Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun

Etusivu Foorumit Uutisia maailmalta työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun

Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä Ahto Apajalahti Ahto Apajalahti 7 vuotta, 10 kuukautta sitten.

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä Kalle

    Kalle

    said

    Quote:Oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmä aikoo vaientaa nettikeskustelun

    Oikeusministeri Tuija Brax asetti toukokuun 26. päivä työryhmän selvittämään tarvetta säätää Euroopan neuvoston rasisminvastaisen puitesopimuksen nojalla uusia lakeja torjumaan rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tietoverkkorikoksia.

    Työryhmässä on edustajat oikeusministeriöstä, Helsingin käräjäoikeudesta, Suomen asianajajaliitosta (Johanna Ojala, Ihmisoikeusliitto, Demla) ja Helsingin yliopistosta. Sekä tietenkin meidän oma sananvapauseksperttimme valtionsyyttäjä Mika Illman valtakunnansyyttäjänvirastosta, joka on vaatinut internetin tiukkaa säätelyä, mukaan lukien pikaviestiohjelmien ja IRC:n moderoiminen.

    Vaikkei sitä tehtävänannossa suoraan sanotakaan, niin oikeusministeri Braxilla on jo etukäteen tarkka käsitys työryhmältä haluamastaan tuloksesta. Hän haluaa lisätä ns. oikeushenkilön (yritys, järjestö) rangaistusvastuun kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Sen perusteella esimerkiksi keskustelupalstan tai blogipalvelun tarjoajaa voidaan pitää vastuullisena ja syyttää sivujen sisällön perusteella kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

    Nykyisin vastuu sivujen sisällöstä on niiden tekijällä ja palveluntarjoajalla on velvollisuus poistaa laittomaksi katsottu materiaali niin pyydettäessä tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Illmanin virasto on vain harvakseltaan käyttänyt mahdollisuutta poistattaa materiaalia netistä, joten sen perusteella verkossa on vain vähän rikollisessa mielessä rasistisesti kiihottavaksi tai loukkaavaksi katsottavaa materiaalia.

    Tällainen järkeily ei kuitenkaan estä Braxia ja Illmania yrittämästä lainsäädännön keinoin pelotella maahanmuuttopoliittista keskustelua ahtaammalle. Harvalla palveluntarjoajalla on kanttia testata sananvapauden rajoja, kun tuloksena saattaa olla vuosia kestäviä kalliita oikeusjuttuja, huonoa julkisuutta ja ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistus vastuuhenkilöille. Helpompaa on sulkea vähänkään tulenarat aiheet ja keskustelijat palvelujen ulkopuolelle.

    Tämä aihe pitää tavalla tai toisella nostaa keskusteluun myös muualle tältä foorumilta, ennen kuin on liian myöhäistä. Työryhmän deadline on marraskuun lopulla.

    Lainaus
    RASISTISET RIKOKSET -TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN

    1.1. Asettaminen

    Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on saattaa kansallisesti voimaan Brysselissä 27.-28. marraskuuta 2008 tehty neuvoston puitepäätös (2008/913/YOS) rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, jäljempänä rasisminvastainen puitepäätös, sekä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen Strasbourgissa 28. tammikuuta 2003 tehty lisäpöytäkirja (ETS 189), jäljempänä rasisminvastainen lisäpöytäkirja, joka koskee rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tietoverkkorikoksia.

    1.2. Toimikausi

    01.06.2009 – 30.11.2009

    1.3. Tausta

    Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus saatettiin Suomessa voimaan 1.9.2007 (SopS 59-60/2007). Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen rasisminvastaisen lisäpöytäkirjan 28.1.2003. Lisäpöytäkirja on tullut kansainvälisesti voimaan 1.3.2006.

    Komissio antoi ehdotuksensa rasisminvastaiseksi puitepäätökseksi vuonna 2001. Siitä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys marraskuussa 2007 ja se hyväksyttiin OSA-neuvostossa vuotta myöhemmin. Puitepäätös on saatettava kansallisesti voimaan 28.11.2010 mennessä. Puitepäätöksessä on määräyksiä samoista asioista kuin rasisminvastaisessa lisäpöytäkirjassa.

    Rasisminvastaisen lisäpöytäkirjan ja puitepäätöksen voimaan saattamisella lähennetään jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöä ja siten edistetään oikeudellista yhteistyötä rasismia ja muukalaisvihaa käsittävien rikosten tehokkaammaksi torjumiseksi. Rasisminvastainen lisäpöytäkirja koskee vain tietoverkossa tehtyjä rikoksia. Sen sijaan rasisminvastaisen puitepäätöksen alaa ei ole vastaavalla tavalla rajattu.

    Rasismia ei ole määritelty rasisminvastaisessa puitepäätöksessä eikä lisäpöytäkirjassa. Niissä rikosta pidetään rasistisena lähinnä silloin, kun teko kohdistuu ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai tällaisen ryhmän jäseneen. Rikoslaissa ei ole määritelty rasistisia rikoksia. Rasisminvastaisessa lisäpöytäkirjassa ja puitepäätöksessä tarkoitetuista rasistisista motiiveista tehty rikos voi tulla rangaistavaksi joko itsenäisenä rikoksena tai rikoksesta tuomittavaa rangaistusta voidaan koventaa rasistisen motiivin perusteella.

    Rikoksia, joissa jo rikoksen tunnusmerkistö sisältää rasistisia motiiveja, ovat ennen kaikkea kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:10) ja joukkotuhonta (RL 11:1). Lisäksi syrjintärikokset (RL 11:11, 47:3 ja 47:3a ) ja rikos ihmisyyttä vastaan eräissä tapauksissa (RL 11: 3, 5 k) sisältävät rasistisenkin motiivin. Rasisminvastaisesta lisäpöytäkirjassa ja puitepäätöksessä tarkoitetusta rasistisesta motiivista tehty rikos voi tulla rangaistavaksi edellä mainittuina rikoksina.

    Kiihottaminen kansanryhmää vastaan kattaa rasisminvastaisen puitepäätöksen ja lisäpöytäkirjan keskeisimmät kriminalisointivaatimukset. Jos muu yksilöön kohdistuva rikos kuten esimerkiksi laiton uhkaus, pahoinpitely, kunnianloukkaus tai vahingonteko on tehty rasistisesta motiivista, sovelletaan kyseistä rikosta koskevaa rangaistussäännöstä. Se seikka, että teon motiivi on rasistinen, on rikoksen koventamisperuste (RL 6:4, 4 k). Rasisminvastaiseen puitepäätökseen sisältyy vaatimus rasististen vaikuttimien ottamisesta huomioon raskauttavina asianhaaroina.

    Kansanryhmän syrjintään kiihottamista tarkoittava kriminalisointi otettiin rikoslakiin vuonna 1970. Säännöksen kansainvälisoikeudellisena taustana oli vuonna 1965 tehty kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 37/1970). Vuonna 1995 säännöstä tarkennettiin eräiltä osin ja rikos sai nimekseen kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Nykyiselle paikalleen, rikoslain 11 luvun 10 §:ään, säännös siirrettiin 2008. Säännöksen tulkinta ja soveltaminen on sananvapauden kannalta periaatteellisesti merkittävä.

    Rasisminvastaisen puitepäätöksen ja lisäpöytäkirjan tavoitteena on taata tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset sekä oikeushenkilön rangaistusvastuu. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Lakivaliokunta (LaVM 1/2008) pitää perusteltuna, että valmisteltaessa rasismin ja muukalaisvihan vastaisen puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa arvioidaan, onko julkinen yllytys joukkotuhontaan säädetty Suomessa asianmukaisesti rangaistavaksi myös sovellettavien rangaistusasteikkojen osalta.

    1.3. Tehtävät

    Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen rasisminvastaisen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

    Tehtävänä on myös saattaa rasisminvastainen puitepäätös kansallisesti voimaan.
    Työryhmän on arvioitava, aiheutuuko rasisminvastaisen lisäpöytäkirjan tai puitepäätöksen voimaansaattamisesta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä. Tarvittaessa on tehtävä ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. Lainmuutostarpeen arvioinnissa työryhmän on otettava huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö rasistisiksi epäiltyjen ilmaisujen suhteesta Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattuun sananvapauteen.

    1.4 Organisointi

    Puheenjohtaja:
    Lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto

    Jäsenet:
    Käräjätuomari Jaana Niemitalo, Helsingin käräjäoikeus
    Valtionsyyttäjä Mika Illman, Valtakunnansyyttäjänvirasto
    Asianajaja Johanna Ojala, Suomen Asianajajaliitto
    OTL, hallinto-oikeuden assistentti Riku Neuvonen, Helsingin yliopisto

    Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita.

    Oikeusministeri Tuija Brax
    Lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa

    Lainaus
    Rikoslainsäädännön muutostarve?

    Ainoa EU:n rasisminvastaisen puitepäätöksen edellyttämä selvä muutostarve rikoslainsäädäntöön on, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on ulotettava kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Muita mainittavia tarkistuksia rikoslainsäädäntöön ei ilmeisesti ole odotettavissa, sillä rasistiset teot ovat Suomessa kattavasti kriminalisoitu ja lisäksi rasistinen motiivi voidaan ottaa huomioon rangaistuksen koventamisperusteena. Mahdollinen tarve täsmentää lainsäädäntöä tutkitaan.
    Ote oikeusministeri Tuija Braxin puheesta Vainojen uhrien muistopäivänä 29.1.
    2009

    http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Ministerinpuheita/Puhearkisto/Puheet2009Brax/1236880931364

    http://hommaforum.org/index.php/topic,11411.0.html

    Profiilikuva käyttäjästä Ahto Apajalahti

    Käsittääkseni tässä on ymmärretty oikeushenkilön rangaistusvastuu vähän väärin. Käsittääkseni oikeushenkilön rangaistusvastuun käyttöönotto kansanryhmää vastaan kiihottamisen osalta ei lisäisi esmerkiksi blogipalvelun pitäjän vastuullisuutta mitenkään. Oikeushenkilön rangaistusvastuu kun ei tee mitään sellaista uutta tekoa rangaistavaksi, mikä ei olisi yksittäisen henkilön tekemänä rangaistavaa. Ymmärtääkseni muutos tarkoittaisi tässä tapauksessa vain sitä, että esimerkiksi kiellettyä rasistista materiaalia julkaiseva yritys voitaisiin tuomita yhteisösakkoon sen lisäksi, että yrityksen toiminnasta vastaavat henkilöt tuomitaan rangaistukseen. Nykyisin vain yrityksen avainhenkilöt saisivat tuomion.

    Jos tosiaan mitään muita lakimuutoksia ei ole tulossa kuin tämä niin ei pitäisi olla syytä huoleen. Sanoisin, että asiaa pitää seurata, mutta toistaiseksi ei näytä olevan tarvetta reagoida.

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin