Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Patenttiasiaehdotus syyskokoukseen

Etusivu Foorumit Arkisto Syyskokous 2010 Patenttiasiaehdotus syyskokoukseen

Tämä aihe sisältää 9 vastaukset, 7 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä snowballschance snowballschance 6 vuotta, 8 kuukautta sitten.

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä tRM

    tRM

    said

    Ehdotus puolueen kannaksi, vaaliohjelman lisäykseksi sekä puolueohjelman tarkennukseksi.

    Muotoilu vaaliohjelman lisäystä varten:

    Patentit
    Puolueen yleiset tavoitteet:

    * patenttien keksinnöllisysvaatimuksen parantaminen

    Tavoitteet vaalikaudelle 2011-2015:

    * Keksinnöllisyyden arviointi siirretään patenttivirastosta julkiseen arviointiin. Keksinnöllisyys arvioitaisiin siitä, kykeneekö kukaan muu keksimään saman asian lyhyessä määräajassa. (Koskisi alkuun Euroopan patenttijärjestelmää, EPC:tä) (Tarkempi ehdotus kokonaisuudesta liitteenä)
    * Nopeuttaa patenttien hakua.
    * Estää triviaalien patenttien hyväksymistä, joiden myöntäminen ei ole yhteiskunnalle hyödyllisiä.

    Ehdotus perusteluineen ja tarkempine yksityiskohtineen: https://wiki.piraattipuolue.fi/images/5/5f/Patenttireformi.pdf

    Profiilikuva käyttäjästä mjr

    mjr

    said

    Puolueen yleiset tavoitteet:

    * patenttijärjestelmän purkaminen

    Vaalikauden tavoitteet ovat riittävät, ja hyvä alku yleisen tavoitteen toteutumista ajaessa; niihin ei tarvita muutoksia.

    Profiilikuva käyttäjästä mrZombie

    mrZombie

    said

    Quote:2.2 Ehdotetun patenttijärjestelmän edut

    Jos jollakin alalla on kova kilpailu, voidaan olettaa yritysten panostavan toistensa patenttihakemusten torppaamiseen. Tästä seuraa, että mitä enemmän kilpailtu jokin ala on, sitä paremmin keksinnöllisyysvaatimus tulee koeteltua, käytännössä vaikeuttaen patentin
    saamista triviaaleille parannuksille.

    Patenttijärjestelmän etuja pohdittaessa tulisi järjestelmää verrata siihen, ettei mitään patentteja olisi, eikä siihen, mikä nykytilanne on. Siltä kannalta tämä kohta on haitta, koska esitetyssä järjestelmässä yritykset joutuvat tuhlaamaan rajallisia resurssejaan patenttiesitysten seuraamiseen, jottei kilpailija saisi patentoitua mitään oleellista.

    Quote:Palkkiot luovat yksityisille ja yrityksille kannustimen ehdottaa ratkaisuja. Voisi myös syntyä erikoistuneita yrityksiä joiden ainoa tehtävä olisi rikkoa triviaaleja patenttihakemuksia.
    Koko yhteiskunnan kannalta on melko tehotonta, jos luodaan kannustin sellaisten yritysten olemassaololle, jotka eivät tuota itse mitään lisäarvoa, vaan pyrkivät ainoastaan estämään lisäarvon tuottamiseen käytettävien keksintöjen monopolisointia. Siksi tämäkin on haitta eikä etu.

    Quote:Ratkaisuehdotukset saattavat olla hyviä, jolloin saadaan uusia keksintöjä julki ja yhteiskunnan käyttöön.
    Tämä on kieltämättä etu, mutta hyvin teoreettinen, eikä ole mitään takeita, että se tuottaisi oikeasti merkittävää hyvinvointia koko yhteiskunnalle.

    Quote:Patenttihakemusten käsittely nopeutuisi huomattavasti.
    Tämäkin on etu ainoastaan nykysysteemiin nähden, ei siihen, että patenttijärjestelmä poistettaisiin kokonaan.

    Quote:Patenttisuojaa tulisi pelkästään oikeasti keksinnöllisille asioille, joiden julki saattamiseksi patentti on tehokas.
    Ei ole olemassa mitään viitteitä siitä, että patentti olisi tehokas tapa saattaa julki ”oikeasti keksinnöllisiä asioita”. Päinvastoin, oikeasti hyvät keksinnöt leviävät koko yhteiskunnan käyttöön tehokkaimmin, kun niiden leviämistä ei estetä keinotekoisesti monopolioikeuksilla.

    Profiilikuva käyttäjästä slux

    slux

    said

    Itse kaipaisin patenttikannalle jonkinlaisia perusteluja samaan tapaan kuin tekijänoikeuksien osalta, olivatpa ne sitten eettisiä, taloudellisia tai näiden yhdistelmä. Itsekin olen taipuvainen olemaan kriittinen patentteja kohtaan, mutta jos omaksutaan kanta, että koko patenttijärjestelmä on lakkautettava niin se on nähdäkseni huomattavasti heikommalla pohjalla kuin puolueen tekijänoikeuskannat. Vastaavasti tämän uudistusehdotuksen ajajat eivät mielestäni kovin hyvin ole perustelleet miksi juuri keksinnöllisyys olisi sellainen hienosäätöä vaativa asia johon täytyy ottaa kantaa, eikä ole esitetty lainkaan minkäänlaisia todisteita sille, että koko järjestelmä yleensäkään olisi säilyttämisen arvoinen.

    Profiilikuva käyttäjästä snowballschance

    Quote:Siltä kannalta tämä kohta on haitta, koska esitetyssä järjestelmässä yritykset joutuvat tuhlaamaan rajallisia resurssejaan patenttiesitysten seuraamiseen, jottei kilpailija saisi patentoitua mitään oleellista.

    Riippuu maasta ja toimialasta. Suomessa metsäteollisuudessa on toimittu niin, että kilpailija kyseenalaistaa kaikki patenttihakemukset. Tämä työllistää hyvin lakimiehiä.

    Patentin voi kaataa myös jälkikäteen. Useissa maissahan viranomaiset eivät enää tarkista patenttihakemuksen keksinnöllisyyttä ja tätä kehitystä ei voi välttää. Keksinnöllisyyden tarkistamisesta on tullut liian työlästä.

    Quote:Ei ole olemassa mitään viitteitä siitä, että patentti olisi tehokas tapa saattaa julki ”oikeasti keksinnöllisiä asioita”. Päinvastoin, oikeasti hyvät keksinnöt leviävät koko yhteiskunnan käyttöön tehokkaimmin, kun niiden leviämistä ei estetä keinotekoisesti monopolioikeuksilla.

    Pienet yritykset eivät patentoi, koska se tarkoittaisi keksinnön julkaisemista, mikä tarkoittaisi sitä, että kilpailijat ottaisivat sen käyttöön luvatta. Luvattoman käyttöönoton osoittaminen on hankalaa mm. suomalaisessa lainsäädännössä. Ennen kuin tuollaisen prosessoinnin voittaa niin pieni yritys voi olla konkurssissa.

    Kiinassahan länsimaisia patentteja ei tunnusteta, mistä seuraa myös se, että kiinalaisia tuotteita ei saa tuoda länteen. Ette ole varmaan tulleet ajatelleeksi tätä.

    Profiilikuva käyttäjästä HMS

    HMS

    said

    slux kirjoitti:
    Quote:Kaikkein eniten minua tässä mietityttää se, että onko keksinnöllisyyden arvioinnissa edes merkittäviä ongelmia tällä hetkellä Suomessa tai EU:ssa? Bessen ja Meurer esittävät kirjassaan Patent Failure, että tämä ei ole tilastojen valossa ensisijainen ongelma edes Yhdysvalloissa vaikka se onkin saanut runsaasti huomiota. Sen sijaan he väittävät merkittävämpänä syynä olevan patenttien epätäsmällisen kielen ja kattavuutta pitkiäkin aikoja myöntämisen jälkeen laajentavat tulkinnat.

    Tässä ehdotuksessa puututaan myös patentin kattavuuteen. Patentin suoma yksinoikeus on rajattu patenttihakemuksen ongelmakuvauksen erittelemiin ongelmiin. Patentin hakija saa keksinnöllisyysvaatimuksen täyttyessä yksinoikeuden vain tietyn ongelman tiettyyn ratkaisuun – ei tiettyyn (epämääräiseen liian kattavaan) patenttivaatimukseen, kuten nykyisessä järjestelmässä. Tämä ratkaisee kattavuusongelman.

    Epätäsmälliseen kieleen auttaa myös ongelmakuvaus, jonka tulee kuvata täsmällisesti ongelma, jonka patentin keksintö ratkaisee. Tämä auttaa patenttien hyödyntämisessä tietolähteenä. Sen sijaan, että joutuu etsimään mitä patenttivaatimuksia on tehty, voi etsiä onko tiettyyn ongelmaan jo olemassa ratkaisu.

    Keksinnöllisyysvaatimuksesta… Patenttiviranomaiset tarvitsevat patentthakemusta koskevan alan erityisosaamista pystyäkseen ottamaan kantaa keksinnöllisyyteen. Tämä pidentää käsittelyaikoja (Suomessa tällä hetkellä keskimäärin 2-2,5 vuotta. (Lähde PRH patenttin-FAQ)). Keksinnöllisyysvaatimuksen toteaminen keventyy viranomaisten erityisosaamisen tarpeen vähentyessä, mahdollistaen esim. halvemman työvoiman käytön. Patenttiviranomaisen tarvitsee vain arvioida eri ratkaisuehdotuksien samankaltaisuutta.

    Käsittelyajat nopeutuvat, kun pitkällä tähtäimellä patenttihakemusten määrä vähenee ja laatu nousee aloilla, joilla on kova kilpailu. Jos kilpaillulle alalle on myönnetty erittäin vähän patentteja, yritysten halukkuus yrittää patentoida laskee patenttihakemuksista aiheutuvien kustannusten ollessa hukkaan heitettyä rahaa.

    Pitkien käsittelyaikojen ongelman kiteyttää hyvin USPTO:n johtaja David Kappos:
    ”The backlog is indeed our biggest problem,” Kappos concedes. ”It represents innovations trapped in this agency that otherwise could be creating jobs.” (http://www.cbsnews.com/stories/2010/08/08/eveningnews/main6755116.shtml)

    slux kirjoitti:
    Quote:Itse kaipaisin patenttikannalle jonkinlaisia perusteluja…
    Ehdotuksen kappale 1.3 kuvaa patenttijärjestelmän hyötyjä ja antaa taloudelliset, yhteiskunnalliset ja tiedonsaannin kannalta oleelliset perustelut.

    slux kirjoitti:
    Quote:… eikä ole esitetty lainkaan minkäänlaisia todisteita sille, että koko järjestelmä yleensäkään olisi säilyttämisen arvoinen.
    Jos todisteilla tarkoitat kovia matemaattisia faktoja, ei sellaisia saada mistään muusta kuin nykyisestä järjestelmästä, ja niitäkin voi tulkita. Jos jonkin patenttijärjestelmän toteutusmallin ylivertaisuuden muihin pystyisi todistamaan, niin olisi epäilemättä tehty jo aikoja sitten.

    Eri vaihtoehtoja ajateltaessa on yritettävä loogisesti päätellä miten eri intressiryhmät toimivat eri olosuhteiden vallitessa ja miten tämä vaikuttaa kokonaisuuteen. Olisikin mielenkiintoista lukea patenttijärjestelmän vastustajien näkemyksiä kappaleessa 1.3 esitettyihin skenaarioihin.

    Myös kapitalismin evolutionäärinen luonne on vahva argumentti tiedon julkaisemisen kannustamiseen. Yritys saa kilpailuetua salaamalla keksintönsä kilpailijoilta, ja kilpailussa selviytyvät parhaiten ne yritykset, jotka parhaiten onnistuvat salaamaan kilpailuetua tuovat keksintönsä. Lopputulos voi olla keksintöjen yleiseen tietoon tulemisen kannalta huomattavasti huonompi ilman patenttijärjestelmää kuin patenttijärjestelmän kanssa.

    Profiilikuva käyttäjästä slux

    slux

    said

    HMS kirjoitti:
    Quote:
    Tässä ehdotuksessa puututaan myös patentin kattavuuteen. Patentin suoma yksinoikeus on rajattu patenttihakemuksen ongelmakuvauksen erittelemiin ongelmiin. Patentin hakija saa keksinnöllisyysvaatimuksen täyttyessä yksinoikeuden vain tietyn ongelman tiettyyn ratkaisuun – ei tiettyyn (epämääräiseen liian kattavaan) patenttivaatimukseen, kuten nykyisessä järjestelmässä. Tämä ratkaisee kattavuusongelman.

    Epätäsmälliseen kieleen auttaa myös ongelmakuvaus, jonka tulee kuvata täsmällisesti ongelma, jonka patentin keksintö ratkaisee. Tämä auttaa patenttien hyödyntämisessä tietolähteenä. Sen sijaan, että joutuu etsimään mitä patenttivaatimuksia on tehty, voi etsiä onko tiettyyn ongelmaan jo olemassa ratkaisu.

    Eikö ongelmakuvauksen muotoilun täsmällisenä pitämiseen päde täysin sama ongelma kuin itse ratkaisuunkin: kirjoittajan kannattaa muotoilla se mahdollisimman epätäsmällisesti ja on vain patenttiviranomaisten käsissä, että läpi ei pääse liian epätäsmällisiä kuvauksia. Eikös nykyisen järjestelmänkin asetettu tavoite ole etteivät patentit olisi liian kattavia, mutta käytäntö on (ainakin esimerkiksi USA:ssa) muodostunut toiseksi?

    HMS kirjoitti:
    Quote:
    Käsittelyajat nopeutuvat, kun pitkällä tähtäimellä patenttihakemusten määrä vähenee ja laatu nousee aloilla, joilla on kova kilpailu. Jos kilpaillulle alalle on myönnetty erittäin vähän patentteja, yritysten halukkuus yrittää patentoida laskee patenttihakemuksista aiheutuvien kustannusten ollessa hukkaan heitettyä rahaa.

    Pitkien käsittelyaikojen ongelman kiteyttää hyvin USPTO:n johtaja David Kappos:
    ”The backlog is indeed our biggest problem,” Kappos concedes. ”It represents innovations trapped in this agency that otherwise could be creating jobs.” (http://www.cbsnews.com/stories/2010/08/08/eveningnews/main6755116.shtml)

    Ilmeisesti tämä siis voi toimiessaan pienentää yhtä nykyjärjestelmästä aiheutuvaa haittaa. Toisaalta voi kysyä mikä on kokonaiskustannus siitä, että yritykset panostavat osittain päällekkäisestikin resurssejaan ratkaisuehdotusten tuottamiseen sen sijaan, että asiantuntija pyrkii ratkaisujen keksinnöllisyyttä arvioimaan. Lisäksi oikeiden ratkaisuehdotusten palkitseminen hakemusmaksulla aiheuttaa paineita hakemusmaksujen hinnoitteluun ja palkintamekanismi muistuttaa ratkaisujen ehdottajien kannalta arpajaisia.

    HMS kirjoitti:
    Quote:Ehdotuksen kappale 1.3 kuvaa patenttijärjestelmän hyötyjä ja antaa taloudelliset, yhteiskunnalliset ja tiedonsaannin kannalta oleelliset perustelut.

    Tässä kohdassa ei ole sanaakaan järjestelmän haitoista – vain yleinen lausahdus siitä miten ehtona olemassaololle on, että se tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Patenttijärjestelmän olemassaolon uskottavalle perustelulle on välttämätöntä punnita noita väitettyjä hyötyjä myös haittoja vastaan.

    Vaikkapa tässä artikkelissa on esitetty joitain haittoja: http://mises.org/daily/1763

    slux kirjoitti:
    Quote:
    Jos todisteilla tarkoitat kovia matemaattisia faktoja, ei sellaisia saada mistään muusta kuin nykyisestä järjestelmästä, ja niitäkin voi tulkita. Jos jonkin patenttijärjestelmän toteutusmallin ylivertaisuuden muihin pystyisi todistamaan, niin olisi epäilemättä tehty jo aikoja sitten.

    Esimerkiksi sen kustannuksia ja tuottoa yrityksille voi arvioida tilastojen perusteella (kuten tuossa aiemmin mainitsemassani teoksessa pyritään tekemään). Historiasta löytyy ajanjaksoja jolloin patentteja ei ole käytetty tietyillä aloilla jostain syystä (viimeisin näistä lienee USA:n ohjelmistoteollisuuden kehityksen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä). Lisäksi jos hyötyjä ei millään tavalla pystytä näyttämään olemassaoleviksi niin järjestelmän olemassaololla ei ole oikeutusta. Ensinnäkin lainsäädäntöä ei pitäisi olla olemassa ”huvin vuoksi” ilman mitään tietoa vaikutuksista ja toiseksi patenttijärjestelmä rajoittaa enemmistön vapauksia antamalla yhdelle taholle yksinoikeuden määrätä idean käytöstä.

    HMS kirjoitti:
    Quote:Eri vaihtoehtoja ajateltaessa on yritettävä loogisesti päätellä miten eri intressiryhmät toimivat eri olosuhteiden vallitessa ja miten tämä vaikuttaa kokonaisuuteen. Olisikin mielenkiintoista lukea patenttijärjestelmän vastustajien näkemyksiä kappaleessa 1.3 esitettyihin skenaarioihin.

    Tässä joitain ajatuksia mitä nuo väitteet minussa herättivät.

    Patenttiehdotus:
    Quote:Ilman keksintöjen suojaa voisi helposti kopioitavien keksintöjen suhteen kilpailla pelkästään markkinoinnilla, tuotantokustannuksilla ja organisaation tehokkuudella. Käytännössä tämä tekeisi pienempien yritysten toimimisen hankalaksi kun iso establoitunut yritys voisi kopioida keksinnön ja markkinoinnilla helposti jyrätä uudet yritykset ja heidän tuotteensa. Tämä ei kannusta vapaaseen kilpailuun.

    Patenttilainsäädäntökään ei jo määritelmänsä mukaan kannusta vapaaseen kilpailuun, koska se on yksinoikeus idean kaupalliseen hyödyntämiseen. Pienten yritysten erityinen suojaaminen suurilta vapaan kilpailun vastaisesti voisi olla perusteltua vain jos sillä on erityinen vaikutus syntyvien keksintöjen määrään.

    Patenttiehdotus:
    Quote:Voidaan kuvitella tilanne, jossa tietyn tuotantomenetelmän kehityskustannukset ovat olleet
    yritykselle merkittävät. Voidaan myös kuvitella, että tuotantomenetelmien kehityksen yhteydessä on syntynyt merkittäviä uusia keksintöjä, jotka julkiseen tietoon tullessaan
    antaisivat yrityksen kilpailijoille paremmat edellytykset kilpailla keksinnöt tehneen
    yrityksen kanssa. Tästä syystä yrityksen intresseissä on pitää uudet keksinnöt
    mahdollisimman salaisina. Jos salassapito onnistuu, eivät keksinnöt välttämättä koskaan
    tule yleiseen tietoon. Jos keksinnöt eivät koskaan tule julkiseen tietoon, on olemassa
    riski, että ihmiskunnan tekninen kehitys hidastuu.

    Tämän riskin suuruus on puolestaan asia erikseen. Millä perusteella uskotte, että mitenkään merkittävä osa keksinnöistä tai ylipäänsä yhtään mikään keksintö olisi sellainen ettei sitä itsenäisesti joku toinenkin keksisi tai keksintöä hyödyntävää tuotetta tutkimalla voitaisi selvittää? Tällaista huolta lievittämään on myös kuviteltavissa vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa keksijälle ei anneta patenttijärjestelmän tapaan monopolia ja vaaditaan vain salassa pidetyn keksinnön kuvauksen toimittaminen viranomaisille, joten se ei mielestäni edes voi toimia perusteluna patenteille.

    Patenttiehdotus:
    Quote:Vaihtoehto patenteille tässä yhteydessä olisi teknologian lisensoinnin yhteydessä tehtävät
    kahdenväliset salassapitosopimukset, joilla keksinnön tehnyt yritys turvaan oman
    kilpailuetunsa säilymisen. Salassapitosopimuksissa voitaisiin myös sopia muista rajoituksista, kuten lisensoidun teknologian jatkokehittämisen kiellosta.
    Patenttijärjestelmää voidaankin pitää varsin selkeänä verrattuna kahdenvälisiin
    sopimuksiin, joissa kaikissa olisi eri ehtoja tiedon käytön oikeuksista. Pahimmassa
    tapauksessa tieto ei olisi lukittu patentin suomaksi määräajaksi, vaan
    sopimusoikeudellisesti ikuisesti. Tätä kehitystä edesauttaisi teknologian kehittäneen
    yrityksen halukkuus lisensoida teknologiaansa kohtuuhintaan, vieden muilta yrityksiltä
    taloudellisen interssin saman teknologian kehittämiseen erillisesti.

    Patenttijärjestelmä itsessään ohjaa yrityksiä välttämään patentoitujen keksintöjen jatkokehitystä ja suosimaan kehityksessä ratkaisuja joita ne voivat itse patentoida.

    Perustelu näyttää olettavan, että yritykset pitäisivät nimenomaan jatkokehitysmahdollisuutta eikä jo tehtyä keksintöä sinänsä erityisen arvokkaana. Tästä syystä ne eivät luopuisi saavuttamastaan kilpailuedusta kuin huomattavan tiukilla salassapitovaatimuksilla, mutta kuitenkin tekisivät sen halvalla jotta voisivat edelleen kehittää lisää halvalla myytäviä parannuksia keksintöönsä. Muilla yrityksillä olisi kuitenkin jatkuvasti vapaus valita olla lisensöimättä keksintöä, jos ne näkisivät jatkokehityksen tärkeäksi oikeudeksi eivätkä pystyisi keksijältä oikeutta tähän neuvottelemaan. Jos jatkokehitysoikeus on vain alkuperäisellä keksijällä niin sopimukseen sitoutumattomuus näyttää sitä houkuttelevammalta mitä hitaammin alkuperäinen kehittäjä sitä tekee eli aiheuttaa tälle painetta jatkokehitykseen. Ainakaan minusta oletus, että kaikki yritykset sitoutuisivat ikuiseen salassapitoon eikä kukaan pyrkisi kehittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja tai selvittämään sopimuksetta olemassaolevaa ei vaikuta itsestäänselvältä. Siltä ei vaikuta edes oletus ensimmäisen keksijän sopimusvaatimusten muodostumisesta juuri tuollaisiksi.

    Profiilikuva käyttäjästä Ahto Apajalahti

    Tekijänoikeuksienkin kokonaan lakkauttamisen puolesta voidaan esittää suunnilleen samanlaiset perustelut kuin tässä keskustelussa on esitetty patenttijärjestelmän lakkauttamisen puolesta. Vastaavasti jonkinlaisen kaupallisen tekijänoikeussuojan olemassaoloa voi puolustaa sillä, että ensikappaleen valmistaminen on paljon työläämpää kuin kopion valmistaminen. Vastaavan perustelun voi esittää myös jonkinlaisen patenttien suoja-ajan puolesta. Näinollen olisin itse taipuvainen siihen, että jos Piraattipuolueen patenttikantaa lähdetään tarkentamaan, pitäisi vaatia patenttien pisimmän mahdollisen voimassaoloajan lyhentämistä 5-10 vuoteen (nykyisestä 20 vuodesta). Tämä pitäisi kuitenkin nähdäkseni toteuttaa puolueohjelmaa muuttamalla.

    Mitä tulee tässä ketjussa käsiteltyyn vaaliohjelman muutosehdotukseen, en kannata sitä sen vuoksi, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa eduskunnasta käsin vaalikauden 2011-2015 aikana, eikä se siten sovi vaaliohjelmaan.

    Patenteista on vaaliohjelmassa asiaa kieltämättä valitettavan vähän.

    Voisin kannattaa vaaliohjelmaan lisäykseksi esimerkiksi jotain tällaista: ”Vaalikauden aikana on tehtävä riippumaton selvitys patenttijärjestelmän hyödyistä ja haitoista suomalaisen liike-elämän näkökulmasta.”

    Profiilikuva käyttäjästä HMS

    HMS

    said

    slux kirjoitti:
    Quote:Eikö ongelmakuvauksen muotoilun täsmällisenä pitämiseen päde täysin sama ongelma kuin itse ratkaisuunkin: kirjoittajan kannattaa muotoilla se mahdollisimman epätäsmällisesti ja on vain patenttiviranomaisten käsissä, että läpi ei pääse liian epätäsmällisiä kuvauksia.

    Epäselvä kuvaus olisi myös riski patentin hakijalle, koska voitaisiin katsoa, ettei heidän ratkaisunsa ole ratkaisu esitettyyn ongelmaan.

    slux kirjoitti:
    Quote:
    Toisaalta voi kysyä mikä on kokonaiskustannus siitä, että yritykset panostavat osittain päällekkäisestikin resurssejaan ratkaisuehdotusten tuottamiseen sen sijaan, että asiantuntija pyrkii ratkaisujen keksinnöllisyyttä arvioimaan.

    Asiantuntijuudesta tulee iso ongelma, jos se ei ole kuin käytetty nimike.

    slux kirjoitti:
    Quote:
    Lisäksi oikeiden ratkaisuehdotusten palkitseminen hakemusmaksulla aiheuttaa paineita hakemusmaksujen hinnoitteluun ja palkintamekanismi muistuttaa ratkaisujen ehdottajien kannalta arpajaisia.

    Arpajaisvertausta pidän täysin perusteettomana, koska mitään ei arvota.

    Patenttihakemusten hinnat tai ylläpitomaksut varmaan nousisivat, jotta ratkaisuehdotusten lähettämiseen saadaan luotua tarpeeksi hyvä kannustin. Patenttihakemusten hintojen nousu tuskin on ongelma yrityksille kuitenkaan. (Luin jostain, että usea firma on valmis maksamaan enemmän, jos homma toimisi nopeammin. Voin kaivaa referenssin tarvittaessa.)

    Quote:
    HMS kirjoitti:
    [quote]Ehdotuksen kappale 1.3 kuvaa patenttijärjestelmän hyötyjä ja antaa taloudelliset, yhteiskunnalliset ja tiedonsaannin kannalta oleelliset perustelut.

    slux kirjoitti:
    Tässä kohdassa ei ole sanaakaan järjestelmän haitoista – vain yleinen lausahdus siitä miten ehtona olemassaololle on, että se tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Patenttijärjestelmän olemassaolon uskottavalle perustelulle on välttämätöntä punnita noita väitettyjä hyötyjä myös haittoja vastaan.

    Vaikkapa tässä artikkelissa on esitetty joitain haittoja: http://mises.org/daily/1763
    [/quote]
    http://mises.org/daily/1763 kirjoitti
    Quote:
    They note, for example, that venture capitalists insist on a strong patent portfolio when evaluating whether to invest in a company. But this is because, in part, patent portfolios are necessary to defend against other companies’ portfolios.

    Sijoittajia kiinnostaa kyllä monopolioikeuden hyödyntäminen myös ihan älyttömästi. Sijoittaja voi olla firma itse omista varoistaan, tai ulkoinen. Suuria riskejä otettaessa on perinteisesti haluttu myös mahdollisuus suuriin voittoihin.

    Ylipäätänsä tuossa artikkelissa sijoittajien näkökulmaa käsittellään hyvin pinnallisesti, mikä ei kokonaisuuden arvioinnin kannalta ole hyväksi.

    Quote:
    [quote]
    HMS kirjoitti:
    Jos todisteilla tarkoitat kovia matemaattisia faktoja, ei sellaisia saada mistään muusta kuin nykyisestä järjestelmästä, ja niitäkin voi tulkita. Jos jonkin patenttijärjestelmän toteutusmallin ylivertaisuuden muihin pystyisi todistamaan, niin olisi epäilemättä tehty jo aikoja sitten.

    slux kirjoitti:
    Esimerkiksi sen kustannuksia ja tuottoa yrityksille voi arvioida tilastojen perusteella (kuten tuossa aiemmin mainitsemassani teoksessa pyritään tekemään). Historiasta löytyy ajanjaksoja jolloin patentteja ei ole käytetty tietyillä aloilla jostain syystä (viimeisin näistä lienee USA:n ohjelmistoteollisuuden kehityksen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä).
    [/quote]
    Kun järjestelmät A ja B eroavat toisistaan merkittävästi, ei A:sta kerättyä dataa voi soveltaa B:n käyttäytymistä ennustettaessa. USA:n ohjelmistopatentit ovat lähinnä hyvä esimerkki siitä, miten käy kun keksinnöllisyyden arviointi on ihan pielessä.

    slux kirjoitti:
    Quote:
    Lisäksi jos hyötyjä ei millään tavalla pystytä näyttämään olemassaoleviksi niin järjestelmän olemassaololla ei ole oikeutusta.

    En näe miksi patenttijärjestelmän vastustajat kokevat olevansa oikeutettuja julistamaan oman näkökantansa täydelliseksi järjestelmäksi, jota vastaan kaikkea muuta täytyisi verrata (joka on lisäksi käytännössä mahdotonta). Ainoa järkevä vertailukohta on nykyisin käytössä oleva järjestelmä, ja muutoksia ehdottavien on kyettävä vakuuttamaan muut oman ehdotuksensa paremmuudesta nykyjärjestelmään nähden. Patenttijärjestelmän lakkauttamiseen liitty hyvin suuria huolia, eli ts. en ole yhtään vakuuttunut.

    slux kirjoitti:
    Quote:Tässä joitain ajatuksia mitä nuo väitteet minussa herättivät.
    Et ottanut kantaa sijoittajien intresseihin. Asian kokonaisvaltainen käsittely vaatii kaikkien intressiryhmien näkökulmien huomioon ottamisen.

    Profiilikuva käyttäjästä snowballschance

    Jos törmäätte Mari Kiviniemeen niin hänen kanssaan ei sitten kannata väitellä kylmiltään patenteista, hänen gradunsa:
    Kiviniemi, Mari: Optimaalinen patenttijärjestelmä teknisen kehityksen edistäjänä. Pro gradu -työ. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1994.

Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

Alueelle ‘Syyskokous 2010’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Siirry työkalupalkkiin