mieltymystensä mukaisesti.

    Ja kuka sitten on muusikko tai artisti, kuka sen päättää? Missä vaiheessa nuori, lupaava muusikonalku kohotetaan ammattikunnan jäseneksi?

    Pitää myös muistaa Suomen kansan varsin yleinen mielipide minkä tahansa taiteen yhteiskunnallista tukemista kohtaan: ”pärjätköön markkinatalouden armoilla, niin kuin me kaikki muutkin”. Ja huomaamatta jää, että todellisuudessa taiteen ja kulttuurin kentillä työskentelevät ovat itse asiassa paljon yrittäjähenkisempiä kuin valtaosa suomalaisesta muusta työväestöstä, joka kykkii de facto suojatyöpaikoissaan ja ainoastaan kahdeksasta neljään, ei minuuttiakaan pidempään – jos lisäkorvauksista ei ole sovittu.

    Suomalaisen rakastamia todellisia taiteilijoita ovat vain Kari Tapion (aina) ja Simo Silmun (kunhan on selvinpäin) kaltaiset tuntojen tulkit. Muut ovat epäilyttäviä postmoderneja haihattelijoita, jotka loisivat nettomaksajien rahoilla.

    Lopuksi: mihin me tarvitaan koko ajan lisää ja lisää rahaa ja materiaa? Kysymys itse kullekin, niin muusikolle, levymogulille kuin piraatillekin!

    Profiilikuva käyttäjästä Pirate0

    Pirate0

    said

    Kysymys kuuluu miksi jonkun olisi oikeus saada rahaa musiikin teosta? Onko muka siivoojalla mahdollisuutta hinnoitella palkkansa? Toki, siitä vapaasti… Kun on saatavilla musiikkia tuutin täydeltä niin laillista ja laitonta niin lopputulema on että musiikista on ylitarjontaa. Kun ylitarjontaa on ei tuotteen hinta ei ole korkea, se on lähellä nollaa. Tällöin potin jakajien määrä ei voi olla korkea. Jokainen uusi jakaja vähentää kullekin jäävää osaa, joten kysymys kuuluu ketkä tässä pelissä turhia pelaajia?

    Kysymys perustulosta on harhaanjohtava, ne jotka ei osaa tehdä musiikkia niin hyvin että pärjäisivät tulisi tehdä muuta töitä sen päälle. Ja ne jotka omaavat hyvät lahjat, tekevät musiikkiansa niin hyvin että pärjäävät ammatissa yrittäjinä.

    70 plus elinikä kahlitsee musiikin tekemistä aivan tolkuttomasti. Musiikkia pitäisi saada tehdä vapaasti typerien lakien turhaa estämättä.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 37)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin