Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

Tekijänoikeusasiaa sosiaalifoorumissa 22.4. (H:ki)

Etusivu Foorumit Piraattipuolueen toiminta Tekijänoikeusasiaa sosiaalifoorumissa 22.4. (H:ki)

Tämä aihe sisältää 5 vastaukset, 3 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto HarriKivisto 5 vuotta, 1 kuukausi sitten.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä misc

    misc

    said

    Kommunistinen nuorisoliitto ja Demokraattinen Sivistysliitto järjestävät sosiaalifoorumissa aivan uudenlaisen tekijänoikeuskeskustelun, koska tekijänoikeudesta voi ja pitää puhua vasemmistolaisittain!

    Mukaan on kutsuttu nörtin asenteella yhteiskuntafilosofiaan pureutuva Marko Korvela Demokraattisesta sivistysliitosta, puheenjohtaja Harri Kivistö Piraattipuolueesta, piraattimielinen graafikko ja vapaa kirjoittaja Lilja Tamminen Vihreistä Nuorista ja soppaa hämmentää Kommunistisen nuorisoliiton Heikki Ketoharju – avoimen lähdekoodin intoilija ja satunnaismuusikko.

    Luvassa on taatusti kevään kovin pläjäys tekijänoikeusrintamalla!
    Arbiksella tilaisuus pidetään toisen kerroksen luokassa 22.4. klo 13

    Sosiaalifoorumi on tänä vuonna muutenkin mielenkiintoinen paikka, koska siellä järjestetään viikonlopun mittainen Torikokous Occupy Wall Street -hengessä! Komnl suosittelee lämpimästi osallistumista.

    Katso lisätietoja: http://www.sosiaalifoorumi.fi/

    Facebookissa: https://www.facebook.com/events/335836546477333/

    Profiilikuva käyttäjästä mikko.nummelin

    Onko julkaistu mitään materiaalia siitä, miten tämä keskustelu meni? Yhdyn siihen, että Piraattipuolueen fokus on talouspuolella maltillisessa vasemmistolaisuudessa, mutta nuo ylimmässä virkkeessä mainitut osallistujat hieman arveluttavat ja saavat kylmän hien kohoamaan selkäpiissä.

    Minun oma toivomukseni olisi se, että Piraattipuolue toteuttaisi maltillista vasemmistolaisuuttaan siten, että sen talouspolitiikka määriteltäisiin huolella, eikä tietenkään olisi missään tapauksessa pätkätyöläisiä tai muuten heikko-osaisia sortavaa, mutta toisaalta kieltäytyisi kommunistipuolueiden ja sisäisen äärilaidan kannattamista radikaaleista yhteiskuntajärjestelmän ja markkinatalouden perustan muutoksista. Keinojen ohjata kulutusta, ympäristönsuojelua ja tuloeroja tulisi löytyä pääasiassa veroasteikoista ja vasta toissijaisesti muista markkinatalouden rajoitustoimista.

    Profiilikuva käyttäjästä misc

    misc

    said

    Keskusteluhan oli oikein asiallinen. Nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön haitallisuudesta tuntuivat kaikki olevan samaa mieltä, vaikkakin eri perustein.

    Profiilikuva käyttäjästä mikko.nummelin

    Koskiko keskustelu vain tekijänoikeuksia? Millaisia muutosesityksiä nykyiseen tekijänoikeuslakiin haluttiin tehdä?

    Profiilikuva käyttäjästä misc

    misc

    said

    Keskustelu rönsyili kyllä tyypilliseen tapaansa taiteilijoiden toimeentulokysymyksiin sekä mm. freelancereiden asemaan ja pakkoyrittäjyyteen. Mitään kovin konkreettisia muutosehdotuksia ei muistaakseni esitetty vaan keskityttiin enemmän nykytilanteen analyysiin.

    Olis varmaan pitänyt tehdä muistiinpanoja, että osaisi kertoa tarkemmin…

    Profiilikuva käyttäjästä HarriKivisto

    Tein itse asiassa muistiinpanoja, joten summataan nyt vaikka tänne vähän, mitä asioita keskustelussa käytiin läpi. Osa muistiinpanoista jäi hieman epämääräisiksi joten jätin aika lailla asioita pois.

    Itse avauspuheenvuorossani halusin ottaa esiin neljä olennaista lähtökohtaa tekijänoikeuskeskustelussa omasta näkökulmastani:

    1. Tekijänoikeuden merkitys ei ole kiinteä (kuten eivät mitkään merkitykset), vaan yhteiskunnan määrittämä. Historiallisestihan alun perin tekijänoikeuslain merkitys (siis tavoite) on ollut luovan työn kannustaminen. Patentteja ja tavaramerkkejä ei ole aina nähty täysin erillisinä ilmiöinä tässä suhteessa.
    Tämän lähtökohdan alakohtana painotin sitä, että tekijänoikeutta ei ole kannattavaa pitää toimeentulon turvana vasemmistolaisesta näkökulmasta, koska se ei yksinkertaisesti ole siihen soveltuva. Yhtenä, kenties heikohkona, perusteena annoin sen, että kun sosialidemokraattinen perinne antaa työnantajalle ja valtiolle vastuun toimeentulosta, tässä kontekstissa ei ole yhtään selkeää, kenelle kuuluu ”vastuu” tekijän toimeentulosta. Lisäksi tekijänoikeuksilla on monopoliluonteesta huolimatta kapitalistinen logiikka, koska tekijät saavat sen kautta tuloa ikään kuin yksityisyrittäjinä.

    2. On olennaista erottaa nk. ”moraaliset oikeudet” ja ”taloudelliset oikeudet”

    3. Immateriaalinen omaisuuskäsite ei ole hyödyllinen eikä sisäisesti konsistentti; olennaisemmin siitä ei ole hyötyä tekijälle.

    4. Isot linjat joita itse ajan ja joita Piraattipuolue ajaa ovat: suoja-aikojen lyhennys, vapaan levityksen laillistaminen, jälkiperäisten teosten vapauttaminen laajemmin, sekä erilaisten vapaiden lisenssien tuominen lainsäädäntöön ja tekijänoikeuden perusrakenteisiin.

    Muina keskustelijoina oli Heikki Ketoharju Kommunistisesta nuorisoliitosta, Lilja Tamminen Vihreistä sekä Marko Korvela Demokraattisesta sivistysliitosta.

    Heikki Ketoharju otti ensimmäisenä esille gramexin toimittamat dj-ratsiat ja sellaisen mielenkiintoisen huomion, että teosto oli ilmaissut halunsa keskustella alan kanssa kun taas gramex esiintyi ehdottomampana. Hänen mielestään tässä oli harvinaista, että teosto ja gramex näyttivät olevan ikään kuin eri linjoilla (tosin ilmeisesti vuoropuhelu ei johtanut teoston heltymiseen miltään osin https://www.facebook.com/alexnieminen/posts/10150919088203125)
    Ketoharju halusi myös että creative commons tunnustettaisiin lainsäädännössä. Hänen mukaansa tällä hetkellä tekijällä on musiikkialalla vain kaksi vaihtoa: joko perinteinen rajoitettu malli tai jakaa ilmaisesti ilman mahdollisuutta minkäänlaisiin korvauksiin.

    Lilja Tamminen korosti, että tekijänoikeuksien valvomisen hinta on perusoikeuksien heikkeneminen, ja se on liian suuri. Lisäksi hän selitti, että tekijänoikeuslaki perustuu virheelliseen käsitykseen teosten luonteesta yksittäisinä erillisinä irrallisina ilmiöinä ilman kiinnekohtaa muuhun kulttuuriin. (Todellisempi kuva olisi se, että tekijä lainaa public domainista osia, yhdistelee niitä teokseksi, saa siihen rajallisen yksinoikeus, ja palauttaa kaiken sitten takaisin public domainiin). Olennainen pointti oli sekin, että nykyinen tekijänoikeuksien trivialisoituminen osakesalkuiksi johtaa päättömiin liiketoimintamalleihin.

    Marko Korvela halusi selittää tekijänoikeuskiistan osana kapitalistisen järjestelmän sisäisiä ristiriitoja sekä asettaa kysymyksen marxistiseen kehikkoon (esim. Marxille teos olisi ’tavara’, koska tavara käsitetään yhteiskunnallisena suhteena). Hänen mukaansa kapitalistisen talousjärjestelmän selkeät ongelmat ovat siinä, että niukkuutta pitää luoda keinotekoisesti. Vasemmistolle ongelma on tietotuotannossa se, että vaikka tuotanto hajautuu, edelleen lisäarvo riistetään yksityisesti. Ja kun tietotaloudessa nähdään uhkia, niiden ratkaisemiseksi käytetään pullonkauloja, valtiovaltaa sekä teknisiä rajoitteita.
    Yleisenä pointtina Korvela halusi tuoda kamppailun tekijänoikeuksista ulos oikeusjärjestelmästä ja osaksi suurempaa yhteiskunnallista keskustelua

    Keskustelussa nousi esille mielenkiintoinen ajatus, että (erityisesti musiikissa) sekä esittävien taiteilijoiden että säveltäjien pitäisi järjestäytyä ammattiliittomaisesti. Tätä ajatusta ei kuitenkaan lähdetty konkretisoimaan sen pitemmälle, mutta tämä olisi varmasti järkevä selvittää.

    Selkeää konsensusta oli siinä, että kulttuuri ja tiede (tai lähemmin teknologia) pitäisi erottaa toisistaan puhuttaessa immateriaalioikeuksista, koska vaikka näitä usein koskee sama lainsäädäntö (ohjelmistoilla on tekijänoikeus) ne toimivat yhteiskunnassa kovin eri tavalla ja sen vuoksi voi olla erilaisia motiiveja lainsäädännön taustalla.

    Koska kyseessä oli sosiaalifoorumi, ajatus vallankumouksena teoreettisena rakenteena tai konkreettisena tapahtumana nousi esille vähän väliä. Varsin rakentava näkemys oli se, että
    kun tehdään parempaa yhteiskuntaa, lisätään ristiriitoja ja alustetaan konflikteja jotka edelleen edistävät vallankumouksellisia prosesseja. Tämä näkemys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sosiaalista kehitystä länsimaissa ei tarvitse tulkita kapitalismin niskalenkiksi marxismista vaan se voi myös edustaa vallankumouksellisten prosessien toimintaa. Tämä on toki täysin ”epäortodoksista” marxismia (ja hyvä niin).

    Perustulo pysyi kaiken aikaa taustalla, ja nousi ajoittain sivuhuomioina esille toimeentulosta puhuttaessa. Lisäksi pariin otteeseen muistutettiin, ettei yrittäjyyttä ja voiton tavoittelua tule kaikkinensa demonisoida. Esimerkkinä internetissä otettiin wikipedia (joka ei tavoittele voittoa ja on ”hyvä”) sekä google (joka on voittoa tavoitteleva yhdistys ja niin ikään ”hyvä”), jotka molemmat toimivat monopoliasemissaan täysin eri funktioin.

    Tärkeänä kysymyksenä nostettiin yleisöstä vapaan taiteen kentän heikko taloudellinen tilanne ja tiedusteltiin heikentyisikö vai vahvistuisiko tilanne mahdollisen tekijänoikeusreformin myötä. Itse olin sitä mieltä, että on vaikea kuvitella tekijänoikeusreformia joka kykenisi heikentämään tilannetta.

    Tekijänoikeuskeskustelun kansainvälisesti luonteesta muistutti megaupload-keissi joka on ainakin osoittanut sen, että Yhdysvalloista on tullut globaali tekijänoikeuspoliisi (tästä nähtiin viitteitä jo piratebay-ratsian yhteydessä).

    Yleinen oletus on, että internet on demokratisoinut sisällön jakelua, mutta tämä ei ole yksiselitteisesti totta, sillä ne palvelut, joissa sisältöä jaellaan ja linkitetään, ovat monopolihenkisiä (youtube, facebook jne). Toisaalta perinteinen kulttuurituontantojärjestelmien ja jakelukanavien hegemonia on ollut perin voimakas. Itse argumentoin, että kulttuurin ”kysyntä” suurelta osin luodaan tämän hegemonian kautta ja tämä ”tuotanto” on paljon merkittävämpää kuin mikään muu luova työ koko prosessissa. Lisäksi vaihtoehtoja demonisoidaan voimakkaasti: tekijänoikeuspropaganda vierottaa tavallisen kansan kauas vapaasta kulttuurista, koska ihmiset oppivat, että ilmainen ja vapaa jakelu on laitonta. Ehkä selkein esimerkki tästä on todella yleinen massamedian kysymys ”oletko ladannut musiikkia ilmaiseksi” joka kontekstissaan aina implikoi kyseessä olevan laiton teko.

    Paneeli pohti myös käytettävää retoriikkaa. Markkinavoimat, tai tarkemmin ne tahot, jotka propagoivat voimakkaita tekijänoikeuksia, haluavat että kuluttajat tappelevat tekijöiden kanssa; jos konflikti on vääjäämätön, se on se konflikti jonka he valitsevat. Siksi on vältettävä sellaista retoriikkaa, joka vahvistaa näitä vääriä kahtiajakoja. Vapaan kulttuurin ystävien tulisikin korostaa sellaisia näkökulmia, jotka rikkovat ajatusta tekijöistä ja kuluttajista täysin erillisinä kategorioina.

    Moderniteetissa muutenkin luovan työn konsepti on kovin ristiiitainen. Ensinnäkin siihen sisältyy romantistinen käsitys, jossa tekijä on jumala ja diktaattori, ja toisaalta konsumerismi, jossa luova työ on puhtaimmillaan tehdastyötä ja tuotteet kulutustavaraa kulutettavine piirteineen.

    Vapaan kulttuurin kannattajat näkevät tavallisesti luovan työn suurena idoiden ja teosten verkostona. Lisäksi kulttuuria syntyy hyvin myös alhaalta ylös spontaanisti ilman voittomotiivia. Ei tarvita guggenheimeja vaan mahdollisuuksia luoda: vapaata tilaa, mielekkäitä resursseja jne. Vastakkaista näkemystä on edustanut esimerkiksi Helsingin kaupungin suhtautuminen katutaiteeseen.

Esillä 6 viestiä, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin