Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Puolueohjelma

Tämä aihe sisältää 105 vastaukset, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä Miika Salo Miika Salo 10 vuotta, 9 kuukautta sitten.

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 106)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä Matti Hiltunen

    [quote=sarte]
    Niin kauan kuin touhusta ei ole esittää globaalia voittoatuottavaa yritystä, joka jakaa musiikkinsa ilmaiseksi mainostajien tuella, jäävät perustelut myös teoreettisiksi ja ohuiksi.
    [/quote]

    Magnatune? Ei tosin rahoitu mainostuloilla vaan ihan myymällä musiikkia suoraan kuluttajalle. Kaikki kappaleet on mahdollista ladata sivulta myös maksamatta.

    Revision3 tekee sponsorirahalla ilmaisia TV-ohjelmia. Itse katson aina Diggnationin viikonloppuisin.

    Profiilikuva käyttäjästä sarte

    sarte

    said

    [quote=Matti Hiltunen][quote=sarte]
    Niin kauan kuin touhusta ei ole esittää globaalia voittoatuottavaa yritystä, joka jakaa musiikkinsa ilmaiseksi mainostajien tuella, jäävät perustelut myös teoreettisiksi ja ohuiksi.
    [/quote]

    Magnatune? Ei tosin rahoitu mainostuloilla vaan ihan myymällä musiikkia suoraan kuluttajalle. Kaikki kappaleet on mahdollista ladata sivulta myös maksamatta.

    Revision3 tekee sponsorirahalla ilmaisia TV-ohjelmia. Itse katson aina Diggnationin viikonloppuisin.[/quote]

    Noniin. Hienoa. Itse en ollut lainkaan tietoinen kyseisten palveluiden olemassaolosta, niin kuin ei todennäköisesti todella moni muukaan. Näistä saa jo jonkin verran lisää vipuvartta tekijänoikeusjrjestöjä vastaan. Joskaan Magnatunekaan ei salli tiedostojensa vapaata levittämistä. Ainoastaan kuuntelun sivujen palvelimelta. Tästä on todella pitkä matka tiedostojen vapaaseen kopiointiin. Kyllähän Hesarin Nyt-liitteen sivuiltakin saa kuunneltua kappaleita, mutta ei niitä itselleen saa kopioitua. Televisio näyttäisi muutenkin siirtyvän enemmän On-Demand-malliin, joka on luonnollisestikin hyvä asia. Leffoja tosin ei taida mistään saada ladattua omalle koneelleen sellaisilla käyttäjäehdoilla, että tiedostoa voisi jakaa vapaasti eteenpäin.

    Profiilikuva käyttäjästä Matti Hiltunen

    Sori kun tulee monta viestiä putkeen, mutta ehdin lähettää edellisen ja haluan kommentoida puolueohjelmaa yleisesti. Tässä joitakin mielipiteitäni:

      [li]Tässä ketjussa näkyvä ohjelma on melko suoraan kopioitu ruotsalaisilta. Pahoittelen, jos en ole tuonut tätä ilmi riittävän selkeästi.[/*:m]
      [li]Itse vastustan DRM-kieltoa, koska olen pohjimmiltani ns. amerikkalaistyylinen libertariaani (laissez-faire kapitalisti, itse asiassa). Se on mukana tässä, koska se on mukana myös ruotsalaisten ohjelmassa, enkä halua tehdä Piraattipuolueesta Suomen Libertariaanipuoluetta.[/*:m]
      [li]Samalta pohjalta kannatan periaatteessa patenttijärjestelmän täyttä hylkäämistä, mutta en usko yhteiskunnan olevan vielä valmis siihenkään.[/*:m]
      [li]Kannatan periaatteessa täyttä infoanarkismia, mutta kaupallisen kopioinnin vapauttaminen kuitenkin arvelluttaa minua. Onko sen vapauttamiselle ylipäätään perusteita tekijän elinaikana?[/*:m]

    Niin ja Magnatune käyttää Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike lisenssiä, eli ei-kauppallinen kopiointi sallitaan ihan vapaasti. Valitse albumi, paina License linkkiä ja sitten klikkaa non-commercial.

    EDIT: myönnetään, ilmais-MP3:ssa on mukana ylimääräistä puhetta (ei kuitenkaan musiikin päällä) ja rahalla maksamalla saa parempilaatuista ääntä.

    EDITEDIT: ja onhan aina Radioheadin ja Nine Inch Nailsin kokeilut, mutta ne eivät esimerkkeinä päde ihan suoraan, koska Radiohead ja Nine Inch Nails olivat jo valmiiksi kuuluisia.

    Profiilikuva käyttäjästä sarte

    sarte

    said

    [quote=Matti Hiltunen]Sori kun tulee monta viestiä putkeen, mutta ehdin lähettää edellisen ja haluan kommentoida puolueohjelmaa yleisesti. Tässä joitakin mielipiteitäni:

      [li]Tässä ketjussa näkyvä ohjelma on melko suoraan kopioitu ruotsalaisilta. Pahoittelen, jos en ole tuonut tätä ilmi riittävän selkeästi.[/*:m]
      [li]Itse vastustan DRM-kieltoa, koska olen pohjimmiltani ns. amerikkalaistyylinen libertariaani (laissez-faire kapitalisti, itse asiassa). Se on mukana tässä, koska se on mukana myös ruotsalaisten ohjelmassa, enkä halua tehdä Piraattipuolueesta Suomen Libertariaanipuoluetta.[/*:m]
      [li]Samalta pohjalta kannatan periaatteessa patenttijärjestelmän täyttä hylkäämistä, mutta en usko yhteiskunnan olevan vielä valmis siihenkään.[/*:m]
      [li]Kannatan periaatteessa täyttä infoanarkismia, mutta kaupallisen kopioinnin vapauttaminen kuitenkin arvelluttaa minua. Onko sen vapauttamiselle ylipäätään perusteita tekijän elinaikana?[/*:m]

    Niin ja Magnatune käyttää Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike lisenssiä, eli ei-kauppallinen kopiointi sallitaan ihan vapaasti. Valitse albumi, paina License linkkiä ja sitten klikkaa non-commercial.

    EDIT: myönnetään, ilmais-MP3:ssa on mukana ylimääräistä puhetta (ei kuitenkaan musiikin päällä) ja rahalla maksamalla saa parempilaatuista ääntä.

    EDITEDIT: ja onhan aina Radioheadin ja Nine Inch Nailsin kokeilut, mutta ne eivät esimerkkeinä päde ihan suoraan, koska Radiohead ja Nine Inch Nails olivat jo valmiiksi kuuluisia.[/quote]

    Noniin fiksua ja järkevää puhetta. On eri asia vaatia esim. patenttijärjestelmän purkamista kuin visioida maailmasta, jossa patenttijärjestelmää ei olisi. Sama koskee myös vapaata lataamista. NiNin ja Radioheadin mallit ovat osittaneet, että musiikista halutaan maksaa ja maksetaankin. Luultavasti monikin on siitä asiasta samaa mieltä, että laittoman kopioinnin kriminalisointi on kuin ammuttaisi tykillä kärpästä. Sen sijaan valtiovallan pitäisi tukea (joko laeilla tai muulla toiminnallaan) mallia, jossa informaation kulku olisi mahdollisimmat vapaata ja kuluttajaläheistä.

    Ja DRM:n kielto on markkinatalouden vääristämistä. Sitä tehdään kommunistisissa valtioissa. Vaatimus musiikkitiedoston yhteensopivuudesta eri toistolaitteiden välillä sen sijaan on kuluttajasuojaa.

    Kuka huomaa? Pieni semanttinen muutos ja koko ideologia kääntyy päälaelleen.

    edit: korjattu vähän ilmaisua

    Profiilikuva käyttäjästä Scoffa

    Scoffa

    said

    [quote=sarte]Ja DRM:n kielto on markkinatalouden vääristämistä. Sitä tehdään kommunistisissa valtioissa. Vaatimus musiikkitiedoston yhteensopivuudesta eri toistolaitteiden välillä sen sijaan on kuluttajasuojaa.

    Kuka huomaa? Pieni semanttinen muutos ja koko ideologia kääntyy päälaelleen.
    [/quote]

    Tässä tuli esille asia jota olin myös itse miettinyt, en vain osannut pukea sitä sanoihin.
    Itse teoriassa kannatan DRM kieltoa, mutta koska kieltojen tekeminen ei ole useimmiten oikea ratkaisu, vaatimus yhteensopivuudesta kuulostaa kymmenen kertaa paremmalta.
    Olen käyttänyt DRM kielto nimitystä itsekkin aiemmin, mutta monesti olen sen jopa perustellut sillä, että DRM estää yhteensopivuuden. Kuluttaja ymmärtää paremmin vaatimuksen yhteensopivuudesta, sekä se kuulostaa järkevämmältä.
    DRM tuo muitakin ongelmia matkassaa, mutta minusta tavoite olisi ennemmin tehdä DRM turhaksi ja käyttämättömäksi, kuin kieltää se.

    DRM koskee tosin muutakin digitaalista muotoa, ei vain musiikkia, mutta siinnä se on helpoin mieltää.

    Profiilikuva käyttäjästä sarte

    sarte

    said

    [quote=Scoffa][quote=sarte]Ja DRM:n kielto on markkinatalouden vääristämistä. Sitä tehdään kommunistisissa valtioissa. Vaatimus musiikkitiedoston yhteensopivuudesta eri toistolaitteiden välillä sen sijaan on kuluttajasuojaa.

    Kuka huomaa? Pieni semanttinen muutos ja koko ideologia kääntyy päälaelleen.
    [/quote]

    Tässä tuli esille asia jota olin myös itse miettinyt, en vain osannut pukea sitä sanoihin.
    Itse teoriassa kannatan DRM kieltoa, mutta koska kieltojen tekeminen ei ole useimmiten oikea ratkaisu, vaatimus yhteensopivuudesta kuulostaa kymmenen kertaa paremmalta.
    Olen käyttänyt DRM kielto nimitystä itsekkin aiemmin, mutta monesti olen sen jopa perustellut sillä, että DRM estää yhteensopivuuden. Kuluttaja ymmärtää paremmin vaatimuksen yhteensopivuudesta, sekä se kuulostaa järkevämmältä.
    DRM tuo muitakin ongelmia matkassaa, mutta minusta tavoite olisi ennemmin tehdä DRM turhaksi ja käyttämättömäksi, kuin kieltää se.

    DRM koskee tosin muutakin digitaalista muotoa, ei vain musiikkia, mutta siinnä se on helpoin mieltää.[/quote]

    Kielellä on yllättävän suuri vaikutus asioihin. Jos vaaditaan vapaata levittämistä, saadaan asiaan hyvin negatiivinen sävy. Jos vaaditaan kopioinnista tulevien suhteettoman suurten rangaistusten poistamista kuluttajan etu silmällä pitäen ja vaaditaan valtiota tukemaan p2p-tekniikoiden kehittämistä informaation jakamisessa ollaankin yhtäkkiä ihan toisella puolella kenttää. Ja yhtäkkiä vaatimukset ovatkin realistisia ja harva ihminen on parempaa kuluttajasuojaa vastaan.

    Tuon DRM-esimerkin voi hyvinkin laajentaa koskemaan koko digitaalista materiaalia:
    Digitaalisten hyödykkeiden tulisi olla yhteensopivia kaikkien toistolaitteiden kesken. <-- Kuka tuollaista lausetta voi vastustaa? DRM:n käyttö kulutushyödykkeissä tulisi kieltää kokonaan lailla <-- Tähän taas löytyy n+1 erilaista vasta-argumenttia Valtiollinen ohjaus on todella vahva markkinavoimien suunnannäyttäjä. Suomessa voidaan näiden eroavaisuuksia verrata vaikka digi-TV versus Autoverouudistus -vinkkelistä. Toinen onnistui yli odotusten ja toinen taas meni metsään niin että paukkui. EDIT: Se piti vielä sanomani, että markkinavoimat päätyvät loppujenlopuksi aina siihen malliin mitä kuluttajat vaativat. Tällä hetkellä ihmiset kokevat kopioinnin moraalisesti vääräksi, siksi latauskysymys on niin monelle osapuolelle ongelman aihe. Sen sijaan jos ihmiset saavat paremmin tietoonsa vaihtoehtoisista bisnessmalleista siirtyvät he tukemaan itseään paremmin hyödyttävään malliin. Markkinat tulevat perässä jos haluavat tehdä rahaa. Sen sijaan latauksien tääydellinen vapauttaminen koetaan moraalisesti vääräksi, jos siihen ei ole kulttuurintuottajan hyväksyntää. He pelkäävät, että jäävät kokonaan ilman kulttuuria. Historiassa on kuitenkin loppupeleissä monta esimerkkiä, missä vapaa kopiointi on osaltaan vaikuttanut jonkin asian kaatumiseen. Esim Amiga.

    Profiilikuva käyttäjästä mikael halila

    [quote=sarte]Historiassa on kuitenkin loppupeleissä monta esimerkkiä, missä vapaa kopiointi on osaltaan vaikuttanut jonkin asian kaatumiseen. Esim Amiga.[/quote]

    Sivuhuomautuksena sanon, että PC:llä oli tarkalleen samat mahdollisuudet kopiointiin ja piratismiin ja se taas ei kaatunut. Sanoisin PC-pelien historian osoittavan että peleistäkin halutaan maksaa.

    Profiilikuva käyttäjästä mikael halila

    [quote=demokraatti]Ei näin Halila.[/quote]

    En ole valmis käymään vapaa-ajallani keskusteluja joissa minua puhutellaan jatkuvasti tällä tavalla.

    Profiilikuva käyttäjästä Matti Hiltunen

    [quote=sarte]Amiga[/quote]

    Käsittääkseni Amiga kaatui ensisijaisesti huonoon liiketoimintaan.

    Mikä olisi tuolle yhteensopivuuspykälälle hyvä sanamuoto?

    [quote=sarte]
    Digitaalisten hyödykkeiden tulisi olla yhteensopivia kaikkien toistolaitteiden kesken.
    [/quote]

    Bluray soittimet laittomiksi kun eivät soita kasiraitoja? ;) Miten olisi tälläinen DRM-pykälän korvaaja:

    Quote:
    Sähköisten hyödykkeiden kuluttajansuojan parantaminen

    On varmistettava, ettei kuluttajan oikeuksia sähköisiin hyödykkeisiin rajoiteta lainsäädännöllä, joka keinotekoisesti heikentää sähköisten hyödykkeiden ja toistolaitteiden yhteensopivuutta.

    Tietty tuota pitää vielä syventää ja selventää, mutta noin yleislinjana.

    Profiilikuva käyttäjästä Henu

    Henu

    said

    Puolueohjelma vaikutti todella hyvältä eikä minulla ole siihen mitään lisättävää.

    Profiilikuva käyttäjästä Kaj Sotala

    Kaj Sotala

    said

    [quote=Matti Hiltunen][*]Itse vastustan DRM-kieltoa, koska olen pohjimmiltani ns. amerikkalaistyylinen libertariaani (laissez-faire kapitalisti, itse asiassa). Se on mukana tässä, koska se on mukana myös ruotsalaisten ohjelmassa, enkä halua tehdä Piraattipuolueesta Suomen Libertariaanipuoluetta.[/quote]

    Itsekään en pitäisi DRM-kieltoa mitenkään tarpeellisena, kunhan suojausten kiertäminen sallitaan. DRM:n kieltämisessä tulee esiin myös se ongelma, että kuten myös yrityksissä kieltää DRM kiertäminen, on DRM:n määrittely hivenen hankalaa. Tehokas tekninen suojauskeino oli se sanamuoto jota Lex Karpela käytti, ja teki itsensä (mm.) sillä naurunalaiseksi.

    [quote=Matti Hiltunen][*]Samalta pohjalta kannatan periaatteessa patenttijärjestelmän täyttä hylkäämistä, mutta en usko yhteiskunnan olevan vielä valmis siihenkään.[/quote]

    Kannattanee ottaa sama periaate kuin tinkimisessä: se hinta jonka tarjoamisesta aloitetaan, ei ole se sama, johon lopullinen hinta pyritään saamaan. Radikaalit vaatimukset ovat siitä hyviä, että valtavirtapuolueet voivat helpommin tulla vastaan ja lieventää kantaansa niiden suuntaan. (Overtonin ikkunaan linkitinkin täällä aiemmin.)

    Vielä valmis on myös huomionarvoinen sanavalinta. Patenttijärjestelmän täysi hylkääminen voidaan aina asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi nyt, vaikkei uskottaisikaan että yhteiskunta olisi siihen vielä 30 vuoteen valmis. Mutta ehkä sitten 30 vuoden päästä, mikäli Piraattipuolue on sitä koko sen ajan ajanut…

    [quote=Matti Hiltunen][*]Kannatan periaatteessa täyttä infoanarkismia, mutta kaupallisen kopioinnin vapauttaminen kuitenkin arvelluttaa minua. Onko sen vapauttamiselle ylipäätään perusteita tekijän elinaikana?[/quote]

    Vastakysymys – mitä perusteita sen ylläpitämiseen on? Asioiden tekemisen vapaus on aina oletusarvoinen tilanne, ja vapauksien rajoittaminen on se asia, joka tarvitsee vahvat perustelut jos sitä ollaan tekemässä.

    Mutta itse kysymykseesi vastatakseni – kaupallisen kopioinnin rajoittaminen tiettyyn aikaan motivoi kaupalliset toimijat levittämään tuotoksensa mahdollisimman laajasti ja halvasti kaikkien saataville, sen sijaan että vain istuisivat omaisuutensa päällä. On helppo löytää lukemattomia kirjoja, levyjä, ja muita teoksia, joiden alkuperäiset painokset ovat loppu ja joille olisi vielä kysyntää, mutta ei niin paljoa kysyntää että oikeuksienomistajia kiinnostaisi ottaa niistä uusintapainoksia. Kaupallisen kopioinnin vapaus ratkaisisi tämän – ja jos alkuperäinen julkaisija tahtoisi jatkaa voittojen keräämistä suoja-ajan jälkeenkin, olisi heillä sen viiden tai kymmenen vuoden ajan kerätty maine virallisena julkaisijana, joka varmistaisi että ihmiset ostaisivat heiltä edelleenkin. Luonnollisesti tämä vaatisi sen, että se maine olisi ehditty kerätä, joka taas kannustaisi hyödyntämään omia tuotteitaan paremmin suoja-aikana.

    Profiilikuva käyttäjästä sarte

    sarte

    said

    [quote=Kaj Sotala][quote=Matti Hiltunen][*]Samalta pohjalta kannatan periaatteessa patenttijärjestelmän täyttä hylkäämistä, mutta en usko yhteiskunnan olevan vielä valmis siihenkään.[/quote]

    Kannattanee ottaa sama periaate kuin tinkimisessä: se hinta jonka tarjoamisesta aloitetaan, ei ole se sama, johon lopullinen hinta pyritään saamaan. Radikaalit vaatimukset ovat siitä hyviä, että valtavirtapuolueet voivat helpommin tulla vastaan ja lieventää kantaansa niiden suuntaan. (Overtonin ikkunaan linkitinkin täällä aiemmin.)

    Vielä valmis on myös huomionarvoinen sanavalinta. Patenttijärjestelmän täysi hylkääminen voidaan aina asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi nyt, vaikkei uskottaisikaan että yhteiskunta olisi siihen vielä 30 vuoteen valmis. Mutta ehkä sitten 30 vuoden päästä, mikäli Piraattipuolue on sitä koko sen ajan ajanut…
    [/quote]

    Ongelma vain on siinä, että jos ajatus on liian radikaali, se ei saa edes äänestäjien kannatusta. Overtonin ikkuna on tietysti hyvä lähtökohta, mutta se edellyttää, että radikaalille ajatukselle löytyy tarpeeksi kannatusta. Se toimii malliesimerkkinä esim. palkkasopimuksia neuvoteltaessa, kun radikaalille lähtökohdalle on tarpeeksi suuri tuki. Hoitajien palkkavaatimukset tuntuivat täysin käsittämättömiltä, kun ne ensimmäisen kerran esitettiin, mutta kun vaateille oli tarpeeksi suuri tuki koko kansan keskuudessa, oli valtion ja kuntapuolen pakko joustaa. Toinen ääripää taas on jatkuva keskustelu nykyisen äänestysmallin oikeudenmukaisuudesta pienten ja suurten puolueiden välillä. Vaikka idea ei ole millään muotoa radikaali vaan jopa toivottava ja nykyistä mallia oikeudenmukaisempi, painetaan eduskunnan keskustelu jatkuvasti villaisella. Valtapuolueiden kannattajat kun haluavat pitää paikkansa, ja koska valtaosa väestöstä haluaa pitää suurpuolueet vallassa, ei hallituksella ole paineita tehdä esitystä asiasta. Mielestäni kannattaa tarkkaan pohtia kannattaako vaatia koko patenttijärjestelmän hylkäämistä vai asteittaista korjaamista parempaan suuntaan. Jälkimmäinen ilmaisu ainakin vetoaisi kattavampaan äänestäjäjoukkoon.

    Politiikkaa voidaan tehdä julistamalla, jolloin siihen tarvitaan suuren joukon tuki. Toinen vaihtoehto on työntää jalka oven väliin ja ujuttaa itsensä itsensä sisään. Suomen poliittisessa historiassa pienet julistuspuoleet eivät ole juuri pärjänneet. Olisiko ehkä järkevämpää yrittää valloittaa kenttää yhteistyöllä, taktikoinnilla ja neuvottelemalla.

    Quote:
    [quote=Matti Hiltunen][*]Kannatan periaatteessa täyttä infoanarkismia, mutta kaupallisen kopioinnin vapauttaminen kuitenkin arvelluttaa minua. Onko sen vapauttamiselle ylipäätään perusteita tekijän elinaikana?

    Vastakysymys – mitä perusteita sen ylläpitämiseen on? Asioiden tekemisen vapaus on aina oletusarvoinen tilanne, ja vapauksien rajoittaminen on se asia, joka tarvitsee vahvat perustelut jos sitä ollaan tekemässä.
    [/quote]
    Tässä meillä on muna vai kana ongelma. Onko asioiden tekemisen vapaus niin suuri ja niin kaikkivoipa, että sen perusteella voidaan kaventaa yksilön vapautta päättää omien tuotoksiensa julkaisemisesta? Tekemääni rasisminvastaista materiaalia voitaisiin viiden vuoden jälkeen hyödyntää rasismin kannattamiseen. Onko tällainen oikeasti yhteiskunta, jossa haluamme elää?

    Copyright-oikeuksisen poistamisen seurauksena, myös kaikki logot olisivat vapaata riistaa. Minä voisin alkaa tekemään Nokia-merkkisiä matkapuhelimia, ilman että yrityksellä voisi olla mitään vaateita minua kohtaan. Kiinalaiset piraatipuhelimet olisivat täysin laillisia. Onko se oikeasti yksilön etu, että kaupassa ollessani minun täytyy tehdä laajamittainen tutkimus siitä, mikä on itseasiassa markkinoitavan tuotteen alkuperä? Onko kyseessä oikeasti Volkswagenin tekemä tekmä auto vai kiinalaisten tekemä halpakopio identtisillä komponenteilla, mutta heikolla laadunvalvonnalla?
    Loppupeleissä copyrightoikeuksien poistaminen johtaisi todennäköisesti tilanteeseen, jossa tehtäisiin näennäisesti hyviä tuotteita mahdollisimman kevyillä kustannuksilla.

    Quote:
    Mutta itse kysymykseesi vastatakseni – kaupallisen kopioinnin rajoittaminen tiettyyn aikaan motivoi kaupalliset toimijat levittämään tuotoksensa mahdollisimman laajasti ja halvasti kaikkien saataville, sen sijaan että vain istuisivat omaisuutensa päällä. On helppo löytää lukemattomia kirjoja, levyjä, ja muita teoksia, joiden alkuperäiset painokset ovat loppu ja joille olisi vielä kysyntää, mutta ei
    niin paljoa kysyntää että oikeuksienomistajia kiinnostaisi ottaa niistä uusintapainoksia. Kaupallisen kopioinnin vapaus ratkaisisi tämän – ja jos alkuperäinen julkaisija tahtoisi jatkaa voittojen keräämistä suoja-ajan jälkeenkin, olisi heillä sen viiden tai kymmenen vuoden ajan kerätty maine virallisena julkaisijana, joka varmistaisi että ihmiset ostaisivat heiltä edelleenkin. Luonnollisesti tämä vaatisi sen, että se maine olisi ehditty kerätä, joka taas kannustaisi hyödyntämään omia tuotteitaan paremmin suoja-aikana.

    Tämä tietenkin on totta. Jostain pitäisi löytää kompromissi, jossa tekijänoikeuksien alaiset tuotteet saataisiin helpommin yleiseen jakoon. Silti copyright-järjestelmästä luopuminen tuottaisi nipun uusia ongelmia, jotka todennäköisesti aiheuttaisivat paljon enemmän päänvaivaa, kuin nykyinen informaatiota pimittävä malli. Toki eri oikeudet voitaisiin keinotekoisesti pyrkiä jakamaan eri kategorioihin, mutta silloin kaadutaan ennen pitkää omaan näppäryyteensä ja määrittelemisen vaikeuteen.

    Vaikka PP:n jäsenet eivät tietenkään sortuisi annetun informaation väärinkäyttöön, on maailmassa miljoonia ihmisiä, jotka odottavat kieli pitkällä tällaisia mahdollisuuksia. Copyright-oikeudet ovat alunalkaen syntyneet ihan syystä, ongelmana on, että jatkuvan lobbaamisen seurauksena niiden piiriin ollaan saatu paljon asioita, jotka eivät enää kuulu alkuperäiseen ideaan, eli informaation väärinkäytön estämiseen. Syytä olisi siis viilata oikeuksia juuri tätä ajatusta silmällä pitäen.

    Profiilikuva käyttäjästä demokraatti

    Minusta sarte kirjoittaa piraattipuolueen poliittisista mahdollisuuksista juuri niin kuin asiat ovat. Yhtä sarten esittämistä, sinänsä paikkansa pitävistä asioista on kuitenkin syytä analysoida vähän laajemmasta perspektiivistä. Menneiden muutosten ymmärtäminen on uusia muutoksia suunniteltaessa aina paikallaan.

    Quote:sarte kirjoitti:
    ( … koska kukaan ei auta kiukuttelevaa pikkulasta joka haluaa kääntää koko kulttuurin ansaintamallin ylösalaisin, ilman kulttuurin toimijoiden tukea). PP:lle tuskin löytyy kovinkaan montaa selänraaputtajaa nykyisestä kentästä, etenkin jos PP haluaa tehdä kaiken oman päänsä mukaan, eikä suostu kompromisseihin missään asiassa (tämä näyttäisi näiden kirjoitteluiden perusteella olevan kentän henki).

    Kysymys on siis koko kulttuurin (kaikkien tiedon tuottajien) ansaintamallista ja sen muuttamisen mahdollisuudesta ilman kulttuurin toimijoiden tukea. Onko se tarpeellista ja onko se mahdollista?

    Jos asiaa katsotaan laajemmin koko globaalin talouden kannalta, näyttää siltä, että sen ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että koko talouden ansaintaehdot ovat jo peruuttamattomasti muuttuneet, mutta informaation tuotannon ansaintamalli ei. Silloin näiden yhteen sovittaminen on välttämätöntä eikä kysymys ole pienestä ja nopeasta muutoksesta vaan yhtä suuresta ja vaikeasta muutoksesta kuin aikanaan oli maatalouteen perustuvan talouden ansaintamallin muuttaminen teollisuudelle sopivaksi.

    Kun maaomaisuus oli tuottoisin ja tärkein omistamisen kohde, oli luonnollista, että maanomistajat ja maan valtaajat organisoituivat, käyttivät valtaansa ja soivat itselleen tiettyjä etuoikeuksia muihin nähden. Nämä etuoikeudet toimivat myös kannustimina ja sosiaalisen arvon mittareina: kun palvelee hyvin kuningasta ja valtaa tehokkaasti maita muilta, voi saada palkinnoksi aatelisarvon, päätäntävaltaa kansakunnan asioissa, suuret tilukset ja omat alustalaiset tai orjat.

    Aika kuitenkin muuttui. Yleinen luonnontieteiden ja tekniikan kehittyminen mahdollisti teollisen vallankumouksen. Teollisuudesta tuli kannattavin ja tärkein omistamisen kohde. Samalla kuitenkin ne kannustinrakenteet, jotka oli tehty maanomistukselle sopiviksi, alkoivat kannustaa ihmisiä aivan vääriin toimiin. Vanha tavoite, maan valtaaminen ja hallitseminen, ja uudet teollisen tehokkaat keinot käydä sotaa olivat tuhoisa yhdistelmä. Teollistuneessa maailmassa tilanne rauhoittui vasta parin maailmansodan jälkeen, kun huomattiin, ettei maa-alueista taisteleminen palvellutkaan teollisuuden etuja ja luovuttiin siihen ohjaavista kannustimista eli siirryttiin poliittiseen demokratiaan. Teollistumattomassa ja demokratiattomassa maailmassahan tilanne ei ole vieläkään rauhoittunut.

    Kun taloudellinen valta siirtyi teollisuuden omistajille, oli luonnollista, että he saivat suuren sananvallan myös poliittisissa asioissa ja he loivat ja laillistivat sellaisia kannustinrakenteita, jotka heitä hyödyttivät. Näiden joukossa ovat mm. liikesalaisuuksia, patentteja ja tekijänoikeuksia koskevat lait, joiden kaikkien tarkoituksena on auttaa ja kannustaa teollisuusyrityksiä tehokkaammiksi tavaroiden tuottajaksi ja kilpailemaan keskenään luonnonvarojen hyödyntämisessä ja markkinoiden valloittamisessa. Jotka tässä onnistuvat, saavat palkinnoksi yhä suuremman osuuden luonnonvarojen, tehtaiden, patenttien ja tekijänoikeuksien markkinoista ja niiden mukanaan tuomista rikkauksista sekä tietysti sosiaalisesta arvostuksesta.

    Tämän historiankäsityksen mukaan nykyisten taloudellisten ongelmien takana on jälleen tieteiden ja tekniikan kehittyminen liian tehokkaaksi tarkoitukseensa nähden, siis yritysten väliseen kilpailuun siitä, kuka tehokkaimmin muuttaa luontoa tavaroiksi. Kun informaatiosta on tullut tuottoisin ja tärkein omistamisen kohde ja sen jakelun kulut ovat pudonneet lähes olemattomiksi, yksinoikeuksilla kasvatetut pääomat ovat alkaneet suuntautua kokonaisuuden kannalta tuhoisasti. Ne ovat alkaneet syventää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja pahentaa sosiaalisia ongelmia. Ne ovat kasvattaneet maailman kokonaistuotantoa luonnolle kestämättömällä tavalla. Ja lisäksi, kasvu ei ole niinkään ohjautunut kaikkia hyödyttäviin kohteisiin kuin talouden kilpailujen ja taistelujen kuluihin.

    Esimerkiksi, lähes kaikkien yritysten, mukaan lukien lääkevalmistajien, patenttien kiihkeimpien puolestapuhujien, PR-, mainos-, markkinointi- ja oikeudenvalvontakulut ovat suuremmat kuin tutkimus- ja tuotekehityskulut. Ääriesimerkkinä tämän päivän kilpailukuluista on se henkisten ja fyysisten voimavarojen kulutus, joka tapahtuu Yhdysvaltain öljy-yhtiöiden ja Irakin öljynomistajien välisessä oikeuksienomistamiskilvassa – siitähän Irakin sodassa pitkälti on kyse.

    Tarvitseeko maailma enää teollisuustuotannon kasvattamiseksi luotuja kannustinjärjestelmiä?

    Tämä on se kysymys, joka on vedenjakajana teollisuusyhteiskunnan ja tietoyhteiskunnan välillä ja johon kaikkien puolueiden on ennemmin tai myöhemmin otettava kanta. Nythän näin ei vielä tehdä, koska on ”itsestään selvää” että tuotantoa on kannustettava kasvuun ja kiistaa käydään vain siitä mitä tuotantoja on erityisesti tuettava ja miten yritysmaailman ja yhteiskunnan tehtävät ja vastuut tässä jakautuvat.

    Ainoa mahdollinen tulevaisuuden aate, kolmas ideologia, perustuu ei-vastaukseen ilman kompromisseja. Kaikki ratkaisut, joissa tuotanto jaotellaan tarpeelliseen ja tarpeettomaan tms. luokkiin, kuuluvat sosialistiseen ideologiaan, jossa poliittisesti päätetään, mitä tuetaan, miten ja mitä ei. Toinen asia on, että käytäntö muodostuu aina kompromisseista eri ideologioiden välillä.

    Miten sitten informaation tuottajat saavat palkkansa ilman kasvuun eli määrään sidottua kannustusta? Periaate on se, että informaation tuottaja kuvailee ja hinnoittelee tuotteensa ja ne, jotka katsovat hyötyvänsä informaatiosta siitä huolimatta, että muut saavat sen ilmaiseksi, maksavat yhdessä tuottajan vaatiman summan tai sitten eivät maksa. Ellei kauppaa synny, tuottaja saa pitää informaation omanaan, mutta jos kauppa syntyy, sen jälkeen informaatio on kaikille vapaa.

    Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

    [quote=sarte]
    Copyright-oikeuksisen poistamisen seurauksena, myös kaikki logot olisivat vapaata riistaa. Minä voisin alkaa tekemään Nokia-merkkisiä matkapuhelimia, ilman että yrityksellä voisi olla mitään vaateita minua kohtaan. [/quote]

    Nämä sotketaan keskenään aivan liian usein. Mitä tekemistä tekijänoikeuksilla ja tavaramerkillä samassa lauseessa? Ainakin se ero, että tavaramerkki suojaa kuluttajaa, sillä on kuluttajalle merkittävä arvo. Tavaramerkkien ansiosta minun ei tarvitse mennä nokian konttoriin ostaakseni nokian puhelimen vaan uskallan ostaa sen myös jostain muusta liikkeestä. Tavaramerkin väärentäminen on petos samalla periaatteella kuin esim. nimimerkin väärentäminen.

    Profiilikuva käyttäjästä Horsmalahti

    Quote:Tekemääni rasisminvastaista materiaalia voitaisiin viiden vuoden jälkeen hyödyntää rasismin kannattamiseen. Onko tällainen oikeasti yhteiskunta, jossa haluamme elää?

    Kyllä, tekijänoikeuksista luopuminen aiheuttaa sekä hyviä että huonoja asioita, ja se on vapauden hinta.

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 106)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin