Tervetuloa Piraattipuolueeseen

Jos osallistuit vanhassa foorumissa, saat tunnuksesi takaisin pyytämällä uutta salasanaa.

Jos olet uusi jäsen, rekisteröidy.

Lue lisää uudistuksesta

Profiilikuvista

Oman avatarin saat käyttöön Gravatar-palvelun kautta (sama käyttäjätunnus kuin Wordpress.com).

Jäsenet

  • Profiilikuva käyttäjälle Yaamboo
    aktiivinen 1 viikko, 1 päivä sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle proffa
    aktiivinen 2 viikkoa, 5 päivää sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ahto Apajalahti
    aktiivinen 3 viikkoa, 5 päivää sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Topi
    aktiivinen 2 kuukautta, 3 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle jessejarvi
    aktiivinen 2 kuukautta, 3 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle kivasatu
    aktiivinen 3 kuukautta, 1 viikko sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Scoffa
    aktiivinen 3 kuukautta, 4 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Ari-Martti Hopiavuori
    aktiivinen 3 kuukautta, 4 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle lzj1214
    aktiivinen 3 kuukautta, 4 viikkoa sitten
  • Profiilikuva käyttäjälle Raoul Plommer
    aktiivinen 7 kuukautta sitten

Ylen Jungner: Arkistojen käyttöä vapautettava

Etusivu Foorumit Uutisia maailmalta Ylen Jungner: Arkistojen käyttöä vapautettava

Tämä aihe sisältää 7 vastaukset, 4 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä whiic whiic 8 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Julkaisija
    Viestit
  • Profiilikuva käyttäjästä whiic

    whiic

    said

    Kaksinaismoralisti tuo Jungner.

    ”Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mielestä asian voisi järjestää niin, että mediayhtiöille annettaisiin täysi vapaus käyttää omatuotanteista materiaaliaan vapaasti.”

    Eli suuret mediatalot ostaa teoksellä näyttöoikeudet TV:hen, ja nyt lähes ilmoitusluontoisesti vaativat, että saavat esitysoikeudet nettin. YLEhän on aina ollut kannalla, että totta kai heillä siihen on oikeus ilman lupaakin. Eli se, että heillä on filmiarkisto, jota on käytetty TV-lähetysten tekemiseen oikeuttaisi filmien digitalisointiin ja nettistreamaukseen.

    No, eihän minulla eikä kenelläkään muulla piraattiaatteen kannattajalla sikäli olisi tuota asiaa vastaan, mutta miksi se tulisi rajata mediatalojen oikeuksiin? Jos minä streamaisin kovalevyni sisältöä, niin kyllähän siitä älähdettäisiin.

    ”Oikeudet voitaisiin taata esimerkiksi jonkinlaisella opetusministeriön määräämällä yleismaksulla, jota Kopiosto perisi.”

    Hahahahahaa. Paskat! Jos Yleisradio ei saa kopio-oikeuksien haltijaa selvitettyä, ei saa Kopiostokaan. Se, että Yleisradio maksaisi Kopiostolle ei takaa kenenkään oikeuksien toteutumista.

    Se on kumma, että ”oikeudet” toteutuu, kun esityksestä maksetaan, mutta ”oikeuksien” toteutuminen ei edellytä, että raha päätyy oikeuksien haltijalle. Eli ”oikeudet” toteutuvat, kun velvollisuudet toteutuu, ja teoksen tekijä jää kuitenkin nuolemaan näppejään, kun Kopiosto/Teosto/Gramex siirtää rahat arpomalla jollekin asiakkaistaan (käyttäen samalla kivan siivun omiin kuluihinsakin).

    Ei näin. Mätä ehdotus laatia mitään toimintamallia, johon otetaan mukaan jo nyt aivan liian suuresessa roolissa jo entuudestaan olevia ”edunvalvojia”.

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Niin no en usko, että Jungner on pyytänyt suurille mediataloille mitään erityisoikeuksia vaan se oli toimittajan omaa tekstiä.

    On kyllä vähän omituista, että jos YLE tuottaa 80% sisällöstään, niin miten tekijänoikeuksien kanssa on ongelmia 40% tuotannosta kanssa. Toisaalta on kyllä aika omituisen kuuloista, että jos YLE on itse tuottanut (maksanut ja mahdollistanut ylipäänsä koko teoksen tekemisen) ei saisi esittää sitä itse. Luulisi YLE:n jo tekijöille maksaneen ja tekijät saavat lisää sitten, jos teokset kelpaavat muillekin.

    Olisi kyllä hyvä jos laki edellyttäisi yhden luukun periaatetta. Ei tarttis oikeuksista vielä viihdeteollisuudenkin kinata keskenään, kun yhdellä vaan olisi oikeudet ja sillä siisti.

    On toi koko järjestelmä kyllä niin täysin ryssitty metsään, kun vertaa vaikka patentteihin (joka ei sekään ole täydellinen).

    Profiilikuva käyttäjästä whiic

    whiic

    said

    Kunnari: ”On kyllä vähän omituista, että jos YLE tuottaa 80% sisällöstään, niin miten tekijänoikeuksien kanssa on ongelmia 40% tuotannosta kanssa.”

    No, onhan YLE on joutunut riitoihin ”oman” tuotannon (siis ekslusiivisesti YLElle materiaalia tuottaneet suomalaiset tahot) kanssa mm. mobiili-TV:n oikeuksista. Ei olisi kumma, jos ongelmia olisi myös ”oman” tuotannon netti-TV:n kanssa.

    ”Olisi kyllä hyvä jos laki edellyttäisi yhden luukun periaatetta. Ei tarttis oikeuksista vielä viihdeteollisuudenkin kinata keskenään, kun yhdellä vaan olisi oikeudet ja sillä siisti.”

    Helpottaa se ostajan hommaa, kun on vain yksi luukku, mutta ei se takaa, että maksu päätyy oikealle omistajalle. Jos se ei päädy oikeaan osoitteeseen, minkä ihmeen takia se pitäisi edes maksaa?

    Suhtaudun epäilevästi Teosto/Kopiosto/Gramex-fuusioon, koska se voisi synnyttää nykyistäkin harmonisemman tekijänoikeusjättiläisen. Nyt Teostolla, Kopiostolla ja Gramexilla on omat monopolinsa omilla edustusalueillansa. Jos siirryttäisiin yhdelle luukulle, olisi vain yksi entistä valtavempi monopoli…

    Kieltämättä patenttijärjestelmässä on eräät hyvät puolensakin. Siellä esim. patentin haltija on harvemmin hukassa. Patenteilla on kyllä pari huonoakin piirrettä verrattuna tekijänoikeuksien valvontaan:
    tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja ilmaiseksi. Köyhällä garage-bändilläkin on tekijänoikeus omaan tuotantoonsa. Patentti syntyy uuden keksinnön luomisen yhteydessä laaditusta anomuksesta, käsittelymaksuista ja vuotuisista ylläpitomaksuista.

    Tekijänoikeuksien suojaamia tekeleitä on tuhatkertaisesti enemmän kuin patentoitavia keksintöjä joten sellaista yhtä luukkua ei ole, jolla voitaisiin ottaa mallia byrokraattisesti raskaasta patenttijärjestelmästä. Lisäksi ainoastaan jo entuudestaan hyvin menestyvillä tahoilla olisi ylipäätään varaa rekisteröidä tekijänoikeudet. Eikö tekijänoikeuden pitäisi ensisijaisesti suojata tekijää eikä julkaisijaa? Ei se nytkään aivan niin mene, mutta jos tekijänoikeus vaatisi rekisteröimisen, ei tekijällä olisi mitään neuvotteluasemaa ellei ole taskurahaa ensin ”patentoida” oma taideteos. Julkaisija kieltäytyisi kaupoista artistin kanssa, ja artisti (vaikka olisi jo maksanut patenttihakemuksen) ajan myötä väsyisi maksamaan vuotuisia ylläpitomaksuja, jonka jälkeen julkaisija varastaisi teoksen ilmaiseksi, ilman royalteja. Ja jos artistilla ei olisi taskurahaa ”patentoida” taidettansa ennen neuvotteluja julkaisijoiden kanssa, julkaisija varastaisi teokset heti, maksamatta.

    Näinhän se toimii patenttimarkkinoillakin, jossa keksijä joutuu varautumaan pitkään ja kalliiseen viivytystaisteluun, ellei pysty itse hyödyntämään patenttiansa (ja harvoin pystyy sillä yhä useammin patentit yksinään koskevat jotakin yksityiskohtia ja suuresta kokonaisuudesta on satoja patentteja muilla haltijoilla).

    Vastustan yhden luukun periaatetta tässä tapauksessa. Tilanne on paha jo nyt kolmen(?) luukun tapauksessakin. On niitä enemmänkin edunajajatahoja, mutta en tiedä onko heillä valtion myöntämiä monopoleja edustustehtäviinsä vai ovatko ne muodostuneet de-facto periaattella artistien omista järjestäytymistä.

    Mielestäni olisi parempi vapauttaa tekijänoikeuksien edunvalvonta kilpailulle. Tilanne voisi pahentua kolmesta kolmeenkymmeneen, joten esim. julkisia soittolupia hakevan tahon tarvitsisi ottaa yhteyttä pelkän Gramexin lisäksi moneen muuhun järjestöön. Vaikeampaa heille, mutta saataisiin rahat oikeaan osoitteeseen, kun kiellettäisiin Gramexia rahastamasta ei-asiakkaittensa teoksilla.

    Ongelmaksi silloin muodostuisi tunnistamattomat tekijänoikeudet (ythän ongelmaa ”ei ole”, koska rahat ohjataan väärään osoitteeseen), mutta niidenhän tulisi muutoinkin vanhentua 5…10 vuodessa PP:n kannan mukaan, joten se ei olisi suuri ongelma. (Alle 10-vuotiaista tekeleistä eksyneitä tekijänoikeuden haltijoita lienee vähemmän kuin vanhoista. Lisäksi vaikka haltija oikeasti hukkuisi tuona aikana, olisi ainakin tieto, että ne vapautuvat pian.)

    Tai ehkä teoksille tarvittaisiin sittenkin rekisteröimispakko, eli teos joka ei ole jossakin edunvalvontaorganisaatiossa, olisi heti vapaa. Tämän edellytyksenä pitäisin kuitenkin, että edunvalvontaorganisaation valinta olisi vapaata (ts. ei kolmen luukun järjestelmä, eikä taatusti yhden luukun järjestelmä, vaan tuhannen luukun järjestelmä). Tosin tällöin täytyisi kaikki edunvalvontaorganisaatiot rekisteröidä edunvalvontaorganisaatioiden rekisteriin, jotta esityslupaa hakeva voisi suorittaa haun (automatisoidusti) kaikkien edunvalvontaorganisaatioiden tietokannoista. Rekistereitä olisi siis yksi, mutta edunvalvojia monta. Nyt on vain yksi edunvalvoja per ala (opetusministeriön myöntämällä monopolilla).

    Kilpailutus olisi tärkeätä, jotta edunvalvontaorganisaatio ei käyttäisi monopoli-tilannetta hyväksi jäsenmaksuilla ja liian korkeilla teoksen rekisteröintimaksuilla. Jos valtion myöntämää monopolia ei olisi, loisivat artistit omasta aloitteesta itse itsellensä uuden edunvalvojatahon, joka toimisi omakustanteisesti artistien hyväksi. Nyt se ei ole mahdollista.

    Ehkä tuosta ideasta voisi copy-pasteta Politiikka-osaan. Voisi yhdessä sitten miettiä voisiko nykyiset monopolit murtaa ja saisiko artistit hyötyä tastä… ja ehkä jos siitä saisi hiottua jotakin hienoa niin herättää kansalaiskeskustelua sillä. Nimittäin vaikka 5…10 vuoden suojaikä toteutuisi, olisi artistien hyvä saada tuona aikana entistä paremmin ajettua omaa etuansa mahdollisimman edullisilla välikäsillä. Ja jos 5..10 vuoden suojaikä ei toteutuisi, tarve on entistä suurempi.

    Profiilikuva käyttäjästä Mikko Kunnari

    Quote:Helpottaa se ostajan hommaa, kun on vain yksi luukku, mutta ei se takaa, että maksu päätyy oikealle omistajalle. Jos se ei päädy oikeaan osoitteeseen, minkä ihmeen takia se pitäisi edes maksaa?

    En viitannutkaan yhdellä luukulla mihinkään järjestöön vaan itse tekijään tai tekijäorganisaatioon. Eli ei niin, että saat luvan dokumentin tekijältä dokumentin esittämiseen, mutta sitten jos dokumentissa on joku biisi niin tämän biisin tekijä voisi estää julkaisun. Tarkoitan siis sitä, että jos biisin tekijä on alun perin myynyt biisinsä dokumenttiin, tulisi dokumentin tekijän saada myydä taas sitä dokumenttia kysymättä enää rahansa saaneelta biisin tekijältä mitään (toki sopimuksissa voidaan mainita myös kovaus jatkosopimuksista, mutta silloin ne ovat dokumentin omistajan päänsärky, eikän sen joka tahtoo julkaista). Eli siis estää tällaisten sopimushelvettien syntymisen, missä lupaa pitää kysyä pahimmillaan kymmeniltä eri ”oikeudenomistajilta”. En itsekään suhtaudu kovin riemulla mihinkään jättiläis ”etu”järjestöön.

    Quote:Kieltämättä patenttijärjestelmässä on eräät hyvät puolensakin. Siellä esim. patentin haltija on harvemmin hukassa. Patenteilla on kyllä pari huonoakin piirrettä verrattuna tekijänoikeuksien valvontaan:
    tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja ilmaiseksi. Köyhällä garage-bändilläkin on tekijänoikeus omaan tuotantoonsa. Patentti syntyy uuden keksinnön luomisen yhteydessä laaditusta anomuksesta, käsittelymaksuista ja vuotuisista ylläpitomaksuista.

    Itse näkisin tämän myös tekijänoikeusjärjestelmän heikkoutena. Patenttijärjestelmä pistää miettimään, onko keksintö niin merkittävä, että siitä tulee sellaisia tuloja, jotta se on tällaisen suojan arvoinen. Toki mainitsit perään kappaleen verran hyviä pointteja, miksi sama järjestelmä ei suoraan toimi tekijänoikeuksiin.

    Joka tapauksessa patenttijärjestelmä on kokonaisuutena ihan selkeästi parempi järjestelmä kuin tekijänoikeusjärjestelmä (voisi kirjoittaa itse asiassa bloggauksen aiheesta). Ties vaikka tekisin aloitteen koskien patentteja seuraavaan puoluekokoukseen, koska asiat eivät ole mielestäni läheskään niin huonosti, mitä annamme ymmärtää.

    Quote:Mielestäni olisi parempi vapauttaa tekijänoikeuksien edunvalvonta kilpailulle. Tilanne voisi pahentua kolmesta kolmeenkymmeneen, joten esim. julkisia soittolupia hakevan tahon tarvitsisi ottaa yhteyttä pelkän Gramexin lisäksi moneen muuhun järjestöön. Vaikeampaa heille, mutta saataisiin rahat oikeaan osoitteeseen, kun kiellettäisiin Gramexia rahastamasta ei-asiakkaittensa teoksilla.

    Tämä ongelma vältettäisiin sillä, että tekijä ei voisi koskaan menettää oikeuttaan kaupallisesti hyödyntää omaa teostaan. Eli levy-yhtiö ei voisi vaatia kaikkia oikeuksia itselleen, vaan tekijä voisi myydä teoksensa ihan niin monelle levittävälle yritykselle kuin tykkää ja myös antaa luvan teoksen käyttöön ilmaiseksi tai vaikka myydä lisäksi myös itse kappaleitaan ilman välikäsiä. Tämä vaatii kuitenkin pientä muutosta siihen, miten biisit tuotetaan studioissa levykuntoon ja miten levy-yhtiö (tai studio) saa tästä kelpo korvauksen.

    Profiilikuva käyttäjästä whiic

    whiic

    said

    Ööö… jos tekijä ei voisi menettää (synonyymi: ei voisi luovuttaa) oikeuksiaan tekeleeseen, tarkoittaisi se sitä, että julkaisija ei olisi valmis maksamaan levytysoikeudesta. Miksi julkaisija haluaisi maksaa siitä, jos tekijä voisi tämän jälkeen myydä halvemmalle kilpailijalle?

    Ehkä ostaisivatkin, mutta inklusiivisen levytysoikeuden hinta tulisi olemaan murto-osa eksklusiivisesta oikeudesta (joka on tänään de-facto standardi tekijänoikeussopimuksissa, vähintäänkin alueellisesti tai distribuutiotavalle). Jos royaltit ovat inklusiivisen luonteen takia pienemmät, käteen jää todella vähän (ottaen huomioon, että levy-yhtiöt kattavat useimmiten omat kulunsa ennen kuin alkavat maksamaan penniäkään royalteja) ja inklusiivisen levytyssopimuksen tekeminen useamman yhtiön kanssa ei auttaisi (koska levymyynnit kilpailisi keskenään ja royaltit söisivät toisiaan, lisäksi levytyskustannukset moninkertaistuisi, joten kannattavuuskynnys ei (ainakaan artistille itselleen) ylittyisi).

    Eli sanoisin top tykkänään tuolle ehdotukselle kieltää artistin tekijänoikeuksien luovutus. Niin paljon kuin levytyssopimukset riistääkin artistia, levytyssopimusten muuttaminen inklusiivisiksi vie artistilta royaltit kokonaan ja artistit saisivat todennäköisesti tyytyä CD-distron mainosarvosta yksinomaan (ja joutuisivat siis elämään pelkällä keikkailulla ja nettimyynnillä).

    Oikeus myydä oikeutensa on taiteilijan oikeus, ei velvollisuus. Näin siis ainakin teoriassa. Mielestäni taiteilijalta ei parane poistaa mitään oikeuksia joka hänellä on tänään. Taiteilija on muutoinkin melko huonossa asemassa.

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Siirry työkalupalkkiin