Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Perusteluita piratismin dekriminalisoinnille

Etusivu Foorumit Yleinen keskustelu ja politiikka Perusteluita piratismin dekriminalisoinnille

Tämä aihe sisältää 56 vastaukset, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä tuukkasarvi tuukkasarvi 7 vuotta, 6 kuukautta sitten.

Esillä 9 viestiä, 46 - 54 (kaikkiaan 54)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä Ruuhijarvi

    Ruuhijarvi

    said

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:Ruuhijärvi:
    Tässä nimettömässä Afrikan maassa voi olla hyvin heikosti internetyhteyksiä tai piraattilevyjen kopiopajoja, tai ehkä ihmisillä on vain vankempi moraali. Mene ja tiedä.

    Niin tai sitten se johtuu siitä, että piratismi ei sulje pois luovalla työllä elämistä. Pahoitteluni tosiaan tästä lähteettömyydestä. En enempää pysty sanomaan, kuin, että ohjelma tuli FST:ltä viimeisen puolen vuoden aikana :/

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Elämme tilanteessa jossa tekijänoikeuslaki on ja voi hyvin.

    Joo, mutta kukaan muu ei sitten oikein voikaan tällä saralla. Tekijänoikeuslaki antaa mittavat puitteet tekijänoikeusmafialle taistella viattomisia ihmisiä vastaan ja pilata näiden elämät. Ilman ensimmäistäkään merkkiä siitä, että heidän teoistaan olisi jotain haittaa.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Nykyiseen piratismiongelmaan haetaan jo tehokasta ratkaisua.

    Jollaista ei ole olemassa ilman erittäin raskaita yksityisyyden loukkauksia.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    On tietenkin sääli että kaikki kärsivät siitä että osa porukasta ei halua toimia oikein.

    Niin, harmi, että tekijänoikeusjärjestöt ja lainsäätäjät pilaavat koko kansan elämän :(

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Totta tietenkin on myös se että eräät tahot katsovat että piratismi olisi jopa edullista esim. musiikkiteollisuudelle, mutta kylmä fakta on se että levymyynnin ja digitaalisen sisällön yhteenlaskettu liikevaihto on tullut alaspäin joka vuosi sitten vuoden 1997 huipun.
    Elokuvien kohdalla tilanne on vielä ankeampi. Viime vuonna nähtiin noin 30% vähemmän elokuvia kv. elokuvamarketeissa kuin vuotta aikaisemmin ja levittäjioen ennakko-ostot ovat kuihtuneet lähes tyystin.
    Millä perusteella elokuva-ala porskuttaa?

    Ohitat kokonaan sellaisen seikan argumentaatiossasi, että elokuva- ja musiikkiala ovat saaneet uuden kilpailijan: videopelit. Ennen suurille massoille viihdykettä myytiin juuri lähinnä elokuvina ja musiikkina, televisiosta toki ohjelmia ja teattereissa, konserteissa ja tämän tapaisissa aina muuta, mutta nyt on tullut eräs suuri uusi kilpailija. Jos Pekka ja Matti jakavat 100 euroa keskenään, saavat he huomattavasti enemmän kuin silloin jos Juusokin tahtoo osingolle. Kuluttajilla on käytössään vain rajallinen määrä rahaa, eikä lisääntynyt tarjonta tarkoita samassa mittakaavassa kasvanutta varallisuutta kuluttajille.

    Anteeksi, etten kovin pikaisella googlettelulla löytänyt parempaa lähdemateriaalia (kannattaisi varmaan kerätä itselleni jokin kirjanmerkkikansio valmiiksi lähteitä, hmm…), mutta tässä nyt on jotain.
    http://www.luotu.fi/sisalto/luovien-alojen-merkitys
    Quote:
    Maailmanlaajuisesti luovat alat kasvoivat vuosien 2001-2005 välisenä aikana 831 miljardista dollarista 1 300 miljardiin dollariin. (lähde: Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen, 2006, opetusministeriö)
    Ei mitään kovin pientä kehitystä huolimatta siitä, että piratismi oli tuolla aikavälillä jo hyvin voimissaan. Se, että tehtiin vähemmän elokuvia saattaa johtua vain siitä, että otat esimerkkisi yhdeltä vuodelta: kenties tavallista useampi elokuva on siirretty seuraavalle vuodelle? Sen lisäksi otat kantaa vain lukumäärään, jonka väheneminen ei ole kiinni siitä paljonko ostetaan, vaan siitä mitä ostetaan. Miten oli viime vuoden elokuva-alan tuotto?

    Mikäli kuluttajien mielenkiinto kohdistuu entistä pienempään lukumäärään elokuvia, niin sillä ei ole mitään tekemistä piratismin kanssa vaan kenties jopa päin vastoin: piratismin on sanottu tasaavan luovien alojen tuottoja, kun vähemmän kuuluisuutta saaneet elokuvat saavat uuden kanavan saada uusia maksavia asiakkaita, mikä kannustaa tekemään useampia elokuvia, kun elokuvista saatava potti jaetaan tasaisemmin useammalle elokuvalle sen sijaan, että koko potti menee kassamagneeteille.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Nyt voisi herra Ruuhujärvi vetää vähän henkeä ennenkuin alkaa latelemaan lisää totuuksia elokuva-alan mahtavasti taloustilanteesta.

    Itse voisit sen sijaan pyrkiä ottamaan laajempaa alaa näihin totuuksien latelemiseen ja sen sijaan, että valitsisit yhden vuoden esimerkiksi ja ottaisit esimerkkejä useammalta alalta. Objektiivinen tarkastelu ja muidenkin muuttujien kuin piratismin määrän ja myynnin määrän mukaan laskeminen on pakollista, mikäli haluat keskustella avoimesti. Korrelaatio ei tarkoita syy-seuraus-yhteyttä. Tuntuu kuin sinulta puuttuisi kyky lähteä edes sellaiseen ajatusleikkiin, jossa jokin ongelma ei kenties johtuisikaan piratismista, vaan jostain aivan muusta.

    Lisäksi ”elokuva-alan mahtava taloustilanne” on eri asia kuin tehtyjen elokuvien lukumäärä. Pitäisi sinunkin nyt ymmärtää.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Lisää voit lukea alta:
    http://www.1888pressrelease.com/internet-piracy-most-harmful-to-global-film-industry-rocsea-pr-34126yutn.html
    http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/09/28/AR2006092801640.html
    http://www.springerlink.com/content/b6w23401456tu205/
    http://www.iefilmi.com/content/piracy-us-leads-1-billion-loss-indian-films

    Kiitos, pitänee tutustua jossain välissä.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Vaikka tutkimukset sanoisivat mitä tahansa ydinkysymys on tässä se että teidän mielestänne teoksen tekijänoikeuden haltijalla ei olisi oikeutta hallita teoksensa hyödyntämistä.
    Tottakai hänellä on. On terveen järjen vastaista väittää muuta.

    Millä perusteella? Minun mielestäni on terveen järjen vastaista väittää, etten saa jakaa ostamaani musiikkikokemusta ystävieni kanssa. Kaupallinen päätätävalta on aivan tarpeeksi teoksen tekijälle.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Hyötyjä on turha perustella hienoilla altruistisilla ja humanitäärisillä syillä. Samallahan voisitte käydä hakemassa maailman varakkaimpien ihmisten omaisuuden ja jakaa sen teidän mielestänne paremmin.

    Me, katsos, emme olekaan ottamassa muilta pois. Ainoastaan antamalla kaikille lisää. Niukkojen hyödykkeiden kanssa tämä ei toimi. Jos minulla on banaani, se ei kahdeksi muutu, vaikka kuinka tahtoisin. Sen sijaan, kun minulla on tietokoneellani musiikkia, on siitä verrattain helppo tehdä rajaton määrä kopioita.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Omistusoikeuden piiriin kuuluvat niin aineeton omaisuus, kuin aineellinen omaisuus. Tämä on tärkeä asia ymmärtää.

    Millä perusteella? Tunnut kyllä kovasti jankuttavan tätä, mutta millä perusteella? Millä perusteella ideat eivät kuulu tähän?

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Oletko sitä mieltä että jos varastaminen on liian helppoa siitä tulisi tulla hyväksyttävää?

    Mikäli viittaat varkaudella kopion tekemiseen, niin kyllä. Olet tervetullut varastamaan tekemäsi kopion itsellesi viihre-elektroniikastani. Alkuperäiset kyllä pidän itse.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Ja totta on se että tekijänoikeuslaki on jäänyt jälkeen eikä kata enään kaikkia tapauksia selkeästi, juuri tämän takia se tarvitsee uudistuksen jossa se turvaa tekijän oikeudet teokseensa ja sen hyödyntämiseen.

    Tekijänoikeuden ei alunperin ollutkaan tarkoitus taata tekijöiden oikeuksia, vaan ajaa yhteiskunnan parasta. Nyt yhteiskunnan parasta olisi vapauttaa epäkaupallinen kopiointi.

    toni_mikael kirjoitti:
    Quote:
    Jos tipautan autoni avaimet kadulle ja löydät ne onko autoni sinun?
    Äänitteen käyttöä sitovat rajoitukset sitovat äänitteen käyttäjää, oli se kuka tahansa.

    Ei, silloin avaimet eivät ole löytäjän avaimet, koska tahaton pudottaminen on eri asia kuin roskiin heittäminen. Sen sijaan, jos heität tuolin roskalavalle, kuka tahansa voi sen sieltä noutaa ilman, että mitkään sopimukset rajoittavat sitä miten tuota tuolia käyttää. Vaikka alkuperäinen ostaja olisi sopinut myyjän kanssa, että tuolia ei saa maalata punaiseksi, saa uusi löytäjä sen tehdä, koska hän ei ole tehnyt mitään sopimusta. Äänitettä myydessä ei tehdä mitään käyttöä rajoittavaa sopimusta, joka sitoisi sen käyttämistä, vaan kyse on aivan erillisestä lainsäädännöllisestä asiasta.

    Profiilikuva käyttäjästä vesiposti

    vesiposti

    said

    HMS kirjoitti:
    Quote:
    Tosin piraattipuolueen roolista olen vähän epävarma. Poliittinen päätöksenteko on aika hidasta, kun taas markkinat pystyvät reagoimaan hyvinkin nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen. Jos PP vaikkapa 13 vuoden kuluttua saisi tarpeeksi paikkoja eduskuntaan pystyäkseen ajamaan jotain läpi, on tämä erittäin pitkä aika business-perspektiivistä. Epäilen, että kapitalismi ratkaisee ansaintamalliongelmansa ennen kuin PP:t saavat tarpeeksi momentumia poliittiseen ratkaisuun, joka pakottaisi alan toimijat etsimään uusia toimintamalleja.

    Niinhän sitä luulisi, mutta koska alalla ei ole vapaita markkinoita, mediateollisuus ei näe asiaa ihan noin. Heidän ansaintamallinsa ongelmat hoidetaan lakituvassa. Jos joku vie heiltä asiakkaita, se haastetaan oikeuteen.

    Toki kopiointimonopoliin jämähtäneet suuryhtiöt saattavat jossain vaiheessa olla ihan oikeasti konkurssin partaalla, kuten ne poliittisessa propagandassaan ovat jo vuosikaudet esittäneet. Siinä vaiheessa niitä uusia ansaintamalleja varmasti alkaa löytyä. Ei kuitenkaan liene järkevää jättää koko yhteiskunnan kehitystä odottamaan tätä mahdollisuutta.

    Profiilikuva käyttäjästä Adelnel

    Adelnel

    said

    Hyvin mielenkiintoinen keskustelu, tai väittely (tai inttäminen :D), tästä on kehkeytynyt. Asiat alkavat vain toistaa jo itseään turhankin paljon, eikä mikään selitys tai perustelu epäkaupallisen kopioinnin laillistamiselle tunnu kelpaavan. Seuraavaksi kysyisinkin, mikä sitten kelpaa? Onko vastaus ”Ei mikään, koska kyse on laittomasta toiminnasta”?

    Laki ei kuitenkaan ole ratkaisu. Laitontahan netistä latailu ja kopiointi saa olla vaikka maailman tappiin, mutta mitään hyötyä siitä laista ei ole. Millaisia ratkaisumalleja epäkaupallisen kopioinnin vastustajilla on sitten tarjota? Mikä mielestänne toimii? Millä perustelette lain, jonka suojissa yksittäistä ihmistä voidaan rangaista tuhansien eurojen sakoilla ilman mitään todisteita ja vieläpä asiasta jota miljoonat ihmiset tekevät? Ovatko he esimerkkejä?

    Onko nyky-yhteiskunta todellakin menossa takaisin siihen, että poltetaan pari viatonta roviolla, että loput ihmiset sitten alistuisivat kiltisti järjettömiltä tuntuviin sääntöihin? Onko vanhassa tavassa kynsin hampain kiinni roikkuminen sen arvoista? Miten ratkaista ongelma, kun laki ei ole ratkaisu?

    Profiilikuva käyttäjästä tuukkasarvi

    Mitä mieltä olette plagioinnin rikollisuudesta?

    Esimerkiksi lääkepatentti voidaan jossain mielessä rinnastaa plagiontiin. Jos jonkun lafkan tutkijat löytävät uuden hienon molekyylin, toisen lafkan porukka ei saa sitä suoraan kopioida. Vrt. jos julkaisen kirjan, et saa julkaista sitä omalla nimelläsi uudelleen esim. 1e halvemmalla. Plagiointihan on rikos ilman mitään sopimuksia (plagioija ei oo tehny mitään sopimuksia tekijän kanssa).

    Profiilikuva käyttäjästä mrZombie

    mrZombie

    said

    zumppi kirjoitti:
    Quote:Mitä mieltä olette plagioinnin rikollisuudesta?

    Esimerkiksi lääkepatentti voidaan jossain mielessä rinnastaa plagiontiin. Jos jonkun lafkan tutkijat löytävät uuden hienon molekyylin, toisen lafkan porukka ei saa sitä suoraan kopioida. Vrt. jos julkaisen kirjan, et saa julkaista sitä omalla nimelläsi uudelleen esim. 1e halvemmalla. Plagiointihan on rikos ilman mitään sopimuksia (plagioija ei oo tehny mitään sopimuksia tekijän kanssa).
    Plagioinnissa on kyse vähän samasta kuin tavaramerkissäkin. Plagiointikielto ja tavaramerkki kieltävät asiakkaille/kuluttajille valehtelun, mutta eivät kuitenkaan kiellä tekemästä kopioita. Kukaan ei vaan saa väittää, että tehdyn kopion alkuperäisteoksen tekijä olisi joku muu kuin se on. Eli vaikkapa kirjan julkaiseminen ja myyminen toisen henkilön nimissä on asiakkaiden huijaamista, koska kirjan on kirjoittanut oikeasti joku ihan muu henkilö. Samoin esimerkiksi kiinalaisen halpispuhelimen myyminen Nokian kännykkänä on ostajan huijaamista. Tällainen toiminta ei ole yleisesti ottaen kovinkaan kannattavaa yhteiskunnalle, joten on ihan syytä pitää se kiellettynä.

    Tämän takia en oikein ymmärrä rinnastustasi lääkepatentteihin. Plagiointi liittyy molekyyleihin vain silloin, jos joku taho väittää löytäneensä molekyylin itse, vaikka onkin oikeasti vain kopioinut sen jostain muualta. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin ihan turha syyttää asiasta kopioimista ja vaatia sen kieltämistä – olennaisempaa on varmistaa, että löydön tehnyt lafka saa siitä kunnian itselleen.

    Mitä sitten tulee sopimusoikeuteen, niin sitä rikotaan plagioijan ja hänen asiakkaansa välillä, eikä suinkaan plagioijan ja alkuperäisen tekijän välillä. Jos joku myy toiselle kirjan, josta kirjailijan nimi on vaihdettu, hän syyllistyy petokseen.

    Profiilikuva käyttäjästä tuukkasarvi

    Plagiointiin syyllistyy, jos julkaisee jonkun muun teoksen/tuotoksen omalla nimellään. Eli plagioija ei osaa tehdä lähdeviittauksia oikein. Alkuperäisellä tekijällä on oikeus tulla tunnustetuksi. Tätä ei saa rikkoa. Tuo huijauksen kautta asiaa lähestyminen on hyvä idea

    Mitään väärää ei kuitenkaan ole siinä, että jos kopioi jonkun kirjan (vaikka Rikos ja rangaistus) ja julkaisee sen F. Dostojevskin nimellä esim. netissä hintaan 0 e tai että tekee kopion jostain lääkkeestä ja myy sitä halvalla ? Miksi?

    Sitten ihan toiseen pointtiin:

    Jos piratismia ja tekijänoikeuksia lähestytään libertarismin kautta, näkisin, että tekijällä on vapailla markkinoilla oikeus päättää täysin millaisessa sopimuskehikossa alkaa teostaan myymään. Hän voi vaikka a) olla julkaisematta teosta b) tehdä ostajien kanssa salassapitosopimuksia c) käyttää esim. creative commons lisenssiä d) käyttää mitä tahansa muuta sopimuskehikkoa, esim. nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaist0a ja valtion ylläpitämää ”all rights reservediä”. Pointtini on se, että eikö libertaristisesta näkökulmasta markkinoiden pitäisi antaa löytää paras / parhaat sopimuskehikot eri teosten myymiseen. Miksi osa sopimuskehikoista ei voisi olla valtion ylläpitämiä tekijänoikeusmonopoleja ? (Okei myönnän, että monopolin kannattaminen libertarismin näkökulmasta ei oo puolustettavaa juurikaan muulloin kuin luonnollisen monopolin tapauksessa. Tässä on periaatteessa kyse metamarkkinoista (sopimuskehikoiden markkinat) ja itse tuotemarkkinoista joten tilanne ei niin selvä).

    Profiilikuva käyttäjästä Gagis

    Gagis

    said

    Dostojevski on kuollut jo toissavuosisadalla ja Rikosta ja rangaistusta saa myydä ihan surutta kun vain painettua saa. :)

    Lääkepatentit taasen ovat usein vain havaintoja luonnon toiminnasta, ja havaintojen hyödyntämisen monopolisointi tuntuu varsin hyödyttömältä.

    Profiilikuva käyttäjästä vesiposti

    vesiposti

    said

    Mitä tässä ketjussa käsitetään plagioinnilla? Kirjan julkaiseminen väärällä nimellä ei minun tietääkseni ole plagiointia, vaan ihan suora tekijänoikeusrikos. Plagiointia olisi kirjan asiasisällön kirjoittaminen uudelleen omin sanoin. Tämä ei käsittääkseni ole ainakaan kirjaimellisesti laitonta, sillä tekijänoikeus koskee kirjan tekstiä eikä taustalla olevia ajatuksia.

    zumppi kirjoitti:
    Quote:Jos piratismia ja tekijänoikeuksia lähestytään libertarismin kautta, näkisin, että tekijällä on vapailla markkinoilla oikeus päättää täysin millaisessa sopimuskehikossa alkaa teostaan myymään. Hän voi vaikka a) olla julkaisematta teosta b) tehdä ostajien kanssa salassapitosopimuksia c) käyttää esim. creative commons lisenssiä d) käyttää mitä tahansa muuta sopimuskehikkoa, esim. nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaist0a ja valtion ylläpitämää ”all rights reservediä”. Pointtini on se, että eikö libertaristisesta näkökulmasta markkinoiden pitäisi antaa löytää paras / parhaat sopimuskehikot eri teosten myymiseen. Miksi osa sopimuskehikoista ei voisi olla valtion ylläpitämiä tekijänoikeusmonopoleja ? (Okei myönnän, että monopolin kannattaminen libertarismin näkökulmasta ei oo puolustettavaa juurikaan muulloin kuin luonnollisen monopolin tapauksessa. Tässä on periaatteessa kyse metamarkkinoista (sopimuskehikoiden markkinat) ja itse tuotemarkkinoista joten tilanne ei niin selvä).
    Vapailla markkinoilla palvelu, jonka kuka tahansa voi itse tehdä ilman vaivaa tai kustannuksia, on arvoltaan nolla. Digitaalisen tiedon kopionti on tällainen palvelu.

    Eikä tekijänoikeus toimi sopimusasiana, koska vaikka myyjä tekisi ostajan kanssa minkä tahansa sopimuksen, se ei silti koskisi ostajan kaveria joka laittaa teoksen nettiin eikä ketään niistä ihmisistä jotka sen sieltä lataavat ja edelleen jakavat.

    Profiilikuva käyttäjästä tuukkasarvi

    ”Dostojevski on kuollut jo toissavuosisadalla ja Rikosta ja rangaistusta saa myydä ihan surutta kun vain painettua saa.”

    Vaihdetaan:
    Mitään väärää ei kuitenkaan ole siinä, että jos kopioi jonkun kirjan (vaikka Dreams of my father) ja julkaisee sen B. Obaman nimellä esim. netissä hintaan 0 e tai että tekee kopion jostain lääkkeestä ja myy sitä halvalla ? Miksi?

    ”Lääkepatentit taasen ovat usein vain havaintoja luonnon toiminnasta, ja havaintojen hyödyntämisen monopolisointi tuntuu varsin hyödyttömältä. ”

    Lääkepatentointi on keino tehdä lääkkeiden keksimisestä bisnestä. Monopolin ylituotoilla katetaan lääkkeen keksimiseen käytetyt R&D kustannukset. Tämä on eräs vaihtoehto lääkkeiden keksimisen muuttamisesta kannattavaksi bisnekseksi muttei ainoa.
    ———–

    ”Mitä tässä ketjussa käsitetään plagioinnilla?”

    Yritän juuri piirtää rajaa plagioinnin ja tekijänoikeusrikkomusten välille.

    Plagiointi:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Plagiointi

    Eli plagiointi on sitä, ettei esitettäessä jotain sisältöä viitata alkuperäiseen lähteeseen (huijaus). Periaattessa räikein esimerkki on se, että julkaiset toisen kirjan omalla nimelläsi. Hienovaraisempi esimerkki on se, että julkaiset saman sisällön omin sanoin kirjoitettuna. Ensimmäinen esimerkki toisaalta voi olla jo tekijänoikeusrikkomus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeusrikkomus).

    ”Vapailla markkinoilla palvelu, jonka kuka tahansa voi itse tehdä ilman vaivaa tai kustannuksia, on arvoltaan nolla. Digitaalisen tiedon kopionti on tällainen palvelu.”

    Joo, mutta vapailla markkinoillakin julkaisia voi valita julkaista oman teoksensa esim. sopimuksella, joka kieltää kopioiden valmistamisen. Lakia kunnioitetaan vaikka rajakustannus on pieni.

    ”Eikä tekijänoikeus toimi sopimusasiana, koska vaikka myyjä tekisi ostajan kanssa minkä tahansa sopimuksen, se ei silti koskisi ostajan kaveria joka laittaa teoksen nettiin eikä ketään niistä ihmisistä jotka sen sieltä lataavat ja edelleen jakavat. ”

    Periaatteessa näin. Mutta esimerkiksi plagioija ei ole tehnyt mitään sopimusta teoksen julkaisijan kanssa, mutta silti plagiointi on laitonta. Miksi siis kopiointi ei voisi olla jonkinlaisen yhteiskuntasopimuksen perusteella laitonta?

Esillä 9 viestiä, 46 - 54 (kaikkiaan 54)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin